Ero sivun ”Kasvianatomia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kasvianatomia''' on [[kasvitiede|kasvitieteen]] osa-alue, joka tutkii kasvin sisärakennetta, kuten solut, niiden osat ja solukot. Yksi kasvin solukkotyyppeistä on fotosynteesissä toimiva, eräänlaisena tukisolukkona toimiva sekä varastosolukkona toimiva perussolukko. Toinen solukkotyyppi on kasvin sisäosia suojaava pintasolukko. Kolmas solukkotyyppi on johtosolukko, joka muodostaa reitin, jota pitkin ravinteet ja vesi kulkevat juurista latvaan saakka. Pienemmässä mittakaavassa kasvin solut muodostavat joko tylppy-, tuki- tai vahvikesolukkoa.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://www.solunetti.fi/fi/histologia/kasvianatomia|Julkaisija = Suomen virtuaaliyliopisto|Julkaisu = Solunetti|Nimike = Histologia, Kasvianatomia|Viitattu = 25.10.2014|Ajankohta = 2006|Kieli = }}</ref> Käytännön kannalta perussolukot ovat esimerkiksi kasvusolukkoa ja yhteyttämissolukkoa. Pintasolukot muodostavat esimerkiksi ilma- ja vesirakoja. Tukisolukot muodostuvat esimerkiksi paksusoppisoluista tai puiden niinisyysoluista. Johtosolukot muodostuvat putkisoluista, siiviläputkista ja putkiloista.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Antero Pankakoski|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Edita, Opetushallitus|Nimike = Puutarhurin kasvioppi|Viitattu = 25.10.2014|Selite = |Sivu = 25-37|Vuosi = 1996|Kieli = |Isbn = 951-37-1932-4}}</ref> |
'''Kasvianatomia''' on [[kasvitiede|kasvitieteen]] osa-alueen [[kasvimorfologia]]n osa-alue, joka tutkii kasvin sisärakennetta, kuten solut, niiden osat ja solukot. Yksi kasvin solukkotyyppeistä on fotosynteesissä toimiva, eräänlaisena tukisolukkona toimiva sekä varastosolukkona toimiva perussolukko. Toinen solukkotyyppi on kasvin sisäosia suojaava pintasolukko. Kolmas solukkotyyppi on johtosolukko, joka muodostaa reitin, jota pitkin ravinteet ja vesi kulkevat juurista latvaan saakka. Pienemmässä mittakaavassa kasvin solut muodostavat joko tylppy-, tuki- tai vahvikesolukkoa.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://www.solunetti.fi/fi/histologia/kasvianatomia|Julkaisija = Suomen virtuaaliyliopisto|Julkaisu = Solunetti|Nimike = Histologia, Kasvianatomia|Viitattu = 25.10.2014|Ajankohta = 2006|Kieli = }}</ref> Käytännön kannalta perussolukot ovat esimerkiksi kasvusolukkoa ja yhteyttämissolukkoa. Pintasolukot muodostavat esimerkiksi ilma- ja vesirakoja. Tukisolukot muodostuvat esimerkiksi paksusoppisoluista tai puiden niinisyysoluista. Johtosolukot muodostuvat putkisoluista, siiviläputkista ja putkiloista.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Antero Pankakoski|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Edita, Opetushallitus|Nimike = Puutarhurin kasvioppi|Viitattu = 25.10.2014|Selite = |Sivu = 25-37|Vuosi = 1996|Kieli = |Isbn = 951-37-1932-4}}</ref> |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
* [[ |
* [[Kasviorganologia]] |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 30. lokakuuta 2014 kello 11.18
Kasvianatomia on kasvitieteen osa-alueen kasvimorfologian osa-alue, joka tutkii kasvin sisärakennetta, kuten solut, niiden osat ja solukot. Yksi kasvin solukkotyyppeistä on fotosynteesissä toimiva, eräänlaisena tukisolukkona toimiva sekä varastosolukkona toimiva perussolukko. Toinen solukkotyyppi on kasvin sisäosia suojaava pintasolukko. Kolmas solukkotyyppi on johtosolukko, joka muodostaa reitin, jota pitkin ravinteet ja vesi kulkevat juurista latvaan saakka. Pienemmässä mittakaavassa kasvin solut muodostavat joko tylppy-, tuki- tai vahvikesolukkoa.[1] Käytännön kannalta perussolukot ovat esimerkiksi kasvusolukkoa ja yhteyttämissolukkoa. Pintasolukot muodostavat esimerkiksi ilma- ja vesirakoja. Tukisolukot muodostuvat esimerkiksi paksusoppisoluista tai puiden niinisyysoluista. Johtosolukot muodostuvat putkisoluista, siiviläputkista ja putkiloista.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Histologia, Kasvianatomia Solunetti. 2006. Suomen virtuaaliyliopisto. Viitattu 25.10.2014.
- ↑ Antero Pankakoski: Puutarhurin kasvioppi, s. 25-37. Helsinki: Edita, Opetushallitus, 1996. ISBN 951-37-1932-4.