Ero sivun ”Lammas” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 212.213.195.34 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Lammas
| nimi = nallepuhin muna
| status =
| status =
| iucn =
| iucn =
Rivi 31: Rivi 31:


== Rodut ==
== Rodut ==
Suomalaisia alkuperäisrotuja ovat [[suomenlammas]], [[ahvenanmaanlammas]] ja [[kainuunharmas]].<ref name=vajanto/> Muita rotuja ovat [[merinolammas]], [[texel]] ja [[oxford down]]. Suomen yleisin lammasrotu on suomenlammas, jota lampaista on noin 60&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maataloustuotanto/elaintuotanto/lampaanliha.html | Nimeke= Lampaanlihan sekä tuotanto että kulutus ovat laskussa | Julkaisu = mmm.fi | Julkaisija = Maa- ja metsätalousministeriö | Viitattu= 4.4.2008}}</ref>
Suomalaisia alkuperäisrotuja ovat [[suomenlammas]], [[ahvenanmaanlammas]] ja [[kainuunharmas]].<ref name=vajanto/> Muita rotuja ovat [[merinolammas]], [[texel]] ja [[oxford down]]. Suomen yleisin lammasrotu on /maataloustuotanto/elaintuotanto/lampaanliha.html | Nimeke= Lampaanlihan sekä tuotanto että kulutus ovat laskussa | Julkaisu = mmm.fi | Julkaisija = Maa- ja metsätalousministeriö | Viitattu= 4.4.2008}}</ref>


== Käyttötarkoitus ==
== Käyttötarkoitus ==
Lampaita kasvatetaan ensisijaisesti [[lampaanliha]]n ja [[villa]]n vuoksi. Pienessä määrin lampaita käytetään muiden tuotannollisten syiden ohella myös maitokarjana, jonka maidosta tehdään [[juusto]]a. Esimerkkinä lampaanmaidosta tehdystä juustosta on perinteinen kreikkalainen [[feta]]juusto, joka on [[Vuohi|vuohen]]- tai lampaanmaidosta tehtyä. Nykyisin lampaita käytetään myös maisemallisessa ryteikköjen puhdistamisessa, eli [[maisemalaiduntaminen|maisemalaiduntamisessa]]. Eläintuotannon lisäksi lampaita pidetään kotieläiminä.
Lampaita kasvatetaan ensisijaisesti [[lampaanliha]]n ja [[villa]]n vuoksi. Pienessä määrin lampaita käytetään muiden tuotannollisten syiden ohella myös maitokarjana, jonka maidosta tehdään [[juusto]]a. Esimerkkinä lampaanmaidosuomenlammas, jota lampaista on noin 60&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maataloussta tehdystä juustosta on perinteinen kreikkalainen [[feta]]juusto, joka on [[Vuohi|vuohen]]- tai lampaanmaidosta tehtyä. Nykyisin lampaita käytetään myös maisemallisessa ryteikköjen puhdistamisessa, eli [[maisemalaiduntaminen|maisemalaiduntamisessa]]. Eläintuotannon lisäksi lampaita pidetään kotieläiminä.


== Ravinto ja laidunnus ==
== Ravinto ja laidunnus ==

Versio 30. syyskuuta 2014 kello 13.13

nallepuhin muna
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset Bovidae
Alaheimo: Vuohieläimet Caprinae
Suku: Lampaat Ovis
Laji: aries
Kaksiosainen nimi

Ovis aries
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Lammas Wikispeciesissä
  Lammas Commonsissa

Lammas (Ovis aries) on sorkkaeläinten (Artiodactyla) lahkoon kuuluva nisäkäs. Lammasta pidetään muflonin kesynä muotona. Lammas kesytettiin Lähi-idässä noin 10 000 vuotta sitten. Kesylampaita on yli 800 rotua. Vuonna 2007 Suomessa lampaita oli noin 119 000 ja lampoloita noin 1 900[1]. Suomessa lampaita voi usein nähdä maatiloilla, maaseutunäyttelyissä ja kotieläinpuistossa. Lammaskarjan kasvattajaa kutsutaan lampuriksi. Uroslammasta kutsutaan pässiksi, naaraslammasta uuheksi, nuorta lampaanpoikasta karitsaksi ja kuohittua pässiä oinaaksi. Lammas elää keskimäärin 10–12-vuotiaaksi.[2] Vanhin lammas oli kuollessaan 23 vuoden 7 kuukauden ja 28 päivän ikäinen.[3] Lammas on laumaeläin.[4]

