Ero sivun ”Jakki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
26 006 muokkausta
p Removing Link GA template (handled by wikidata)
p lähteiden niputus, yms
Rivi 26: Rivi 26:
}}
}}
'''Jakki''' (''Bos grunniens'' tai ''Bos mutus''<ref name="IUCN"/>) on [[aasia]]lainen [[nautaeläin]], joka elää luonnonvaraisena eteläisen Keski-Aasian ylängöillä ja vuoristoissa. Jakki elää jopa [[Tiibet]]in ylätasangolla erittäin ankarassa ympäristössä, jossa on talvisin kylmää ja niukasti ravintoa. Jakkihärkä painaa jopa 1000 kg.
'''Jakki''' (''Bos grunniens'' tai ''Bos mutus''<ref name="IUCN"/>) on [[aasia]]lainen [[nautaeläin]], joka elää luonnonvaraisena eteläisen Keski-Aasian ylängöillä ja vuoristoissa. Jakki elää jopa [[Tiibet]]in ylätasangolla erittäin ankarassa ympäristössä, jossa on talvisin kylmää ja niukasti ravintoa. Jakkihärkä painaa jopa 1000 kg.
Piirteiltään jakki on leveäpäinen ja pitkäsarvinen, häntä on pitkäjouhinen, ja kupeilla pitkät, alasriippuvat jouhet. Kesytetty jakki on yleinen hyötyeläin Aasian ylängöillä ja vuoristoissa. Kesytettyjä jakkeja arvioidaan olevan yli 15 miljoonaa yksilöä. Täysin villejä jakkeja arvioidaan olevan jäljellä alle 1000 yksilöä, mutta lähes villeinä pidettyjä yli 10000.
Piirteiltään jakki on leveäpäinen ja pitkäsarvinen, häntä on pitkäjouhinen, ja kupeilla pitkät, alasriippuvat jouhet. Kesytetty jakki on yleinen hyötyeläin Aasian ylängöillä ja vuoristoissa. Kesytettyjä jakkeja arvioidaan olevan yli 15 miljoonaa yksilöä. Täysin villejä jakkeja arvioidaan olevan jäljellä alle 1000 yksilöä, mutta lähes villeinä pidettyjä yli 10000.


== Yleistä ==
== Yleistä ==


Märehtijöihin kuuluva [[Alkuhärkä|alkuhärän]] sukuinen<ref name="Zoo_2_335">Zoo 2, Suuri eläinkirja 2, WSOY 1977, ISBN 951-0-08246-5, s 335</ref> jakki on vuoristoissa elävä kookas ja vahva nautaeläin. Jakin jalat ovat lyhyet, samoin niska. Sarvet ovat pitkät ja kaartuvat. Jakki on 3,2 m<ref>Maailman uhanalaiset eläimet osa 4 - Nisäkkäät matelijat, Ilkka Koivisto, Weilin+Göös 1992, ISBN 951-35-4689-6, "Nautaeläimet", s 134</ref> pitkä, vanha sonni on jopa 4 m pituinen. Jakkiuroksen säkäkorkeus sattaa olla jopa 2,2 m. Villi jakkisonni painaa 820-1000 kg<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html Yak]</ref>.
Märehtijöihin kuuluva [[Alkuhärkä|alkuhärän]] sukuinen<ref name="Zoo_2_335">Zoo 2, Suuri eläinkirja 2, WSOY 1977, ISBN 951-0-08246-5, s. 335</ref> jakki on vuoristoissa elävä kookas ja vahva nautaeläin. Jakin jalat ovat lyhyet, samoin niska. Sarvet ovat pitkät ja kaartuvat. Jakki on 3,2 m<ref>Maailman uhanalaiset eläimet osa 4 - Nisäkkäät matelijat, Ilkka Koivisto, Weilin+Göös 1992, ISBN 951-35-4689-6, "Nautaeläimet", s. 134</ref> pitkä, vanha sonni on jopa 4 m pituinen. Jakkiuroksen säkäkorkeus saattaa olla jopa 2,2 m. Villi jakkisonni painaa 820-1000 kg<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html Yak]</ref>.
Lehmä painaa vain 2/3 sonnin painosta<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Kesytetyt jakit ovat paljon kevyempiä.
Lehmä painaa vain 2/3 sonnin painosta<ref name="Zoo_2_335"/>. Kesytetyt jakit ovat paljon kevyempiä.
Kesy jakkiuros painaa vain 350 - 580 kg, ja kesy jakkinaaras 225-255 kg. Sekä uroksilla että naarailla on sarvet.
Kesy jakkiuros painaa vain 350 - 580 kg, ja kesy jakkinaaras 225-255 kg. Sekä uroksilla että naarailla on sarvet.
Koostaan ja painostaan huolimatta jakki liikkuu ketterästi vuorilla.
Koostaan ja painostaan huolimatta jakki liikkuu ketterästi vuorilla.
Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia.
Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia.
Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Sen avulla jakki sietää -40 °C<ref name="Tibet_Lonely_Planet_2002_31">Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ''ISBN 1 86450 162 6'', s 31</ref>, ehkä jopa -50 °C pakkasta<ref>Koivisto 1992, s 134</ref>. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin. Siitä huolimatta jakki kestää hellettä varjossa. Jakki ääntelee harvoin, esim vaaran uhatessa murisee ja puhisee.
Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva<ref name="koi92s133">Koivisto 1992, s. 133</ref>. Sen avulla jakki sietää -40 °C<ref name="Tibet_Lonely_Planet_2002_31">Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ''ISBN 1 86450 162 6'', s. 31</ref>, ehkä jopa -50 °C pakkasta<ref>Koivisto 1992, s. 134</ref>. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin. Siitä huolimatta jakki kestää hellettä varjossa. Jakki ääntelee harvoin, esim vaaran uhatessa murisee ja puhisee.
Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla. Jakin veressä on enemmän ja pienempiä punasoluja kuin esim lehmän veressä.
Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla. Jakin veressä on enemmän ja pienempiä punasoluja kuin esim. lehmän veressä.
Jakkia saalistavat sudet ja [[lumileopardi|lumileopardit]]<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Jakilla on hyvä näkö ja kuulo. Sonnit saattavat joskus kulkea noin kymmenen yksilön laumoina. Lehmät, näiden vasikat jne saattavat kokoontua mm myrskyllä ja muun vaaran niitä uhatessa 100-1000 jakin laumoiksi, jotka kuitenkin hajaantuvat etsimään ravintoa niukasta ympäristöstä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakit myös suojautuvat yöpakkasilta kerääntymällä yhteen niin että kylmää vähiten sietävät vasikat ovat keskellä.
Jakkia saalistavat sudet ja [[lumileopardi|lumileopardit]]<ref name="koi92s133"/>. Jakilla on hyvä näkö ja kuulo. Sonnit saattavat joskus kulkea noin kymmenen yksilön laumoina. Lehmät, näiden vasikat jne saattavat kokoontua mm myrskyllä ja muun vaaran niitä uhatessa 100-1000 jakin laumoiksi, jotka kuitenkin hajaantuvat etsimään ravintoa niukasta ympäristöstä<ref name="Zoo_2_335"/>. Jakit myös suojautuvat yöpakkasilta kerääntymällä yhteen niin että kylmää vähiten sietävät vasikat ovat keskellä.
Jakkeja on tutkittu melko vähän, koska ne elävät vaikeapääsyisessä Tiibetissä.
Jakkeja on tutkittu melko vähän, koska ne elävät vaikeapääsyisessä Tiibetissä.
== Elinympäristö, ravinto ==
== Elinympäristö, ravinto ==


