Ero sivun ”Neuvostoliiton talvioffensiivi 1941–1942” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hannu (keskustelu | muokkaukset)
10 218 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Hannu (keskustelu | muokkaukset)
10 218 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
{{Korjattava/muoto|luettelo}}
{{Korjattava/muoto|luettelo}}
'''Neuvostoliiton talvioffensiivi 1941–1942'''{{tarkenna|Onko nimi jonkin lähteen mukainen Suomessa on totuttu puhumaan talvihyökkäyksestä}} oli toisessa maailmansodassa nimitys [[puna-armeija]]n talvella 1941-42 tekemille vastahyökkäyksille [[Wehrmacht|saksan armeijaa]] vastaan. Offensiivin voidaan katsoa alkaneen 5. joulukuuta 1941 [[Moskovan taistelu]]n epäonnistuttua ja päättyneen 30. huhtikuuta 1942<ref>Erickson 2003, p.249.</ref>. Lähes kaikki taistelut talven ajalta päättyivät Neuvostoliiton voittoon saksalaisista. Saksalaisten saavutettua merkittävän voiton [[Toinen Harkovan taistelu|Toisessa Harkovan taistelussa]] toukokuussa 1942, he kykenivät jälleen aloittamaan kesähyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan etelässä.
'''Neuvostoliiton talvioffensiivi 1941–1942'''{{tarkenna|Onko nimi jonkin lähteen mukainen Suomessa on totuttu puhumaan talvihyökkäyksestä}} oli toisessa maailmansodassa nimitys [[puna-armeija]]n talvella 1941-42 tekemille vastahyökkäyksille [[Wehrmacht|saksan armeijaa]] vastaan. Offensiivin voidaan katsoa alkaneen 5. joulukuuta 1941 [[Moskovan taistelu]]n epäonnistuttua ja päättyneen 30. huhtikuuta 1942<ref>Erickson 2003, p.249.</ref>. Lähes kaikki taistelut talven ajalta päättyivät Neuvostoliiton voittoon saksalaisista. Saksalaisten saavutettua merkittävän voiton [[Toinen Harkovan taistelu|Toisessa Harkovan taistelussa]] toukokuussa 1942, he kykenivät jälleen aloittamaan kesähyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan etelässä.
Neuvostoliitto oli laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman puolustaa Moskovaa . Vuosisatojen kokemus puolustusasemissa oliheidän puolellaan, monia hienoja hyökkääjät, kuten [[Napoleon Bonaparte]] oli hävinnyt miehittämässä tässä kaupungissa ja sen alueella. Tämä epäonni iski jälleen, kun Adolf Hitler ja hänen armeijansa, entinen liittolaisia ​​Josif Stalin ennen 22 päivää kesäkuuta 1941 aloittivat sodan. Monen Saksan taistelut ja onnistuneita kampanjoita, Saksa ja sen liittolaiset ja kuningaskunnan Romania , Itsenäinen Kroatian valtio , kuningaskunta, Unkarin ja Suomen tasavalta oli saavuttanut Moskovan liepeillä. Tämä tapahtuma ei kylvännyt paniikkia väestön keskuudessa silti he alkoivat valmistella talvioffensiivin toimenpiteitä. Neuvostoliitto rakensi ensin syviä juoksuhautoja , muureja ja AA aseita suojaamaan ilmahyökkäyksiltä. Idässä Uralililla, Neuvostoliittolaiset rakensivat uuden tyyppisiä panssarivaunuja, kuten nopea ja karu T-34 , joka tällä kertaa oli, että yleinen konsensus, paras tankki alalla. T-37 ja T-60 olisi myös lopulta ottaa hyökkäyksellä aina Berliiniin. Muita uusia hyökkäysaseilla sisältyvät niiden pelättiin [[Katjusha]] sinko ja hiljattain perustettu pataljoonaa niiden armeija. Saksalaiset, odottivat nopea voitto Neuvostoliitossa, eivät yksinkertaisesti olleet valmiita purevan kylmää Moskovan talveen ja Kenraali Talvi oli suurin syy siihen, ettå ei voitettu Moskovan taistelua. Saksalaiset olivat lähettäneet valtavat määrät tankkeja ja tykistöä tämän eteen, mutta niissä olivat aina vähän öljyä. Heidän oli pidettävä tulta lämmittäkseen tankkien moottoreita vain pitääkseen ne taistelu-valmiudessa. Monet sotilaat kuolivat kylmässä jotka olivat usein alle -10 ° C: ssa. Neuvostoliittolaiset tarkasti näkivät, miten tilanne kehittyi ja alkoi hyökätä jäätyneitä saksalaisia kohti jotka olivat vihdoin ajettu pois Moskovan alueella 7 päivänä tammikuuta 1942. Neuvostoliitto jatkoi hyökkäyksiä ja toimintaa pidettiin tammikuussa välillä