Ero sivun ”Lallukan taiteilijakoti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p →Lähteet: Katso myös |
Htm (keskustelu | muokkaukset) kh. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Lallukka.jpg|thumb|Lallukan taiteilijakodin rakennus Apollonkatu 13:ssa.]] |
[[Tiedosto:Lallukka.jpg|thumb|Lallukan taiteilijakodin rakennus Apollonkatu 13:ssa.]] |
||
'''Lallukan taiteilijakoti''' on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus [[Helsinki|Helsingin]] [[Etu-Töölö]]ssä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssä. Vuonna [[1933]] valmistuneen rakennuksen omistaja ja ylläpitäjä on Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö. |
'''Lallukan taiteilijakoti''' on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus [[Helsinki|Helsingin]] [[Etu-Töölö]]ssä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssä. Vuonna [[1933]] valmistuneen rakennuksen omistaja ja ylläpitäjä on Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö. |
||
== Tausta == |
|||
Säätiön perustivat [[Viipuri|viipurilainen]] liikemies, kauppaneuvos [[Juho Lallukka]] ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna [[1908]] tekemässään keskinäisessä [[testamentti|testamentissa]] Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta. |
Säätiön perustivat [[Viipuri|viipurilainen]] liikemies, kauppaneuvos [[Juho Lallukka]] ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna [[1908]] tekemässään keskinäisessä [[testamentti|testamentissa]] Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta. |
||
| Rivi 11: | Rivi 13: | ||
* säveltaiteilijat, 13, asuntoa |
* säveltaiteilijat, 13, asuntoa |
||
==Taiteilijakodin |
== Taiteilijakodin arkkitehtuurista == |
||
| ⚫ | Testamentti astui voimaan Maria Lallukan kuoltua 1923. Säätiö osti Helsingin kaupungilta rakentamattoman tontin Apollon kallioilta Etu-Töölöstä. Käytännössä tontti oli lahjoitus, sillä kaupunki ja säätiö sopivat, ettei kauppahintaa tarvitse maksaa niin kauan kuin tontilla toimii taiteilijakoti. Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustetusta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti [[Gösta Juslen]]. Rakennus valmistui 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, eli yli kolme asuinkerrosta. [[Funktionalismi|Funktionalistinen]] rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Rakennuksen julkisivu suurine ateljee-ikkunoineen aukeaa [[Hesperian esplanadi]]lle päin. Lallukoiden testamentin muilla lahjoituksilla perustettiin mm. [[Viipurin kirjasto]]. |
||
== Peruskorjaus == |
|||
| ⚫ | Taiteilijakotiin on lähivuosina tulossa mittava peruskorjaus, jonka hinnaksi on arvioitu yli kymmenen miljoonaa euroa. Korjaus on teknisesti vaativa, sillä talo on suojeltu sekä ulkoa että sisätiloiltaan. Korjauskuluista vastaavat valtio, Helsingin kaupunki sekä taiteilijakotisäätiö kukin kolmanneksen osuudella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/a1389165185028|title=Lallukan taiteilijataloon tulee täysremontti|tekijä=Salmela, Marja|julkaisu=Helsingin Sanomat|Julkaisija=Sanoma Media Finland|ajankohta=9.1.2014|viitattu=13.3.2014}}</ref> Lisäksi [[Muumi|Muumien]] oikeuksia hallitseva Moomin Characters -yhtiö on luvannut lahjoittaa peruskorjaukseen 400 000 euroa. Muumien luojan [[Tove Jansson]]in perhe asui Lallukassa 1930- ja 1940-luvuilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/Muumi-yhti%C3%B6lt%C3%A4+j%C3%A4ttilahjoitus+Lallukan+taiteilijakodin+korjaukseen/a1391049768324|title=Muumi-yhtiöltä