Ero sivun ”Uhtua” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p →Historia: lyhempi ilmaus |
p →Historia: -toimesta |
||
Rivi 88: | Rivi 88: | ||
Uhtua on ollut [[Vienan Karjala]]n suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Paanajärvi|Paanajärven]] pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.{{lähde}} |
Uhtua on ollut [[Vienan Karjala]]n suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Paanajärvi|Paanajärven]] pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.{{lähde}} |
||
Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi [[Elias Lönnrot|Lönnrot]] kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai siellä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Valokuvaaja [[I.K. Inha]] kävi Vienan Karjalan matkallaan myös Uhtuassa. Vielä 1900-luvun alussa useat suomalaiset kävivät tutkimassa paikkakunnan runonlauluperinnettä. |
Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi [[Elias Lönnrot|Lönnrot]] kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai siellä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Valokuvaaja [[I.K. Inha]] kävi Vienan Karjalan matkallaan myös Uhtuassa. Vielä 1900-luvun alussa useat suomalaiset kävivät tutkimassa paikkakunnan runonlauluperinnettä. |
||
Rivi 96: | Rivi 95: | ||
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Uhtualla toimi [[Neuvostoliiton ilmavoimat|Neuvostoliiton ilmavoimien]] 69. ilmavalvontakomppania.<ref>Spk-8127</ref> |
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Uhtualla toimi [[Neuvostoliiton ilmavoimat|Neuvostoliiton ilmavoimien]] 69. ilmavalvontakomppania.<ref>Spk-8127</ref> |
||
<gallery> |
<gallery> |
||
Kuva:Inha runonlaulajat.jpg| |
Kuva:Inha runonlaulajat.jpg|Runonlaulajaveljekset Poavila ja Tiihvo Jamanen Uhtuan kylässä vuonna 1894 (I. K. Inha). |
||
Kuva:Kalevala-eastern part 2007.jpg| Pala Uhtuan kaupunkimaisen taajaman itäosaa Keski-Kuittijärveltä nähtynä (2007). |
Kuva:Kalevala-eastern part 2007.jpg| Pala Uhtuan kaupunkimaisen taajaman itäosaa Keski-Kuittijärveltä nähtynä (2007). |
||
Kuva:Kalevala-market-2007m.jpg|Näkymä Uhtuan torilta (2007). |
Kuva:Kalevala-market-2007m.jpg|Näkymä Uhtuan torilta (2007). |
||
</gallery> |
</gallery> |
||
===Historiallisen Uhtuan kyliä=== |
===Historiallisen Uhtuan kyliä=== |
||
Uhtua, [[Tsiksa]], [[Enonsuu]], [[Alajärvi]], [[Jyvälahti]], [[Luusalmi]], [[Nurmilahti]], [[Röhö]], [[Häme]], [[Haikola]], [[Ponkalahti]]. |
Uhtua, [[Tsiksa]], [[Enonsuu]], [[Alajärvi]], [[Jyvälahti]], [[Luusalmi]], [[Nurmilahti]], [[Röhö]], [[Häme]], [[Haikola]], [[Ponkalahti]]. |
||
Versio 17. syyskuuta 2014 kello 22.28
Uhtua (Калевала, Kalevala) |
|
---|---|
Uhtuan rantaa (2007) |
|
lippu |
|
Kalevalan kunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla, alla sijainti Karjalan tasavallassa. |
|
Uhtua |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjän federaatio |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Kalevalan kansallinen piiri |
Väkiluku (2010) ([1]) | 4 528 |
Aikavyöhyke | UTC+4 |
Postinumero | 186910[2] |
Suuntanumero(t) | +7 81454[3] |
Uhtua eli Kalevala (ven. Калевала, Kalevala, vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Uhtuan taajamassa asui 4 529 ihmistä ja koko kaupunkikunnassa maaseutuväestö mukaanlukien 4 840.[1][4]
Kalevala on 8 321 asukkaan Kalevalan kansallisen piirin hallintokeskus.[1] Kunta rajoittuu itäreunallaan Jyskyjärven kuntaan ja on muuten Luusalmen ympäröimä.
Historia
Venäjän keisarikunnassa Uhtua oli Vienan lääniin eli Arkangelin kuvernementtiin kuulunut kunta ja kylä.
Uhtua on ollut Vienan Karjalan suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti Vuokkiniemen ja Paanajärven pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.lähde?
Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi Lönnrot kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai siellä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Valokuvaaja I.K. Inha kävi Vienan Karjalan matkallaan myös Uhtuassa. Vielä 1900-luvun alussa useat suomalaiset kävivät tutkimassa paikkakunnan runonlauluperinnettä.
Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolševikkeja ja myöhemmin osallistumassa epäonnistuneeseen Itä-Karjalan kansannousuun. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa Uhtuan piiriä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. Vuoden 1959 väestönlaskennan mukaan Uhtan kylä asukasluku oli 3 494 henkeä.[5] Piiriin aiemmin kuulunut, Ylä-Kuittijärven rantakylä Vuokkiniemi liitettiin Kostamuksen piiriin 1988.
Jatkosodan aikana Uhtualla toimi Neuvostoliiton ilmavoimien 69. ilmavalvontakomppania.[6]
-
Runonlaulajaveljekset Poavila ja Tiihvo Jamanen Uhtuan kylässä vuonna 1894 (I. K. Inha).
-
Pala Uhtuan kaupunkimaisen taajaman itäosaa Keski-Kuittijärveltä nähtynä (2007).
-
Näkymä Uhtuan torilta (2007).
Historiallisen Uhtuan kyliä
Uhtua, Tsiksa, Enonsuu, Alajärvi, Jyvälahti, Luusalmi, Nurmilahti, Röhö, Häme, Haikola, Ponkalahti.
Katso myös
- Uhta, kaupunki Komin tasavallassa.
- Uhtuan Shemeikka
Lähteet
- ↑ a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 14.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Respublika Karelija: Potštovnyje indeksy. ruspostindex.ru. Viitattu 14.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Respublika Karelija: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 14.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kylät ja ei-kaupunkimaiset taajamat (jotka toimivat piirikeskuksina).) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 17.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Spk-8127
Aiheesta muualla
- Uhtua-seura: Uhtua info (uhtua.info)
|
Vienan Karjala |
| ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Aunuksen Karjala |
|