järvien Rzhev ja Seliger . Siinä taistelussa venäläiset kaksi armeijoita Pohjois-ja Väli Moskovan alueilla voittivat ja saksalaiset vetäytyivät. Yhteistuumin etukäteen Kalugan ja Lounais-Moskovassa, aiottiin kaksi hyökkäyksistä suunnata Smolenskiin, mutta saksalaiset kokoontuivat ja onnistui pitämään ne erillään, säilyttää keskeiset asemat Rzhevissä. Neuvostoliittolaiset aloittivat laskuvarjojoukkojen pudotukset Saksan hallussa olevassa Dorogobuzhissa . Tämä Neuvostoliiton yritys ei onnistunut. Kesäkuussa saksalaiset ja muodostettu saksalainen Venäjän vapautusarmeija kävi pienempiä taisteluja Pohjoinen Volhovjoella . Etelässä puna-armeija syöksyi yli Donets joen Izyumissa ja eteni 100 kilometriä.. Tarkoituksena oli saartaa eteläinen armeijaryhmä vasten Asovanmerta, mutta talvella saksalaiset pystyivät vastahyökkäykseen.
Neuvostoliitto oli laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman puolustaa Moskovaa . Vuosisatojen kokemus puolustusasemissa oli heidän puolellaan, monia hienoja hyökkääjät, kuten [[Napoleon Bonaparte]] oli hävinnyt tässä kaupungissa ja sen alueella. Tämä epäonni iski jälleen, kun Adolf Hitler ja hänen armeijansa, entinen liittolaisia ​​Josif Stalin ennen 22 päivää kesäkuuta 1941 aloittivat sodan. Monen Saksan taistelut ja onnistuneita kampanjoita, Saksa ja sen liittolaiset ja kuningaskunnan Romania , Itsenäinen Kroatian valtio , kuningaskunta, Unkarin ja Suomen tasavalta oli saavuttanut Moskovan liepeillä. Tämä tapahtuma ei kylvännyt paniikkia väestön keskuudessa silti he alkoivat valmistella talvioffensiivin toimenpiteitä. Neuvostoliitto rakensi ensin syviä juoksuhautoja , muureja ja AA aseita suojaamaan ilmahyökkäyksiltä. Idässä Uralililla, Neuvostoliittolaiset rakensivat uuden tyyppisiä panssarivaunuja, kuten nopea ja karu T-34 , joka tällä kertaa oli, että yleinen konsensus, paras tankki alalla. T-37 ja T-60 olisi myös lopulta ottaa hyökkäyksellä aina Berliiniin. Muita uusia hyökkäysaseilla sisältyvät niiden pelättiin [[Katjusha]] sinko ja hiljattain perustettu pataljoonaa niiden armeija. Saksalaiset, odottivat nopea voitto Neuvostoliitossa, eivät yksinkertaisesti olleet valmiita purevan kylmää Moskovan talveen ja Kenraali Talvi oli suurin syy siihen, ettå ei voitettu Moskovan taistelua. Saksalaiset olivat lähettäneet valtavat määrät tankkeja ja tykistöä tämän eteen, mutta niissä olivat aina vähän öljyä. Heidän oli pidettävä tulta lämmittäkseen tankkien moottoreita vain pitääkseen ne taistelu-valmiudessa. Monet sotilaat kuolivat kylmässä jotka olivat usein alle -10 ° C: ssa. Neuvostoliittolaiset tarkasti näkivät, miten tilanne kehittyi ja alkoi hyökätä jäätyneitä saksalaisia kohti jotka olivat vihdoin ajettu pois Moskovan alueella 7 päivänä tammikuuta 1942. Neuvostoliitto jatkoi hyökkäyksiä ja toimintaa pidettiin tammikuussa välillä järvien Rzhev ja Seliger . Siinä taistelussa venäläiset kaksi armeijoita Pohjois-ja Väli Moskovan alueilla voittivat ja saksalaiset vetäytyivät. Yhteistuumin etukäteen Kalugan ja Lounais-Moskovassa, aiottiin kaksi hyökkäyksistä suunnata Smolenskiin, mutta saksalaiset kokoontuivat ja onnistui pitämään ne erillään, säilyttää keskeiset asemat Rzhevissä. Neuvostoliittolaiset aloittivat laskuvarjojoukkojen pudotukset Saksan hallussa olevassa Dorogobuzhissa . Tämä Neuvostoliiton yritys ei onnistunut. Kesäkuussa saksalaiset ja muodostettu saksalainen Venäjän vapautusarmeija kävi pienempiä taisteluja Pohjoinen Volhovjoella . Etelässä puna-armeija syöksyi yli Donets joen Izyumissa ja eteni 100 kilometriä.. Tarkoituksena oli saartaa eteläinen armeijaryhmä vasten Asovanmerta, mutta talvella saksalaiset pystyivät vastahyökkäykseen.
==Luettelo taisteluista==
==Luettelo taisteluista==
{{Korjattava|käytetyt nimet tarvitsevat täsmälliset lähteet tai muun perusteen}}
{{Korjattava|käytetyt nimet tarvitsevat täsmälliset lähteet tai muun perusteen}}

