Ero sivun ”Konstruktivismi (taide)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 29: Rivi 29:
Tiedosto:Obmokhu 2.jpg|Näkymä konstruktivistien ensimmäisestä taidenäyttelystä ”5X5=25” Moskovassa 1921.
Tiedosto:Obmokhu 2.jpg|Näkymä konstruktivistien ensimmäisestä taidenäyttelystä ”5X5=25” Moskovassa 1921.
Tiedosto:Rotterdam kunstwerk gestileerde bloem.jpg|[[Naum Gabo]], nimetön.
Tiedosto:Rotterdam kunstwerk gestileerde bloem.jpg|[[Naum Gabo]], nimetön.
Toedosto:Museu Oscar Niemeyer 8 Curitiba Brasil.jpg|[[Oscar Niemeyer]], Oscar Niemeyer museo Brasiliassa, 2002.
Tiedosto:Museu Oscar Niemeyer 8 Curitiba Brasil.jpg|[[Oscar Niemeyer]], Oscar Niemeyer museo Brasiliassa, 2002.
Tiedosto:Bergisel 2004-11-04.jpg|[[Zaha Hadid]], [[Bergiselschanze]], Innsbruck, Itävalta.
Tiedosto:Bergisel 2004-11-04.jpg|[[Zaha Hadid]], [[Bergiselschanze]], Innsbruck, Itävalta.
Tiedosto:McCormick Tribune 060304.jpg|[[Rem Koolhaas]], ''The McCormick Tribune Campus Center'' 2003, Chicago, USA.
Tiedosto:McCormick Tribune 060304.jpg|[[Rem Koolhaas]], ''The McCormick Tribune Campus Center'' 2003, Chicago, USA.

Versio 8. lokakuuta 2014 kello 00.27

Vladimir Tatlin, Tatlinin torni, 1919, rekonstruktio, pienoismalli.
Neville Brodyn suunnittelema Industria Solid -kirjaimisto.

Konstruktivismi on Vladimir Tatlinin ja Aleksandr Rodtšenkon Venäjällä noin vuonna 1915 perustama ankara abstraktin taiteen suunta. Konstruktivistit uskoivat, että taiteen pitäisi kuvastaa suoraan modernia teollista maailmaa. Tatliniin vaikuttivat hänen Pablo Picasson ateljeessa Pariisissa vuonna 1913 näkemät kubistiset konstruktiot. Nämä olivat kolmiulotteisia asetelmia, jotka oli tehty romumateriaaleista. Tatlin ryhtyi tekemään niiden mukaan omia töitään, mutta niistä tuli täysin abstrakteja, ja jotka oli tehty teollisista materiaaleista. Vuoteen 1921 mennessä Tatlinin ajatuksia seuraavat venäläiset taiteilijat kutsuivat itseään konstruktivisteiksi. He julkaisivat Lef-nimisessa lehdessään manifestin, jossa todettiin[1]:

"Esineen materiaalinen olomuoto korvataan sen esteettisillä yhdistelmillä. Esinettä pidetään kokonaisuutena, eikä se ole näin mitään erotettavaa tyyliä, vaan yksinkertaisesti teollisen järjestelmän tuote, kuten auto, lentokone ja vastaavat. Konstruktivismi on puhdasta teknistä hallintaa ja materiaalien organisointia."[1]

Konstruktivismi tukahdutettiin Venäjällä 1920-luvulla ja sen syrjäytti Neuvostoliitossa sosialistinen realismi 1930-luvulla. Naum Gabo ja hänen veljensä Antoine Pevsner veivät konstruktivismin länteen.[1]

Venäjältä konstruktivismin ajatukset levisivät Eurooppaan, kun useat konstruktivistit opettivat tai luennoitsivat Bauhausissa, Saksassa. Siellä omaksuttiin joitakin Neuvostoliitossa käyttöön otettuja konstruktivistien opetusmenetelmiä. Naum Gabo perusti oman konstruktivistisen suuntauksensa Englannissa 1930-luvulla.

Toisen maailmansodan jälkeen konstruktivismia harjoittivat lukuisat arkkitehdit, muotoilijat ja taiteilijat. Joaquin Torres sekä Garcia ja Manuel Rendón levittivät konstruktivistista liikettä Eurooppaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Liikkeellä oli suuri vaikutus Etelä-Amerikan modernismiin, jossa muun muassa Oscar Niemeyer, Jesús-Rafael Soto, Carlos Merida, Enrique Tábara, Theo Constanté, Oswaldo Viteri, Anibal Villacis, Estuardo Maldonado ja Carlos Catasse ovat kuuluisimpia konstruktivisteja. kenen mukaan?

Suomessa konstruktivistinen taide tuli suosioon informalismin jälkeen 1960-luvulla, samanaikaisesti minimalismin ja muiden geometristen suuntausten alkaessa vaikuttaa, ja se kukoisti varsinkin 1970-luvulla.

Graafinen tyyli

Neville Brodyn graafinen suunnittelu- ja typografinen tyyli perustui konstruktivistisiin julisteisiin 1980-luvulla.

Dekonstruktivismi

Pääartikkeli: Dekonstruktivismi

Dekonstruktivistista arkkitehtuuria ovat harjoittaneet muun muassa arkkitehdit Zaha Hadid ja Rem Koolhaas. Lähtökohtana on konstruktivismin soveltaminen nykyarkkitehtuuriin.

Kuvaesimerkkejä konstruktivismista

Aiheesta muualla

  1. a b c Wilsin, Simon ja Lack, Jessica: The Tate Guide to Modern Art Terms, s. 54. Tate Publishing, 2008. (englanniksi)