Ero sivun ”Ryhmä (sotilasyksikkö)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p päivitetty kuollut linkki |
MKr (keskustelu | muokkaukset) p Terminologiaa + partio ryhmän rinnalle pienimpänä taktisena yksikkönä. |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana jalkaväki siirtyi [[ketjutaktiikka|ketjutaktiikasta]] ryhmätaktiikkaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Lappalainen, Jussi T. | Vuosi=1988 | Nimeke=Aseet ja taistelut | Selite=Sotataidon kolme vuosituhatta |Sivu =145-160 Julkaisupaikka=Helsinki| Julkaisija= Otava | Tunniste=ISBN 951-1-10479-9}}</ref> |
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana jalkaväki siirtyi [[ketjutaktiikka|ketjutaktiikasta]] ryhmätaktiikkaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Lappalainen, Jussi T. | Vuosi=1988 | Nimeke=Aseet ja taistelut | Selite=Sotataidon kolme vuosituhatta |Sivu =145-160 Julkaisupaikka=Helsinki| Julkaisija= Otava | Tunniste=ISBN 951-1-10479-9}}</ref> |
||
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana [[jalkaväki]]ryhmään kuului jopa 10–12 sotilasta. Ryhmän pääaseena oli [[pikakivääri]] ([[Browning Automatic Rifle|BAR]], [[Bren]]) tai kevyt konekivääri ([[MG-34]], [[Browning M1919A6]]). Muu miehistö oli aseistettu pulttilukkoisin [[kivääri|kiväärein]], ja toimi lähinnä tukena ja ammustenkantajina |
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana [[jalkaväki]]ryhmään kuului jopa 10–12 sotilasta. Ryhmän pääaseena oli [[pikakivääri]] ([[Browning Automatic Rifle|BAR]], [[Bren]]) tai kevyt konekivääri ([[MG-34]], [[Browning M1919A6]]). Muu miehistö oli aseistettu pulttilukkoisin [[kivääri|kiväärein]], ja toimi lähinnä tukena ja ammustenkantajina ryhmäaseelle. Ryhmänjohtajalla saattoi olla konepistooli. Kaikki aseet saattoivat käyttää eri patruunaa. Sodan edetessä ryhmien konetuliaseiden määrä kasvoi, ja jopa puolet miehistä aseistettiin [[konepistooli|konepistoolein]]. [[Wehrmacht]] lisäsi ensimmäisenä toisen konekiväärin etenkin panssarijoukkojen jalkaväelle. Neuvostoliiton iskuarmeijoissa ja joissain Saksan joukoissa aseistettiin koko ryhmä konepistoolein, jolloin myös pikakivääri/konekivääri saattoi olla mukana. |
||
Ryhmällä saattoi olla myös konekivääri, mutta se oli tällöin yleensä ryhmälle konekiväärikomppaniasta alistettu. Tämän [[konekivääriryhmä]]n miehistö oli Suomessa 6 miestä (ampuja, syöttäjä + 4 ammusmiestä). |
Ryhmällä saattoi olla myös konekivääri, mutta se oli tällöin yleensä ryhmälle konekiväärikomppaniasta alistettu. Tämän [[konekivääriryhmä]]n miehistö oli Suomessa 6 miestä (ampuja, syöttäjä + 4 ammusmiestä). |
||
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
==Perustietoja== |
==Perustietoja== |
||
