Ero sivun ”Borlängen kunta” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p poistettu Luokka:Borlänge; lisätty Luokka:Borlängen kunta HotCat-työkalulla |
p →Elinkeinot: kh, typos fixed: lukuuno → lukuun o using AWB |
||
Rivi 87: | Rivi 87: | ||
==Elinkeinot== |
==Elinkeinot== |
||
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/AM/AM0207/2010A01/Tabell_09.xls | Nimeke =Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =12.12.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =11.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/AM/AM0207/2010A01/Tabell_10.xls | Nimeke =Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =12.12.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =11.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref> ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. ''dagbefolkning'') kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. ''nattbefolkning'') puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. [[Työpaikkaomavaraisuus]] on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin |
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/AM/AM0207/2010A01/Tabell_09.xls | Nimeke =Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =12.12.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =11.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Statistik/AM/AM0207/2010A01/Tabell_10.xls | Nimeke =Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =12.12.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =11.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref> ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. ''dagbefolkning'') kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. ''nattbefolkning'') puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. [[Työpaikkaomavaraisuus]] on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon. |
||
{{Elinkeinotilasto |
{{Elinkeinotilasto |
Versio 1. marraskuuta 2014 kello 09.20
Borlängen kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Taalainmaan lääni |
Maakunta | Taalainmaa |
Keskustaajama | Borlänge |
Kuntakoodi | 2081 |
Pinta-ala | |
– Maa | 583,87 km² |
Väkiluku | 49 323 |
– Väestötiheys | 84,5 as./km² |
Borlänge on kunta Keski-Ruotsissa, Taalainmaan läänissä. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 49 323 asukasta ja sen maapinta-ala oli 583,87 km².[1][2] Kunnan keskustaajama on Borlänge, joka on entinen kaupunki.
Borlänge on Jyväskylän maalaiskunnan ystävyyskunta. Daljoki virtaa Borlängen läpi.
Vuonna 2007 kunnassa oli 69,53 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 11,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuonna 1891 Stora Tunan maalaiskuntaan perustettiin Borlängen taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1898 se erotettiin maalaiskunnasta Borlängen kauppalaksi. Stora Tunaan perustettiin vuonna 1925 toinen taajaväkinen yhdyskunta, Domnarvet. Se erotettiin vuonna 1929 omaksi maalaiskunnaksi. Borlängen kauppala ja Domnarvetin maalaiskunta yhdistettiin vuonna 1944 Borlängen kaupungiksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Torsångin maalaiskunta liitettiin Stora Tunan maalaiskuntaan. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Borlängen kunta yhdistämällä Borlängen kaupunki ja Stora Tunan maalaiskunta.
Vaakuna
Nykyinen kuntavaakuna kuului aiemmin Domnarvetin maalaiskunnalle. Myös Borlängen kauppalalla sekä Torsångin ja Stora Tunan maalaiskunnilla oli oma vaakunansa.
-
Borlängen kauppala
Väestönkehitys
Vuoden 2011 lopussa 17,4 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 13,3 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 126 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 2,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 679 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 184 275 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 60 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
- 0–17-vuotiaat: 20,7 %
- 18–64-vuotiaat: 60,4 %
- 65 vuotta täyttäneet: 18,9 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 1,0 | 1,2 | |
jalostus | 25,8 | 25,0 | |
palvelut | 71,8 | 72,4 | |
tuntematon | 1,3 | 1,5 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 25 795 | 21 970 | |
työpaikkaomavaraisuus | 117,4 |
Taajamat
Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,4 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 712 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Borlänge | 41 734 |
2 | Ornäs | 1 068 |
3 | Torsång | 666 |
4 | Halvarsgårdarna | 325 |
5 | Idkerberget | 290 |
6 | Norr Amsberg | 236 |
7 | Repbäcken | 220 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]
Luettelossa mainituista taajamista Matsknutsgårdarna ja Romme ovat sittemmin kasvaneet yhteen Borlängen taajaman kanssa.[16]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
- Baggbo
- Bomsarvet + Blecktorp + Gerbergärd
- Dalsjö
- Fagerbacken
- Fjäkelmyra + Åby
- Floda + Bäck
- Grevbo
- Kyna
- Lindan + Baggarvet
- Rämshyttan
- Skärsjö
- Strandbro
- Tuna-Hästberg*
- Västansjö + Långsjö
- Ängesgårdarna + Täktgårdarna
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Tuna-Hästberg kuuluu osin myös Ludvikan kuntaan.[18]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Borlängen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
- Borlänge Första (31 valtuutettua)
- Borlänge Andra (30 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Borlängen kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.
Puolue | |||
---|---|---|---|
Osuus äänistä, %[21] |
Valittuja edustajia[22] | ||
Maltillinen kokoomus | 18,15 | 11 | |
Keskustapuolue | 6,84 | 4 | |
Liberaalit | 4,38 | 2 | |
Kristillisdemokraatit | 2,91 | 2 | |
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 38,62 | 24 | |
Vasemmistopuolue | 7,61 | 5 | |
Ympäristöpuolue vihreät | 4,37 | 2 | |
Ruotsidemokraatit | 10,87 | 7 | |
Muut | 6,26 | 4 | |
Yhteensä | 61 |
Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:[23]
- Omsorg för alla: 4 paikkaa
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Stora Tuna
- Torsång
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Amsberg*
- Borlänge kbfd (Borlänge och Domnarvets kbfd)
- Stora Tuna (Tuna)
- Stora Tuna kbfd
- Torsång
Kirkot
-
Amsbergin kappeli
-
Hagakyrkan
-
Idkerbergetin kappeli
-
Jakobin kappeli
-
Kvarnsvedenin kirkko
-
Stora Tunan kirkko
-
Torsångin kirkko
-
Västertunan kappeli
Lähteet
- ↑ a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till kommunfullmäktige - Valda (Lyhenteet katsottu kunnan omalta tulossivulta) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)