Lammas on alkuaan kesytetty lihan ja maidon saamiseksi. Silloisen lampaan päällyskarva oli karkeaa, ja sen alla oli lyhyt aluskarva. Karva vaihtui keväällä. Nykyisen lampaan villa kasvaa jatkuvasti noin 2 000 vuotta sitten tapahtuneen mutaation vuoksi. Arkeologian aineistossa se todetaan siitä, että niihin aikoihin yleistyvät keritsimet ja villakammat häviävät.[5]

Suomenlampaan esivanhemmat rautakaudella noin 1000 jaa. ovat kadonnutta lammastyyppiä. Skotlantilainen soay-lammas muistuttaa pronssikautista (1500 eaa.) tummanruskeaa lammasta.[5]

Suomesta Jaalasta on löytynyt vuonna 2005 katras, jonka lampaat ovat harmaita, mäyränvärisiä ja pilkullisia ja turkki on kaksijakoinen. Niiden villa on karkeaa mutta kiiltävää. Myös naaraslampailla eli uuhilla voi olla sarvet. Lampaat ovat suomenlampaita, mutta ne ovat säilyttäneet monia vanhoja rotupiirteitä.[5]

Rodut

Suomalaisia alkuperäisrotuja ovat suomenlammas, ahvenanmaanlammas ja kainuunharmas.[5] Muita rotuja ovat merinolammas, texel ja oxford down. Suomen yleisin lammasrotu on /maataloustuotanto/elaintuotanto/lampaanliha.html | Nimeke= Lampaanlihan sekä tuotanto että kulutus ovat laskussa | Julkaisu = mmm.fi | Julkaisija = Maa- ja metsätalousministeriö | Viitattu= 4.4.2008}}</ref>

Käyttötarkoitus

Lampaita kasvatetaan ensisijaisesti lampaanlihan ja villan vuoksi. Pienessä määrin lampaita käytetään muiden tuotannollisten syiden ohella myös maitokarjana, jonka maidosta tehdään juustoa. Esimerkkinä lampaanmaidosuomenlammas, jota lampaista on noin 60 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maataloussta tehdystä juustosta on perinteinen kreikkalainen fetajuusto, joka on vuohen- tai lampaanmaidosta tehtyä. Nykyisin lampaita käytetään myös maisemallisessa ryteikköjen puhdistamisessa, eli maisemalaiduntamisessa. Eläintuotannon lisäksi lampaita pidetään kotieläiminä.

Ravinto ja laidunnus

Lammas on märehtijä, syöden ensisijaisesti ruohoa ja muita nurmikasveja.[4]

Lampaan kesyttäminen on aiheuttanut monia muutoksia ympäristölle. Lampaiden laidunnus on muun muassa monesti aiheuttanut elinympäristöjen muuttumisen heinäenemmistöisiksi. Suomessa esimerkiksi Hailuodossa laidunnus on kuitenkin aiheuttanut vakavaa eroosiota.

Lammasta voidaan käyttää myös vesakontorjuntaan.[4]

Lisääntyminen

Uuhet ovat sukukypsiä 4–10 kuukauden ikäisinä ja ne tiinehtyvät parhaiten syksyllä, vaikkakin tiinehtyminen voi tapahtua myös muina vuodenaikoina. Tiineysaika kestää hieman alle viisi kuukautta (145–150 vuorokautta). Kerrallaan uuhi synnyttää keskimäärin kaksi karitsaa, jotka emä vieroittaa noin kahden kuukauden iässä.

Kuvia

Lähteet

  1. Lammastilojen tulokset Mtt.fi
  2. Basic information about sheep sheep101.info (englanniksi)
  3. Maailman vanhin lammas kuoli Iltalehti.fi
  4. a b c Lammas laiduneläimenä Laidunpankki
  5. a b c d Krista Vajanto, Villava lammas on huolella jalostettu. Helsingin Sanomat, 1.2.2011 sivu B 4

Aiheesta muualla