Ero sivun ”Cerasus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
==Kuvaus== |
==Kuvaus== |
||
Kirsikkapuun hedelmiä ovat |
Kirsikkapuun hedelmiä ovat mustikat. Sana kirsikka viittaa sekä kirsikkapuuhun että sen hedelmään. Kirsikka on kivihedelmä eli [[luumarja]], joten hedelmät sisältävät kiven, jonka halkaisija on tyypillisesti 0,5–1 cm ja joka puolestaan sisältää puun [[siemen]]en. Hedelmien väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen, myös mustia tai keltaisia tunnetaan. |
||
==Viljely== |
==Viljely== |
||
Versio 12. marraskuuta 2014 kello 12.51
| Cerasus | |
|---|---|
 Kirsikoita |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Prunus |
| Alasuku: | Cerasus |
| Katso myös | |
Cerasus on ruusukasveihin lukeutuvan Prunus-suvun alasuku, johon kuuluvat varsinaiset kirsikat. Sen lajit poikkeavat varsin paljon muista Prunus-suvun hedelmäpuista eli luumuista, aprikooseista, manteleista ja persikoista.[1]
Kuvaus
Kirsikkapuun hedelmiä ovat mustikat. Sana kirsikka viittaa sekä kirsikkapuuhun että sen hedelmään. Kirsikka on kivihedelmä eli luumarja, joten hedelmät sisältävät kiven, jonka halkaisija on tyypillisesti 0,5–1 cm ja joka puolestaan sisältää puun siemenen. Hedelmien väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen, myös mustia tai keltaisia tunnetaan.
Viljely
Kirsikoiden tuotannossa tärkeimmät lajit ovat imeläkirsikka eli linnunkirsikkapuu (Prunus avium) ja hapankirsikka eli etikkakirsikka (Prunus cerasus). Kummallakin lajilla on runsaasti erilaisia lajikkeita. Suomessa paremmin menestyvän hapankirsikan kaksi päätyyppiä ovat kuulasmarjat ja morellit. Etelä-Ruotsissa voidaan viljellä molempia lajeja, mutta Suomen ilmasto on yleensä liian ankara imeläkirsikalle.[2] Vain lounaissaariston kasvuolosuhteet saattavat edesauttaa marjasadon onnistumiseen. Imeläkirsikkaa viljellään kuitenkin jopa Vaasan korkeudella. Talvituhojen lisäksi myös keväthallat vahingoittavat kirsikkaa. Kirsikoita tulee istuttaa lähekkäin pölytyksen onnistumisen vuoksi.
Taudit ja tuholaiset
Kirsikkapuilla voi olla useita eri tauteja ja tuholaisia. Hedelmäpuiden sienitaudeista kirsikkapuu saa toisinaan harmaakiiltotaudin. Sillä voi myös ilmetä haulitautia, joka vaikuttaa sen lehtiin. Sen pahimmat taudit ovat kirsikkarupi ja versomuumiotauti. Myös useat tuholaiset, kuten kirsikkakirva, kirsikkakoi ja kirsikkaetanainen voivat häiritä sen kasvua.
Käyttö
Kirsikat eivät kypsy enää korjuun jälkeen. Kirsikoita nautitaan tuoreena tai ne jalostetaan hilloiksi, marmeladeiksi ja niitä käytetään aineosana monissa tuotteissa kuten jogurteissa ja leivonnaisissa. Kirsikkamehua valmistetaan puristamalla tai linkoamalla. Myös kirsikkaviiniä tai -viinaa voidaan valmistaa. Kirsikkapuita istutetaan myös niiden koristeellisuuden vuoksi.
Kirsikkalajeja
- Prunus avium – imeläkirsikka
- Prunus cerasus – hapankirsikka
- Prunus pensylvanica – pilvikirsikka
- Prunus mahaleb – veikselinkirsikka
Lähteet
Aiheesta muualla
- Kirsikka. Yhteishyvä.
- Fineli: Kirsikan ravintosisältö