Ero sivun ”Burgundit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lähde |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Burgundit''' olivat itä[[germaanit|germaaneihin]] kuuluva kansa, joka on saattanut alun perin olla kotoisin [[Skandinavia]]sta. Heidän alkuperäinen kotimaansa oli [[Itämeri|Itämeren]] etelärannoilla, ja [[Bornholm|Bornholmin]] saari on saanut nimensä heidän mukaansa. |
'''Burgundit''' olivat itä[[germaanit|germaaneihin]] kuuluva kansa, joka on saattanut alun perin olla kotoisin [[Skandinavia]]sta. Heidän alkuperäinen kotimaansa oli [[Itämeri|Itämeren]] etelärannoilla, ja [[Bornholm|Bornholmin]] saari on saanut nimensä heidän mukaansa. He muuttivat 100-luvulla [[Veiksel|Veikselin]] jokilaaksoon. [[Gepidit]] kuitenkin ahdistelivat burgundeja ja pakottivat nämä muuttamaan länteen [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] rajoille. Vuonna [[406]] burgundit tunkeutuivat [[vandaalit|vandaalien]] ja [[alaanit|alaanien]] jäljessä [[Gallia]]an ja perustivat ensimmäisen voimakkaan kuningaskuntansa, joka laajentui 400-luvulla [[Rein|Reinin]] länsirannoille ja Geneve-järven lähistölle. He saivat sittemmin myös Rooman [[Foederati|foederatin]] aseman. <ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/85188/Burgundy | Nimeke = Burgundy | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica Inc| Viitattu = 7.10.2014 | Kieli = }}</ref> |
||
Aluksi Rooma koki burgundit uhkaksi ja onnistui yllyttämään [[hunnit]] burgundien kimppuun. Hunnit hävittivätkin burgundien valtakunnan. Nämä tapahtumat innoittivat sittemmin [[Nibelungein laulu]]n sepittäjiä. |
Aluksi Rooma koki burgundit uhkaksi ja onnistui yllyttämään [[hunnit]] burgundien kimppuun. Hunnit hävittivätkin burgundien valtakunnan. Nämä tapahtumat innoittivat sittemmin [[Nibelungein laulu]]n sepittäjiä. |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Roomalainen sotapäällikkö [[Aëtius]] antoi 440-luvulla burgundeille luvan asettua [[Rhône]]n yläjuoksulle. Burgundit myös olivat Aëtiuksen liittolaisina [[Katalaunien kenttien taistelu]]ssa. |
Roomalainen sotapäällikkö [[Aëtius]] antoi 440-luvulla burgundeille luvan asettua [[Rhône]]n yläjuoksulle. Burgundit myös olivat Aëtiuksen liittolaisina [[Katalaunien kenttien taistelu]]ssa. |
||
Länsi-Rooman heikentyessä 400- |
Länsi-Rooman heikentyessä 400-luvun loppupuoliskolla burgundit laajensivat alueitaan, ja ottivat pääkaupungikseen [[Lyon|Lyonin]]. Tämä burgundien toinen valtakunta saavutti huippunsa kristityn kuningas [[Gundobad|Gundobadin]] aikana. Hän kokosi burgundien lait kahdeksi lakikokoelmaksi, burgundeja koskevaksi [[Lex Gundobada]]ksi ja gallialais-roomalaisia alamaisia koskevaksi [[Lex Romana Burgundionum]]iksi. Vuonna [[500]] saalilaiset frankit hyökkäsivät kuninkaansa [[Klodvig]]in johdolla burgundien valtakuntaan. Seuraavina vuosikymmeninä frankit hyökkäilivät toistuvasti burgundien kimppuun. Lopullisen tappion burgundit kärsivät [[534]] ja heidän valtakuntansa liitettiin frankkien valtakuntaan.<ref name="britannica" /> |
||
Burgundit antoivat nimen myöhemmälle [[Burgundi]]n herttuakunnalle ja alueelle. |
Burgundit antoivat nimen myöhemmälle [[Burgundi]]n herttuakunnalle ja alueelle. |
||
Versio 7. lokakuuta 2014 kello 18.14
Burgundit olivat itägermaaneihin kuuluva kansa, joka on saattanut alun perin olla kotoisin Skandinaviasta. Heidän alkuperäinen kotimaansa oli Itämeren etelärannoilla, ja Bornholmin saari on saanut nimensä heidän mukaansa. He muuttivat 100-luvulla Veikselin jokilaaksoon. Gepidit kuitenkin ahdistelivat burgundeja ja pakottivat nämä muuttamaan länteen Rooman valtakunnan rajoille. Vuonna 406 burgundit tunkeutuivat vandaalien ja alaanien jäljessä Galliaan ja perustivat ensimmäisen voimakkaan kuningaskuntansa, joka laajentui 400-luvulla Reinin länsirannoille ja Geneve-järven lähistölle. He saivat sittemmin myös Rooman foederatin aseman. [1]
Aluksi Rooma koki burgundit uhkaksi ja onnistui yllyttämään hunnit burgundien kimppuun. Hunnit hävittivätkin burgundien valtakunnan. Nämä tapahtumat innoittivat sittemmin Nibelungein laulun sepittäjiä.
Roomalainen sotapäällikkö Aëtius antoi 440-luvulla burgundeille luvan asettua Rhônen yläjuoksulle. Burgundit myös olivat Aëtiuksen liittolaisina Katalaunien kenttien taistelussa.
Länsi-Rooman heikentyessä 400-luvun loppupuoliskolla burgundit laajensivat alueitaan, ja ottivat pääkaupungikseen Lyonin. Tämä burgundien toinen valtakunta saavutti huippunsa kristityn kuningas Gundobadin aikana. Hän kokosi burgundien lait kahdeksi lakikokoelmaksi, burgundeja koskevaksi Lex Gundobadaksi ja gallialais-roomalaisia alamaisia koskevaksi Lex Romana Burgundionumiksi. Vuonna 500 saalilaiset frankit hyökkäsivät kuninkaansa Klodvigin johdolla burgundien valtakuntaan. Seuraavina vuosikymmeninä frankit hyökkäilivät toistuvasti burgundien kimppuun. Lopullisen tappion burgundit kärsivät 534 ja heidän valtakuntansa liitettiin frankkien valtakuntaan.[1]
Burgundit antoivat nimen myöhemmälle Burgundin herttuakunnalle ja alueelle.