Ryhmä on pienin taktinen yksikkö myös aselajeissa, joissa ryhmä toimii tykin tai taisteluajoneuvon käyttäjinä, rakentaa viestiyhteyksiä tai johtaa tulenkäyttöä. Ryhmä voi myös toimia erikoisryhmänä, kuten [[lääkintäryhmä]]nä. Ryhmän puolustusasemaa kutsutaan ''pesäkkeeksi''. [[Pesäke]] muodostuu yksittäisten taistelijaparien ''tuliasemista'' ja on osa joukkueensa ''[[Tukikohta (taistelutekniikka)|tukikohta]]a''. Ryhmää johtaa ''ryhmänjohtaja''. Ryhmän lyhenne Suomen puolustusvoimissa on iso R-kirjain ja ryhmänjohtajan puolestaan RJ, sotilasslangilla ryhmyri. |
Ryhmä tai partio on pienin taktinen yksikkö myös aselajeissa, joissa ryhmä toimii tykin tai taisteluajoneuvon käyttäjinä, rakentaa viestiyhteyksiä tai johtaa tulenkäyttöä. Ryhmä voi myös toimia erikoisryhmänä, kuten [[lääkintäryhmä]]nä. Ryhmän puolustusasemaa kutsutaan ''pesäkkeeksi''. [[Pesäke]] muodostuu yksittäisten taistelijaparien ''tuliasemista'' ja on osa joukkueensa ''[[Tukikohta (taistelutekniikka)|tukikohta]]a''. Ryhmää johtaa ''ryhmänjohtaja''. Ryhmän lyhenne Suomen puolustusvoimissa on iso R-kirjain ja ryhmänjohtajan puolestaan RJ, sotilasslangilla ryhmyri. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 24. lokakuuta 2014 kello 20.17
Ryhmä on yleensä ryhmänjohtajana toimivan aliupseerin johtama sotilasjoukko. Siihen kuuluu yleensä 5–10 sotilasta. Joissain erikoistehtävissä voi ryhmää johtaa upseeri, jolloin ryhmän jäsenet ovat aliupseereita. Näin voi olla esimerkiksi joissain tiedusteluryhmissä.
Historiaa
Ensimmäisen maailmansodan aikana jalkaväki siirtyi ketjutaktiikasta ryhmätaktiikkaan.[1]
Toisen maailmansodan aikana jalkaväkiryhmään kuului jopa 10–12 sotilasta. Ryhmän pääaseena oli pikakivääri (BAR, Bren) tai kevyt konekivääri (MG-34, Browning M1919A6). Muu miehistö oli aseistettu pulttilukkoisin kiväärein, ja toimi lähinnä tukena ja ammustenkantajina ryhmäaseelle. Ryhmänjohtajalla saattoi olla konepistooli. Kaikki aseet saattoivat käyttää eri patruunaa. Sodan edetessä ryhmien konetuliaseiden määrä kasvoi, ja jopa puolet miehistä aseistettiin konepistoolein. Wehrmacht lisäsi ensimmäisenä toisen konekiväärin etenkin panssarijoukkojen jalkaväelle. Neuvostoliiton iskuarmeijoissa ja joissain Saksan joukoissa aseistettiin koko ryhmä konepistoolein, jolloin myös pikakivääri/konekivääri saattoi olla mukana.
Ryhmällä saattoi olla myös konekivääri, mutta se oli tällöin yleensä ryhmälle konekiväärikomppaniasta alistettu. Tämän konekivääriryhmän miehistö oli Suomessa 6 miestä (ampuja, syöttäjä + 4 ammusmiestä).
Nykyään
Rynnäkkökiväärien käyttöönoton jälkeen sotilaan perusaseena ryhmän koko pieneni 6–8 mieheen tulivoiman kasvaessa. Yhdellä miehellä on edelleenkin konekivääri (Suomessa joko 7,62 KvKK 62 tai PKM-konekivääri). Rynnäkköpanssareita ja panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvoja käyttävien joukkojen ryhmän koko pieneni siihen, mikä ajoneuvoon mahtui. Tätä kompensoitiin joissain armeijoissa ottamalla rynnäkkökivääreiden lisäksi ryhmän aseistukseen toinen konekivääri ryhmän ajoneuvon aseistuksen lisäksi, johon kuuluu raskaita aseita kuten raskas konekivääri, tykki ja ohjuksia.
