Ero sivun ”Notaari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
+ lähteistys alulle, f: anoa=> hakea (anominen kuului tsaarinaikaan, nykyään haetaan) |
→Lähteet: - tynkä, vaikka on monelta osin lähteistämätön |
||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
<ref name="Finlex-HOL-P6a">{{Verkkoviite | osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940056#P6a| nimeke = Hovioikeuslaki (21.1.1994/56) | tekijä = | tiedostomuoto = | selite = Hovioikeuden käräjänotaareja kuvaa Hovioikeuslain pykälä 6a| julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö| viitattu = 26.10.2014| kieli = }}</ref> |
<ref name="Finlex-HOL-P6a">{{Verkkoviite | osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940056#P6a| nimeke = Hovioikeuslaki (21.1.1994/56) | tekijä = | tiedostomuoto = | selite = Hovioikeuden käräjänotaareja kuvaa Hovioikeuslain pykälä 6a| julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö| viitattu = 26.10.2014| kieli = }}</ref> |
||
}} |
}} |
||
{{tynkä/Oikeus}} |
|||
[[Luokka:Virkanimikkeet]] |
[[Luokka:Virkanimikkeet]] |
||
Versio 26. lokakuuta 2014 kello 01.58
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Notaari on eräiden, nykyisin yleensä lainoppineisuutta vaativien tehtävien nimike. Nimitys tulee latinan kielen sanasta nota ’merkki’, josta seuraa notitia ’muistiinpanot’. Notarius oli luotettu kirjuri / sihteeri, notarius publicus julkinen notaari. Notaareja on perinteisesti ollut oikeusistuimissa ja kirkossa. Myös pankkien notariaattipalvelujen nimi on samaa juurta. Monissa Euroopan maissa notaarilaitos on virallisia tehtäviä hoitava oikeudellinen instituutio. Eurooppalaisessa perinteessä notaarit ovat virallisesta asemastaan huolimatta yleensä yksityisiä ammatinharjoittajia.
Suomessa
Oikeusistuimet
Käräjäoikeudessa käräjänotaari on tuomioistuinharjoittelua (auskultointi) suorittava juristi. Käräjänotaariksi käräjäoikeuteen valittavalta vaaditaan ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittamista ja hovioikeudessa vannottua tuomarinvalaa tai annettua tuomarinvakuutusta. Käräjänotaari perehtyy käräjäoikeuden kanslian tehtäviin sekä laamannin määräyksestä käsittelee ja itsenäisesti ratkaisee tiettyjä oikeudelle ratkaistavaksi tuotuja asioita, ei kuitenkaan erityisen vaikeita tai erityisen vakavia rikosasioita; käräjänotaari voi toimia eräissä asioissa myös lautamieskokoonpanon puheenjohtajana. Tuomioistuinharjoittelun suorittanut juristi voi hakea hovioikeudelta oikeutta käyttää varatuomarin arvonimeä. [1]
Myös hovioikeudessa voi olla käräjänotaareja.[2]
Lisäksi esimerkiksi vakuutusoikeudessa ja hallinto-oikeuksissa työskentelee valmistelevissa tehtävissä notaarin nimikkeellä viranhaltijoita, jotka eivät osallistu itse asian ratkaisemiseen.
Julkinen notaari
Julkinen notaari on viranhaltija, joka todistaa virallisesti allekirjoituksia, tallelokeron avaamisia ja sulkemisia, arvontoja sekä muita sellaisia. Julkiselta notaarilta vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Julkisia notaareita ovat virkansa puolesta maistraatin päällikkö sekä kihlakunnan viraston päällikkö. Joitakin julkisen notaarin palveluita tarjotaan myös Suomen konsulaateissa.
Tutkinnot
Varanotaari ja oikeusnotaari ovat alempia oikeustieteellisia yliopistotutkintoja.
Kirkollinen virka
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tuomiokapituleissa on perinteisesti ollut notaarin virka. Virka poistui kirkkojärjestyksen sääntelystä vuoden 2004 uudistuksessa. Viran kelpoisuusehtona oli tällöin soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tuomiokapitulin notaarin tehtävät vaihtelevat jonkin verran hiippakuntien kesken. Yleensä notaari toimii tuomiokapitulin sihteerinä ja eräiden hallintoasioiden esittelijänä. Vuonna 2006 Lapuan hiippakunnassa ei ole notaarin virkaa. Suuri osa notaareista on ollut hallintotieteilijöitä tai pappeja. Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen kansliaan kuuluu notaarin tehtävänimike. Tehtävä ei ole erillinen virka, vaan kirkkohallitus tai kirkolliskokouksen kansliavaliokunta nimittää siihen kirkolliskokouksen toimikaudeksi henkilön, joka yleensä päätoimenaan hoitaa muuta tehtävää. Myös kirkollisissa virkaanasettajaisissa (esimerkiksi piispan, kirkkoherran ja kappalaisen) toimii notaari, joka lukee virkamääräyksen.
Suomen katolisen kirkon hiippakunnan kuuriassa ja oikeusistuimessa toimii notaari. Vatikaanin kuuriassa apostolinen protonotaari on korkea viranhaltija. Nimitystä käytetään myös korkeana arvonimenä.
Lähteet
- ↑ Käräjäoikeuslaki (28.6.1993/581) (Käräjäoikeuden notaareita kuvaavat Käräjäoikeuslain pykälät 4, 4a, 14-17) finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 26.10.2014.
- ↑ Hovioikeuslaki (21.1.1994/56) (Hovioikeuden käräjänotaareja kuvaa Hovioikeuslain pykälä 6a) finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 26.10.2014.