Ero sivun ”Anita Snellman” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
korj. tark. |
lis m, kt korj., wl |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| allekirjoitus = |
| allekirjoitus = |
||
}} |
}} |
||
[[ |
[[Tiedosto:poika.jpg|200px|thumb||Anita Snellman, ''Istuva lukeva poika'', 1964.]] |
||
{{Malline:Suomalaiset Ruotsin taideakatemiassa}} |
|||
'''Anita Snellman''' ([[4. syyskuuta]] [[1924]] [[Helsinki]] – [[24. helmikuuta]] [[2006]] Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja taiteilijaprofessori. |
'''Anita Snellman''' ([[4. syyskuuta]] [[1924]] [[Helsinki]] – [[24. helmikuuta]] [[2006]] Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja [[taiteilijaprofessori]]. |
||
Snellman teki pitkän uran taiteilijana [[Suomi|Suomessa]] ja ulkomailla. Hän opiskeli [[Kuvataideakatemia|Suomen taideakatemian]] koulussa [[1944]]–[[1948]], [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin taideakatemiassa]] Tukholmassa 1948-1949 ja [[Pariisi]]n [[Académie Julian]]issa 1949-1950. Suomessa Snellmanin töitä oli ensi kerran esillä Nuorten |
Snellman teki pitkän uran taiteilijana [[Suomi|Suomessa]] ja ulkomailla. Hän opiskeli [[Kuvataideakatemia|Suomen taideakatemian]] koulussa [[1944]]–[[1948]], [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin taideakatemiassa]] Tukholmassa 1948-1949 ja [[Pariisi]]n [[Académie Julian]]issa 1949-1950. Suomessa Snellmanin töitä oli ensi kerran esillä [[Nuorten näyttely]]ssä [[1947]]. Usean Pariisissa vietetyn vuoden jälkeen taiteilija löysi [[Ibiza]]n, mistä hän hankki vuonna [[1968]] oman maatalon. Hän toimi taideopettajana Suomen taideakatemian koulussa 1971–1979.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1352/ | Nimeke=Anita Snellman (1924–2006) (maksullinen) | Julkaisija=Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu=15.9.2010}}</ref> |
||
Snellman muutti vuonna 1955 Ibizalle, mistä tuli hänen tärkein |
Snellman muutti vuonna 1955 Ibizalle, mistä tuli hänen tärkein asuinpaikkansa koko elämän ajaksi. Juuri Ibizalla taiteilijan kerrotaan löytäneen maalauksiinsa luonnon, valon ja auringon. Hänen töitään on kuvailtu muun muassa paratiisillisiksi, esimerkiksi ''Sininen poika'' -triptyykki. Taiteilijan varhaista [[ekspressionismi]]a edustaa [[Ateneum (museo)|Ateneumin]] kokoelmissa oleva ''Tyttö ja kukko'' vuodelta [[1962]], jonka esittävälle linjalle rakentui museon kesänäyttely [[2003]]. Snellmanin myöhäistuotannossa oli mukana kosmisia aineksia. |
||
Snellman valittiin [[1976]] [[Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden taiteilija]]ksi. Hän oli myös [[Retretti|Retretin]] kesän [[1985]] taiteilija suurella retrospektiivisella näyttelyllään sekä mukana [[Salmelan taidekeskus|Salmelan taidekeskuksen]] näyttelyssä [[1994]]. Pariisin vuosinaan hän sai tyttären ja oli naimisissa lyhyen aikaa taiteilija [[George Gonneau]]n kanssa. |
Snellman valittiin [[1976]] [[Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden taiteilija]]ksi. Hän oli myös [[Retretti|Retretin]] kesän [[1985]] taiteilija suurella retrospektiivisella näyttelyllään sekä mukana [[Salmelan taidekeskus|Salmelan taidekeskuksen]] näyttelyssä [[1994]]. Pariisin vuosinaan hän sai tyttären ja oli naimisissa lyhyen aikaa taiteilija [[George Gonneau]]n kanssa. |
||
Versio 16. lokakuuta 2014 kello 22.32
| Anita Snellman | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. syyskuuta 1924 Helsinki |
| Kuollut | 24. helmikuuta 2006 (81 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Taiteilija | |
| Ala | Kuvataiteilija |
opiskelleita suomalaisia
Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Anita Snellman (4. syyskuuta 1924 Helsinki – 24. helmikuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja taiteilijaprofessori.
Snellman teki pitkän uran taiteilijana Suomessa ja ulkomailla. Hän opiskeli Suomen taideakatemian koulussa 1944–1948, Ruotsin taideakatemiassa Tukholmassa 1948-1949 ja Pariisin Académie Julianissa 1949-1950. Suomessa Snellmanin töitä oli ensi kerran esillä Nuorten näyttelyssä 1947. Usean Pariisissa vietetyn vuoden jälkeen taiteilija löysi Ibizan, mistä hän hankki vuonna 1968 oman maatalon. Hän toimi taideopettajana Suomen taideakatemian koulussa 1971–1979.[1]
Snellman muutti vuonna 1955 Ibizalle, mistä tuli hänen tärkein asuinpaikkansa koko elämän ajaksi. Juuri Ibizalla taiteilijan kerrotaan löytäneen maalauksiinsa luonnon, valon ja auringon. Hänen töitään on kuvailtu muun muassa paratiisillisiksi, esimerkiksi Sininen poika -triptyykki. Taiteilijan varhaista ekspressionismia edustaa Ateneumin kokoelmissa oleva Tyttö ja kukko vuodelta 1962, jonka esittävälle linjalle rakentui museon kesänäyttely 2003. Snellmanin myöhäistuotannossa oli mukana kosmisia aineksia.
Snellman valittiin 1976 Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden taiteilijaksi. Hän oli myös Retretin kesän 1985 taiteilija suurella retrospektiivisella näyttelyllään sekä mukana Salmelan taidekeskuksen näyttelyssä 1994. Pariisin vuosinaan hän sai tyttären ja oli naimisissa lyhyen aikaa taiteilija George Gonneaun kanssa.
Vuonna 1976 hänet valittiin Helsingin Juhlaviikkojen vuoden taiteilijaksi ja palkittiin samana vuonna Pro Finlandialla[2] sekä professorin arvonimellä 1986. Anita Snellmanin taidesäätiö perustettiin vuonna 1979. Snellmanin teoksia on merkittävimpien suomalaisten taidemuseoiden ja säätiöiden kokoelmissa. Hän ehti eläessään pitää lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana.[3]
»Minulla oli vain voimakas halu maalata, kaikki muu oli toisarvoista.»
(Anita Snellman[4])
Lähteet
- Yle: Anita Snellman kuollut
- Leena Ahtola-Moorhouse: Snellman, Anita (1924–2006) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Umami: Kolme maalaria
Viitteet
- ↑ Anita Snellman (1924–2006) (maksullinen) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 15.9.2010.
- ↑ Wilska, Liisa: Kolme maalaria Umami. 8.1.2009. Viitattu 15.9.2010.
- ↑ Anita Snellman kuollut 3.3.2006. YLE Uutiset. Viitattu 15.9.2010.
- ↑ Kohteen sisäistäminen on maalauksen ehto. Helsingin Sanomat, 4.9.1994. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.9.2010.