Esimerkkejä Suomen puolustusvoimien ryhmistä
- Pääartikkeli: Ryhmä (Suomen puolustusvoimat)
- Jääkäriryhmään kuuluu ryhmänjohtaja (yleensä alikersantti), konekivääritaistelijapari, kertasinkotaistelijapari sekä ryhmän varajohtaja (yleensä korpraali) ja tämän taistelijapari. Ryhmän käytössä olevan ajoneuvon kuljettaja on useimmiten alistettu ryhmän jäseneksi ja mm. majoittuu samassa teltassa muiden kanssa.
- Panssarijääkäriryhmään kuuluu ryhmänjohtaja (aliupseeri), varajohtaja (aliupseeri tai korpraali), konekivääritaistelijapari, kertasinkotaistelijapari. Ryhmään kuuluu myös rynnäkköpanssarivaunun miehistö; vaununjohtaja (aliupseeri), ampuja, ajaja.
- Kaupunkijääkäriryhmässä ryhmän johtaja ja varajohtaja ovat molemmat aliupseereita ja miehistöä on kahdeksan. Yksi miehistä toimii kevytkonekivääri- ja yksi tarkka-ampujana.
- Kranaatinheitinryhmään kuuluu heittimenjohtaja, suuntaaja (kantaa tukea), apusuuntaaja (kantaa putkea), lataaja (kantaa vastinta), panostaja ja kaksi ammusmiestä. Suuntaajaksi nimitetään ryhmän miehistä paras ja hän on ryhmän varajohtaja.
- Tulenjohtoryhmään kuuluu tulenjohtaja (upseeri), tulenjohtoaliupseeri, tulenjohtomies (etäisyydenmittaaja) ja kaksi viestimiestä. Yleensä yksi tulenjohtoryhmä on alistettu yhdelle jääkärijoukkueelle. Tulenjohtoryhmässä sen jokainen jäsen hallitsee käytännön taistelutulenjohtamisen. Upseerien ja aliupseerien erikoisosaamista ovat mm. tulisuunnitelmien laadinta.
- Tiedusteluryhmään kuuluu ryhmänjohtaja (upseeri), ryhmän varajohtaja (aliupseeri), kaksi sissiradistia (aliupseeri), lääkintämies, tarkka-ampuja ja neljä tiedustelumiestä.
- Sinkoryhmään kuuluu ryhmänjohtaja (aliupseeri), ryhmän varajohtaja (aliupseeri) ja neljä sinkomiestä.
- Sotilaspoliisiryhmään kuuluu ryhmänjohtaja (aliupseeri), ryhmän varajohtaja (yleensä korpraali) ja neljä muuta sotilaspoliisimiestä.
- Viestiasemaryhmään kuuluu ryhmänjohtaja (aliupseeri), ryhmän varajohtaja (aliupseeri tai korpraali), viestiliikenne- tai telealiupseeri (aliupseeri) ja kolme viestimiestä.
Perustietoja
Ryhmä tai partio on pienin taktinen yksikkö myös aselajeissa, joissa ryhmä toimii tykin tai taisteluajoneuvon käyttäjinä, rakentaa viestiyhteyksiä tai johtaa tulenkäyttöä. Ryhmä voi myös toimia erikoisryhmänä, kuten lääkintäryhmänä. Ryhmän puolustusasemaa kutsutaan pesäkkeeksi. Pesäke muodostuu yksittäisten taistelijaparien tuliasemista ja on osa joukkueensa tukikohtaa. Ryhmää johtaa ryhmänjohtaja. Ryhmän lyhenne Suomen puolustusvoimissa on iso R-kirjain ja ryhmänjohtajan puolestaan RJ, sotilasslangilla ryhmyri.
Lähteet
- ↑ Lappalainen, Jussi T.: Aseet ja taistelut, s. 145-160 Julkaisupaikka=Helsinki. Sotataidon kolme vuosituhatta. Otava, 1988. ISBN 951-1-10479-9.