Versio 24. syyskuuta 2014 kello 11.11

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
 Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: luettelo

Neuvostoliiton talvioffensiivi 1941–1942selvennä oli toisessa maailmansodassa nimitys puna-armeijan talvella 1941-42 tekemille vastahyökkäyksille saksan armeijaa vastaan. Offensiivin voidaan katsoa alkaneen 5. joulukuuta 1941 Moskovan taistelun epäonnistuttua ja päättyneen 30. huhtikuuta 1942[1]. Lähes kaikki taistelut talven ajalta päättyivät Neuvostoliiton voittoon saksalaisista. Saksalaisten saavutettua merkittävän voiton Toisessa Harkovan taistelussa toukokuussa 1942, he kykenivät jälleen aloittamaan kesähyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan etelässä. Neuvostoliitto oli laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman puolustaa Moskovaa . Vuosisatojen kokemus puolustusasemissa oli heidän puolellaan, monia hienoja hyökkääjät, kuten Napoleon Bonaparte oli hävinnyt tässä kaupungissa ja sen alueella. Tämä epäonni iski jälleen, kun Adolf Hitler ja hänen armeijansa, entinen liittolaisia ​​Josif Stalin ennen 22 päivää kesäkuuta 1941 aloittivat sodan. Monen Saksan taistelut ja onnistuneita kampanjoita, Saksa ja sen liittolaiset ja kuningaskunnan Romania , Itsenäinen Kroatian valtio , kuningaskunta, Unkarin ja Suomen tasavalta oli saavuttanut Moskovan liepeillä. Tämä tapahtuma ei kylvännyt paniikkia väestön keskuudessa silti he alkoivat valmistella talvioffensiivin toimenpiteitä. Neuvostoliitto rakensi ensin syviä juoksuhautoja , muureja ja AA aseita suojaamaan ilmahyökkäyksiltä. Idässä Uralililla, Neuvostoliittolaiset rakensivat uuden tyyppisiä panssarivaunuja, kuten nopea ja karu T-34 , joka tällä kertaa oli, että yleinen konsensus, paras tankki alalla. T-37 ja T-60 olisi myös lopulta ottaa hyökkäyksellä aina Berliiniin. Muita uusia hyökkäysaseilla sisältyvät niiden pelättiin Katjusha sinko ja hiljattain perustettu pataljoonaa niiden armeija. Saksalaiset, odottivat nopea voitto Neuvostoliitossa, eivät yksinkertaisesti olleet valmiita purevan kylmää Moskovan talveen ja Kenraali Talvi oli suurin syy siihen, ettå ei voitettu Moskovan taistelua. Saksalaiset olivat lähettäneet valtavat määrät tankkeja ja tykistöä tämän eteen, mutta niissä olivat aina vähän öljyä. Heidän oli pidettävä tulta lämmittäkseen tankkien moottoreita vain pitääkseen ne taistelu-valmiudessa. Monet sotilaat kuolivat kylmässä jotka olivat usein alle -10 ° C: ssa. Neuvostoliittolaiset tarkasti näkivät, miten tilanne kehittyi ja alkoi hyökätä jäätyneitä saksalaisia kohti jotka olivat vihdoin ajettu pois Moskovan alueella 7 päivänä tammikuuta 1942. Neuvostoliitto jatkoi hyökkäyksiä ja toimintaa pidettiin tammikuussa välillä järvien Rzhev ja Seliger . Siinä taistelussa venäläiset kaksi armeijoita Pohjois-ja Väli Moskovan alueilla voittivat ja saksalaiset vetäytyivät. Yhteistuumin etukäteen Kalugan ja Lounais-Moskovassa, aiottiin kaksi hyökkäyksistä suunnata Smolenskiin, mutta saksalaiset kokoontuivat ja onnistui pitämään ne erillään, säilyttää keskeiset asemat Rzhevissä. Neuvostoliittolaiset aloittivat laskuvarjojoukkojen pudotukset Saksan hallussa olevassa Dorogobuzhissa . Tämä Neuvostoliiton yritys ei onnistunut. Kesäkuussa saksalaiset ja muodostettu saksalainen Venäjän vapautusarmeija kävi pienempiä taisteluja Pohjoinen Volhovjoella . Etelässä puna-armeija syöksyi yli Donets joen Izyumissa ja eteni 100 kilometriä.. Tarkoituksena oli saartaa eteläinen armeijaryhmä vasten Asovanmerta, mutta talvella saksalaiset pystyivät vastahyökkäykseen.

Luettelo taisteluista

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: käytetyt nimet tarvitsevat täsmälliset lähteet tai muun perusteen

Lähteet

  1. ↑ Erickson 2003, p.249.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neuvostoliiton_talvioffensiivi_1941–1942&oldid=14330088”