Ero sivun ”Mouhijärvi” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
3 125 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(ensisijaiset paikantimet)
'''Mouhijärvi''' on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|entinen Suomen kunta]] [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan maakunnassa]] [[Länsi-Suomen lääni]]ssä. Sen naapurikunnat olivat [[Hämeenkyrö]], [[Nokia (kaupunki)|Nokia]] ja [[Vammala]]. [[Mouhijärven vaakuna]]n oli suunnitellut [[Gustaf von Numers (heraldikko)|Gustaf von Numers]], ja se vahvistettiin vuonna [[1957]].<ref> Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 165</ref> Mouhijärvi liittyi 1.1.2009 osaksi [[Sastamala]]n kaupunkia yhdessä [[Vammala]]n ja [[Äetsä]]n kanssa.
 
==Luonto==
Mouhijärven halki kulkevat [[Tampere]]en ja [[Pori]]n välinen [[valtatie 11]] sekä Vammalan ja Hämeenkyrön välinen [[seututie 249]], jotka risteävät Häijäässä. Kolmas merkittävä väylä on [[Lavia]]an kulkeva [[seututie 259]], joka noudattelee valtatie 11:n vanhaa reittiä. Myös [[Turku|Turun]] ja Tampereen välinen [[valtatie 9]] kulki 1960-luvun alkuun saakka Mouhijärven alueella. [[MTT|Maatalouden tutkimuskeskuksen]] Sata-Hämeen tutkimusasema (Laidunkoeasema) toimi Selkeen entisessä sotilasvirkatalossa vuosina [[1933]]-[[1993]].
Mouhijärven maisemakuva on varsin kumpuileva. Suurin osa Mouhijärven alueen järvistä laskee jyrkkäreunaisessa, lähes 30–40 metriä syvässä laaksossa virtaavaa Saikkalanjokea pitkin Piikkilänjärveen ja siitä Tupurlanjärven kautta [[Kulovesi|Kuloveteen]]. Entisen kunnan länsirajalla sijaitseva laaja Mouhijärvi sen sijaan purkaa vetensä entisen [[Kiikoinen|Kiikoisten]] alueella sijaitsevaan Kiikoisjärveen ja sieltä [[Kokemäki|Kokemäen]] [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärveen]] sekä lopuksi [[Puurijärvi|Puurijärven]] kautta Kokemäenjokeen.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 223–227. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-0650-5.</ref>
 
Mouhijärven korkein maastonkohta on lähellä Nokian rajaa sijaitseva, 157 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Ryömälänvuori. Hyynilän kylän luoteispuolelta suuntautuu Suodenniemen kirkonkylää kohti 120–130 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva [[harju]]jakso Hyynilänkangas, jota pitkin kulkee Mouhijärven ja Suodenniemen välinen seututie.
 
==Liikenne==
Mouhijärven halki kulkevat [[Tampere]]en ja [[Pori]]n välinen [[valtatie 11]] sekä Vammalan ja Hämeenkyrön välinen [[seututie 249]], jotka risteävät Häijäässä. Kolmas merkittävä väylä on [[Lavia]]an kulkeva [[seututie 259]], joka noudattelee valtatie 11:n vanhaa reittiä. Myös [[Turku|Turun]] ja Tampereen välinen [[valtatie 9]] kulki 1960-luvun alkuun saakka Mouhijärven alueella. [[MTT|Maatalouden tutkimuskeskuksenTampere–Pori-rata]] Sata-Hämeensivuaa tutkimusasemaMouhijärven (Laidunkoeasema)kaakkoiskulmaa toimiKarkun Selkeen entisessä sotilasvirkatalossa vuosinaja [[1933]]-[[1993Siuro]]n välillä.
== Historia ==
Esihistorialliset esinelöydöt osoittavat, että Mouhijärvellä on ollut asutusta jo [[kivikausi|kivikaudella]]. Pysyvä asutus on syntynyt [[keskiaika|keskiajalla]], mutta ei liene aivan yhtä vanhaa kuin eräissä naapuripitäjissä, koska Mouhijärvi sijaitsee hieman syrjässä [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] valtareitistä. Ennen 1600-luvun lopun suuria nälkävuosia Mouhijärven seurakunnassa oli 35 kylää ja niissä 147 taloa, joten väkiluku lienee ollut 1&nbsp;500:n tienoilla. Nälänhädän vuoksi kuoli todennäköisesti lähes puolet silloisista asukkaista, mutta seuraavalla vuosisadalla väestönkasvu lienee ollut nopeaa, koska pitäjän historian kirjoittaja H. Widenius on maininnut Mouhijärvellä olleen 2&nbsp;349 asukasta vuonna 1762.<ref name="suomenmaa"/>
[[Pietari Brahe]]n aikoina, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, [[Sastamala (pitäjä)|Sastamalasta]] irtautui Ylä-Sastamala eli Mouhijärvi, joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut [[kappeliseurakunta]]na. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin nykyiset Mouhijärvi, [[Suodenniemi]] ja [[Lavia]].
 
