Ero sivun ”Rikos ihmisyyttä vastaan” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
laitetaan määritelmäksi miten Suomen laki tämän määrittelee |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Syrjintä}} |
|||
| ⚫ | |||
'''Rikos ihmisyyttä vastaan''' on laajamittainen ja järjestelmällinen siviiliväestöön kohdistuva hyökkäys, johon liittyy Suomen lain määritelmän mukaan surmaamista, [[Orjuus|orjuuttamista]], [[ihmiskauppa]]a, [[kidutus]]ta, vahingoittamista, väestön tuhoamista, [[karkotus|karkottamista]] tai [[pakkosiirto]]a, kansainvälisen oikeuden vastaista vangitsemista, [[Raiskaus|raiskaamista]] tai muuta seksuaalista väkivaltaa, pakottamista [[prostituutio]]on, raskauteen tai [[sterilisaatio]]on, [[rotuerottelu]]a, tai jonkin ryhmän tai yhteisön vainoa poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, [[Etninen ryhmä|etnisen alkuperän]], kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella tai niihin rinnastettavasti.<ref name="finlex">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L11 | Nimeke =Suomen laki 11 luku 3 § Rikos ihmisyyttä vastaan | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Finlex | Viitattu = 10.11.2014 }}</ref> Rikos on lisäksi törkeä, jos se kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä, tai se tehdään erityisen raa'asti, julmasti, nöyryyttävästi, suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti.<ref name="finlex" /> |
|||
| ⚫ | Rikos ihmisyyttä vastaan on kansainvälisen oikeuden vastainen vanhentumaton [[rikos]]. Käsite mainitaan ensimmäistä kertaa [[Haagin sopimus|Haagin sopimuksessa]] 1907, mutta [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]], [[Ranska]] ja [[Venäjä]] käyttivät sitä ensimmäistä kertaa syytöksenä 1915 [[armenia]]laisia kohtaan [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnassa]] toimeenpannun joukkomurhan vuoksi. |
||
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen rikos ihmisyyttä vastaan nousi uudelleen esille sotasyyllisiä vastaan käydyissä oikeudenkäynneissä, muun muassa [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin oikeudenkäynnissä]]. |
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen rikos ihmisyyttä vastaan nousi uudelleen esille sotasyyllisiä vastaan käydyissä oikeudenkäynneissä, muun muassa [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin oikeudenkäynnissä]]. |
||
| Rivi 10: | Rivi 13: | ||
*[[Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin]] |
*[[Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin]] |
||
*[[Ruandan kansanmurha]] |
*[[Ruandan kansanmurha]] |
||
==Lähteet== |
|||
{{viitteet}} |
|||
{{Tynkä/Oikeus}} |
{{Tynkä/Oikeus}} |
||
Versio 10. marraskuuta 2014 kello 01.16
Rikos ihmisyyttä vastaan on laajamittainen ja järjestelmällinen siviiliväestöön kohdistuva hyökkäys, johon liittyy Suomen lain määritelmän mukaan surmaamista, orjuuttamista, ihmiskauppaa, kidutusta, vahingoittamista, väestön tuhoamista, karkottamista tai pakkosiirtoa, kansainvälisen oikeuden vastaista vangitsemista, raiskaamista tai muuta seksuaalista väkivaltaa, pakottamista prostituutioon, raskauteen tai sterilisaatioon, rotuerottelua, tai jonkin ryhmän tai yhteisön vainoa poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella tai niihin rinnastettavasti.[1] Rikos on lisäksi törkeä, jos se kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä, tai se tehdään erityisen raa'asti, julmasti, nöyryyttävästi, suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti.[1]
Rikos ihmisyyttä vastaan on kansainvälisen oikeuden vastainen vanhentumaton rikos. Käsite mainitaan ensimmäistä kertaa Haagin sopimuksessa 1907, mutta Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä käyttivät sitä ensimmäistä kertaa syytöksenä 1915 armenialaisia kohtaan Osmanien valtakunnassa toimeenpannun joukkomurhan vuoksi.
Toisen maailmansodan jälkeen rikos ihmisyyttä vastaan nousi uudelleen esille sotasyyllisiä vastaan käydyissä oikeudenkäynneissä, muun muassa Nürnbergin oikeudenkäynnissä.
Sen jälkeen on perustettu Haagin kansainvälinen sotarikosoikeus, missä käsitellään samankaltaisia asioita kuin Nürnbergin oikeudenkäynnissä.
Rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevat määräykset otettiin Suomen rikoslain 13. lukuun vuonna 1974. Kyseisessä luvussa olivat olleet alun perin määräykset majesteettirikoksista. Vuonna 2014 voimasssa olleessa rikoslaissa rikosnimike löytyy lain 11. luvusta.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Suomen laki 11 luku 3 § Rikos ihmisyyttä vastaan Finlex. Viitattu 10.11.2014.