Ero sivun ”Algot Untola” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
378 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (→‎Huomionosoituksia: Joensuun taidemuseo w)
== Kirjailijana ==
 
Opettajan toimenOpettajantoimen jätettyään Untola työskenteli ensin suomalaisen puolueen agitaattorina [[Vaasan lääni]]n pohjoisessa ja itäisessä vaalipiirissä ja sitten vuosina 1908–1909 [[Satakunta (lehti)|Satakunta]]-lehden päätoimittajana [[Pori]]ssa. Untola aloitti kirjailijanuransa julkaistuaan keväällä 1909 osittain omaelämäkerrallisen ''Harhama''-romaaninsa.
 
Untola kirjoitti monilla kirjailijanimillä, joita olivat Maiju Lassila, Irmari Rantamala, Väinö Stenberg, J. I. Vatanen, Liisan-Antti ja Jussi Porilainen. Untolan tunnetuimmat teokset ovat Irmari Rantamalan nimellä 1909 julkaistu ''Harhama'' ja Maiju Lassilan nimellä vuonna 1910 ilmestynyt ''Tulitikkuja lainaamassa''. Untola kieltäytyi ottamasta vastaan jälkimmäisestä kirjasta voittamaansa valtion palkintoa. Asuessaan [[Kouvola]]ssa Untola kirjoitti vuosina 1911–1912 useita näytelmiä kuten ''Kun lesket lempivät'', ''Kun ruusut kukkivat'', ''Luonnonlapsia'' ja ''[[Nuori mylläri]]''. Pelkästään 1912 Untola julkaisi 9 kirjaa eri salanimillä. Kaikkiaan Untola kirjoitti eri nimillä yli 20 kirjaa, viimeisen kirjansa ''Turman talo'' hän julkaisi 1916 Irmari Rantamalan nimellä.
Ajan irvokasta henkeä kuvaa, että senaattori A. Osw. Kairamo oli juuri Untolan kuolinpäivän aattona lähettänyt Suomenlinnan komendantille kirjeen, jossa hän kiinnitti tämän huomiota siihen, että vankien joukossa pitäisi olla yksi kaikkein pahimmista kansankiihottajista, Untola. Komendantin sanatarkka vastauskirje kuului näin: ”Senaattori K. Herra A. Osw. Kairamo. Herra Senaattorin kirjailija Maiju Lassilaa koskevan ystävällisen kirjeen johdosta toukokuun 20. päivältä minulla on ilo ilmoittaa, että kuten päivälehdistä on jo käynyt ilmi, kyseessäoleva mies on jo ammuttu. Suurimmalla kunnioituksella/Carl von Wendt.”
 
Myös kirjailija ja Untolan kirjojen kustantaja [[Eino Railo]], [[Toivo T. Kaila]], kirjailijat [[Kyösti Wilkuna]] ja [[Toivo Tarvas]] sekä senaattori [[Oswald Kairamo]] olivat mukana Untolaa kuljettaneessa laivassa, ja heidän oli tarkoitus seurata Untolan teloitusta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hautala, Marko A.: ''| Nimeke=Omin voimin: Algoth Untolan (1868–1918) poliittis-vakaumuksellinen elämäkerta.'' | Selite=Suomen ja Skandinavian historian väitöskirja. | Julkaisija=Oulun yliopisto 2010.| (UntolanJulkaisupaikka=Oulu teloituksesta| sivuillaVuosi=2010 | Sivu=702–709.) }}</ref>
 
Algot Untola haudattiin teloitettujen punaisten joukkohautaan [[Santahaminan vankileiri]]lle. Vuonna 1939 Untolan jäännökset siirrettiin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle.<ref>[http://www.tkm.fi/punamuisto2.cgi?sij_kunta='Helsinki' Punaisten muistomerkit Helsingissä.] Työväenmuseo Werstas. Viitattu 13.2.2014.</ref>
 
== Teokset ==
;===Nimellä Irmari Rantamala===
* Harhama ja Martva. Kustannus Oy Kansa 1909.
* Israelitar. Otava 1913.
* Viimeiset kirjoitukset. Love 1977
 
;===Nimellä Maiju Lassila===
* [[Tulitikkuja lainaamassa]]. Kustannus Oy Kansa 1910.
* Pirttipohjalaiset. Kustannus Oy Kansa 1911.
* Portto – Syntinen nainen. Hilden 2002.
 
;===Nimellä J. I. Vatanen===
* Avuttomia. Otava 1913.
 
* Tohmajärvellä on myös Maiju Lassilan tie ja muistomerkki
* Lassilan juhlavuoden (syntymästä 140 v. ja kuolemasta 90 v.) kunniaksi Tohmajärvellä vietettiin Lassila-viikonloppua marraskuun lopulla 2008.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==
* Erho, Elsa: ''Maiju Lassila: Kirjallishistoriallinen tutkimus.' Väitöskirja. Turun yliopisto 1957.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kurikka, Kaisa | Nimeke=Algot Untola ja kirjoittava kone | Julkaisija=Eetos | Julkaisupaikka=Turku | Vuosi=2013 | Selite=Eetos-julkaisuja, 10 | Isbn=978-952-67966-0-4 | Tunniste={{ISSN|1795-3014}} | www=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-67966-1-1 }}
* Lindsten, Leo: ''Maiju Lassila – legenda jo eläessään.'' WSOY, Helsinki 1977.
* Hautala, Marko A.: ''Liisan Antin aikaan: Algot Untolan Kaustisen-vuosi ja Kokkola-lehden kirjoitukset 1905–1906.'' Kustannusosuuskunta Länsirannikko 2006. ISBN 952-9505-55-8
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hautala, Marko A. | Nimeke=Omin voimin: Algoth Untolan (1868–1918) poliittis-vakaumuksellinen elämäkerta | Selite=Suomen ja Skandinavian historian väitöskirja | Julkaisija=Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Oulu | Vuosi=2010 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kurikka, Kaisa | Nimeke=Algot Untola ja kirjoittava kone | Julkaisija=Eetos | Julkaisupaikka=Turku | Vuosi=2013 | Selite=Eetos-julkaisuja, 10 | Isbn=978-952-67966-0-4 | Tunniste={{ISSN|1795-3014}} | www=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-67966-1-1 }}
 
* Lindsten, Leo: ''Maiju Lassila – legenda jo eläessään.'' WSOY, Helsinki 1977.
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tapaninen, Irma | Nimeke=Karnevalistinen henki: Algot Untolan varhaistuotanto ja virallisen kulttuurin muutos 1900-luvun alussa | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Isbn=978-951-51-0095-5 | Selite=Diss | www=http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0096-2 }}
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
27 176

muokkausta

Navigointivalikko