jättilahjoitus Lallukan taiteilijakodin korjaukseen|tekijä=Ahola, Suvi |julkaisu=Helsingin Sanomat|julkaisija=Sanoma Media Finland|ajankohta=30.1.2014|viitattue=13.3.2014}}</ref> |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Rakennuksen historiaan liittyy läheisesti vieressä sijaitseva [[ravintola Elite]], jossa talon taiteilijat ovat viettäneet iltaa kautta vuosikymmenien. Kuuluisin heistä oli ehkä [[Tauno Palo]], jolla oli ravintolassa oma kantapöytä, ja hänen peruiltaan ruokalistaan kuuluu edelleen suosittu Tauno Palon sipulipihvi. Ravintolan pöydissä on kautta vuosikymmenien olleet valkoiset pöytäliinat ja seinillä on edustava 26 taulun taidekokoelma. Tauluista ainakin seuraavat teokset ovat Lallukan kuvataiteilijoiden maalaamia: V.Hervo ”Stilleben” 1954, P.Lindfors ”Lappi” 1940, T.Mäntynen ”Miehiä” 1982, ”Joen rannalla” 1986, ”Kulmakapakka” 1986 ja M.Visanti ”Väinämöinen ja Aino” 1955, "Lemminkäinen saapuu saaren neitojen luo” 1955 ja ”neitsyt Maria” 1954. |
||
== Taiteilijakodin entisiä ja nykyisiä asukkaita == |
|||
{| |
{| |
||
|- valign="top" |
|- valign="top" |
||
| Rivi 65: | Rivi 79: | ||
|} |
|} |
||
== Katso myös == |
|||
==Taiteilijakodin arkkitehtuurista== |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Testamentti astui voimaan Maria Lallukan kuoltua 1923. Säätiö osti Helsingin kaupungilta rakentamattoman tontin Apollon kallioilta Etu-Töölöstä. Käytännössä tontti oli lahjoitus, sillä kaupunki ja säätiö sopivat, ettei kauppahintaa tarvitse maksaa niin kauan kuin tontilla toimii taiteilijakoti. Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustetusta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti [[Gösta Juslen]]. Rakennus valmistui 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, eli yli kolme asuinkerrosta. [[Funktionalismi|Funktionalistinen]] rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Rakennuksen julkisivu suurine ateljee-ikkunoineen aukeaa [[Hesperian esplanadi]]lle päin. Lallukoiden testamentin muilla lahjoituksilla perustettiin mm. [[Viipurin kirjasto]]. |
||
==Remontti== |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Rakennuksen historiaan liittyy |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| ⚫ | |||
* [http://www.taidekeskussalmela.fi Taidekeskus Salmelan kotisivu] |
* [http://www.taidekeskussalmela.fi Taidekeskus Salmelan kotisivu] |
||
* [http://www.lallukkasaatio.net Lallukan säätiön kotisivu] |
* [http://www.lallukkasaatio.net Lallukan säätiön kotisivu] |
||
| Rivi 84: | Rivi 88: | ||
* [http://www.royalravintolat.com Royalravintolat.com] |
* [http://www.royalravintolat.com Royalravintolat.com] |
||
== |
=== Viitteet === |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
{{coord|60.176446|N|24.925329|E| |
{{coord|60.176446|N|24.925329|E|region:FI-18_type:landmark|display=title}} |
||
[[Luokka:Helsingin asuinrakennukset]] |
[[Luokka:Helsingin asuinrakennukset]] |
||
Versio 3. marraskuuta 2014 kello 07.51
Lallukan taiteilijakoti on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus Helsingin Etu-Töölössä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssä. Vuonna 1933 valmistuneen rakennuksen omistaja ja ylläpitäjä on Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö.
Tausta
Säätiön perustivat viipurilainen liikemies, kauppaneuvos Juho Lallukka ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna 1908 tekemässään keskinäisessä testamentissa Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta.