[[Pietari Brahe]]n aikoina, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, [[Sastamala (pitäjä)|Sastamalasta]] irtautui Ylä-Sastamala eli Mouhijärvi, joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut [[kappeliseurakunta]]na. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin nykyiset Mouhijärvi, [[Suodenniemi]] ja [[Lavia]].<ref name="suomenmaa"/>
 
Mouhijärvestä tuli oma kirkkoherrakuntansa [[8. lokakuuta]] [[1639]]. Asutusta alueella lienee ollut jo [[kivikausi|kivikaudella]]. Mouhijärven seurakunnasta erotettiin [[Lavia]] vuonna [[1870]] ja [[Suodenniemi]] vuonna [[1908]]. Mouhijärven ensimmäinen [[kansakoulu]] aloitti toimintansa Uotsolan kylässä vuonna 1879, ja seuraavaksi saatiin koulut Häijään ja Yliskallon kyliin vuonna 1897.<ref name="suomenmaa"/>
 
[[Mouhijärven kirkko|Mouhijärven kirkon]] suunnitteli [[Turku|Turun]] kaupunginarkkitehti [[Pehr Johan Gylich]] ja se valmistui vuonna [[1858]]. Ulkonäöltään kirkko muistuttaa paljon niin ikään Gylichin suunnittelemaa, Vammalassa sijaitsevaa Tyrvään kirkkoa. Mouhijärven aikaisempi kirkko sijaitsi nykyisestä kirkosta noin viisi kilometriä länteen Kirkkojärven luoteisrannalla ja sen paikalla on muistomerkki.<ref name="suomenmaa"/>
 
Mouhijärvellä käytiin ankaria taisteluja [[Suomen sisällissota|kansalaissodan]] aikana kevättalvella 1918. Maaliskuun lopulla eversti [[Ernst Linder]]in johtamat, Satakunnasta päin hyökänneet joukot olivat sulkeneet Tampereen saartorenkaan valtaamalla Siuron aseman. Ensimmäinen hyökkäys punaisten puolustusasemia vastaan ei vielä tuottanut tulosta, mutta huhtikuun alkupäivinä valkoiset saivat Tampereelta saapuneiden apujoukkojen avulla murretuksi punaisten vastarinnan Häijäässä, minkä jälkeen hyökkäys jatkui Karkun ja Vammalan suuntiin.<ref name="suomenmaa"/>
 
[[MTT|Maatalouden tutkimuskeskuksen]] Sata-Hämeen tutkimusasema (Laidunkoeasema) toimi Selkeen entisessä sotilasvirkatalossa vuosina [[1933]]-[[1993]].
Mouhijärvestä tuli oma kirkkoherrakuntansa [[8. lokakuuta]] [[1639]]. Asutusta alueella lienee ollut jo [[kivikausi|kivikaudella]]. Mouhijärven seurakunnasta erotettiin [[Lavia]] vuonna [[1870]] ja [[Suodenniemi]] vuonna [[1908]].
 
Mouhijärven, Lavian ja Suodenniemen yhteinen [[paikallislehti]] oli vuodesta 1924 ilmestynyt [[Paikallissanomat]]<ref name="suomenmaa"/>, joka yhdistettiin [[Tyrvään Sanomat|Tyrvään Sanomiin]] vuonna 2010.
[[Mouhijärven kirkko|Mouhijärven kirkon]] suunnitteli [[Turku|Turun]] kaupunginarkkitehti [[Pehr Johan Gylich]] ja se valmistui vuonna [[1858]]. Ulkonäöltään kirkko muistuttaa paljon niin ikään Gylichin suunnittelemaa, Vammalassa sijaitsevaa Tyrvään kirkkoa. Mouhijärven aikaisempi kirkko sijaitsi nykyisestä kirkosta noin viisi kilometriä länteen Kirkkojärven luoteisrannalla ja sen paikalla on muistomerkki.
 
Mouhijärvelle asutettiin viime sotien jälkeen [[Pyhäjärvi Vpl|Viipurin läänin Pyhäjärven]] siirtoväkeä.
 
== Yrityksiä ==
Mouhijärvi tuli monelle tutuksi voirasian kyljestä eli [[Mouhijärven Osuusmeijeri]]stä (MOM) joka toimi Mouhijärvellä noin 90 vuoden ajan. Muita yrityksiä ovat olleet pienehköt sahat ja Häijään Vehnämylly.<ref name="suomenmaa"/>
 
== Tapahtumia ==
46 819

muokkausta

Navigointivalikko