Alusta alkaen oli selvää, että taiteilijatalo oli ansioituneita taiteilijoita varten. Kirjailijat jätettiin taiteilijatalon ulkopuolelle, sillä Suomen Kirjailijaliitto aloitti 1910 oman talohankkeensa, jota myös Lallukoiden testamentissa rahallisesti tuettiin. Taiteilijakodin lähtökohtana oli asunnon tai työtilan määräaikaisuus, mutta toisen maailmansodan jälkeinen asuntopula teki siitä mahdottoman. Talossa on asunut runsas joukko suomalaisia eturivin taidemaalareita, kuvanveistäjiä, säveltäjiä, muusikoita, ohjaajia ja näyttelijöitä.
Tällä hetkellä taiteilijatalon 53 huoneistoa jakautuvat seuraavasti:
- kuvataiteilijat, 24 ateljeeta
- näyttämötaiteilijat, 16 asuntoa
- säveltaiteilijat, 13, asuntoa
Taiteilijakodin arkkitehtuurista
Testamentti astui voimaan Maria Lallukan kuoltua 1923. Säätiö osti Helsingin kaupungilta rakentamattoman tontin Apollon kallioilta Etu-Töölöstä. Käytännössä tontti oli lahjoitus, sillä kaupunki ja säätiö sopivat, ettei kauppahintaa tarvitse maksaa niin kauan kuin tontilla toimii taiteilijakoti. Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustetusta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti Gösta Juslen. Rakennus valmistui 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, eli yli kolme asuinkerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Rakennuksen julkisivu suurine ateljee-ikkunoineen aukeaa Hesperian esplanadille päin. Lallukoiden testamentin muilla lahjoituksilla perustettiin mm. Viipurin kirjasto.
Peruskorjaus
Taiteilijakotiin on lähivuosina tulossa mittava peruskorjaus, jonka hinnaksi on arvioitu yli kymmenen miljoonaa euroa. Korjaus on teknisesti vaativa, sillä talo on suojeltu sekä ulkoa että sisätiloiltaan. Korjauskuluista vastaavat valtio, Helsingin kaupunki sekä taiteilijakotisäätiö kukin kolmanneksen osuudella.[1] Lisäksi Muumien oikeuksia hallitseva Moomin Characters -yhtiö on luvannut lahjoittaa peruskorjaukseen 400 000 euroa. Muumien luojan Tove Janssonin perhe asui Lallukassa 1930- ja 1940-luvuilla.[2]
Muuta aiheesta
Rakennuksen historiaan liittyy läheisesti vieressä sijaitseva ravintola Elite, jossa talon taiteilijat ovat viettäneet iltaa kautta vuosikymmenien. Kuuluisin heistä oli ehkä Tauno Palo, jolla oli ravintolassa oma kantapöytä, ja hänen peruiltaan ruokalistaan kuuluu edelleen suosittu Tauno Palon sipulipihvi. Ravintolan pöydissä on kautta vuosikymmenien olleet valkoiset pöytäliinat ja seinillä on edustava 26 taulun taidekokoelma. Tauluista ainakin seuraavat teokset ovat Lallukan kuvataiteilijoiden maalaamia: V.Hervo ”Stilleben” 1954, P.Lindfors ”Lappi” 1940, T.Mäntynen ”Miehiä” 1982, ”Joen rannalla” 1986, ”Kulmakapakka” 1986 ja M.Visanti ”Väinämöinen ja Aino” 1955, "Lemminkäinen saapuu saaren neitojen luo” 1955 ja ”neitsyt Maria” 1954.
Taiteilijakodin entisiä ja nykyisiä asukkaita
|
Kuvataiteilijoita
|
Säveltaiteilijoita
|
Näyttämötaiteilijoita
|
Katso myös
Lähteet
Viitteet
- ↑ Salmela, Marja: Lallukan taiteilijataloon tulee täysremontti Helsingin Sanomat. 9.1.2014. Sanoma Media Finland. Viitattu 13.3.2014.
- ↑ Ahola, Suvi: Muumi-yhtiöltä jättilahjoitus Lallukan taiteilijakodin korjaukseen Helsingin Sanomat. 30.1.2014. Sanoma Media Finland.