Rivi 45: Rivi 45:
[[Kuva:Yaks in ladakh.JPG|thumb|right|300px|Jakkeja [[Ladakh]]issa.]]
[[Kuva:Yaks in ladakh.JPG|thumb|right|300px|Jakkeja [[Ladakh]]issa.]]


Jakit elävät muun muassa [[Kiina]]n ja [[Intia]]n aroilla sekä [[Tiibetin ylänkö|Tiibetin ylängön]] ja ympäröivien vuorien [[tundra|tundramaisilla]] vuoristoniityillä ja kylmillä aroilla. Villijakin alue on kutistunut merkittävästi parin viime vuosisadan aikana.
Jakit elävät muun muassa [[Kiina]]n ja [[Intia]]n aroilla sekä [[Tiibetin ylänkö|Tiibetin ylängön]] ja ympäröivien vuorien [[tundra|tundramaisilla]] vuoristoniityillä ja kylmillä aroilla. Villijakin alue on kutistunut merkittävästi parin viime vuosisadan aikana.
Jakin karussa, Tiibetin ylätasangon niukassa, suurelta osin kasvittomassa elinympäristössä kasvaa siellä täällä kitukasvuista heinää, ruohokasveja ja jäkälää<ref>Zoo 2, s 334</ref>. Jakki syö myös heinää, saraa ja matalia pensaita. Jakki saattaa syödä pelkkiä heinien juuria.
Jakin karussa, Tiibetin ylätasangon niukassa, suurelta osin kasvittomassa elinympäristössä kasvaa siellä täällä kitukasvuista heinää, ruohokasveja ja jäkälää<ref>Zoo 2, s. 334</ref>. Jakki syö myös heinää, saraa ja matalia pensaita. Jakki saattaa syödä pelkkiä heinien juuria.


Tiibetin jakki elää 3200-6100 m<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html Yak (Science.jrank.org)]</ref> korkeudessa ylätasangolla, jossa ei ole juurikaan puita ja pensaita<ref>Koivisto 1992, s 133</ref> mutta soita ja järviä kylläkin<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakin elinseuduilla on kovia hiekka- ja lumimyrskyjä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakki elää mieluiten veden lähellä soisilla paikoilla tai purojen varsilla<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Kesällä jakit vaeltavat ylös vuoristoon vuorten pohjoisrinteiden varjoon, rotkoihin tai lumisille alueille. Niinpä jakki talvehtii laaksossa<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Jakki etsii vettä jäätymättömistä puroista ja lähteistä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Seudulla ei sada paljon, ja pintavedet ovat niukkoja ja suolaisia. Jakki sammuttaakin usein janonsa syömällä lunta. Jakin mahan bakteerikanna aiheuttama käyminen lämmittää jakkia keskuslämmityksen tavoin<ref>Haggett 1996, s 104</ref>.
Tiibetin jakki elää 3200-6100 m<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html Yak (Science.jrank.org)]</ref> korkeudessa ylätasangolla, jossa ei ole juurikaan puita ja pensaita<ref name="koi92s133"/> mutta soita ja järviä kylläkin<ref name="Zoo_2_335"/>. Jakin elinseuduilla on kovia hiekka- ja lumimyrskyjä<ref name="Zoo_2_335"/>. Jakki elää mieluiten veden lähellä soisilla paikoilla tai purojen varsilla<ref name="koi92s133"/>. Kesällä jakit vaeltavat ylös vuoristoon vuorten pohjoisrinteiden varjoon, rotkoihin tai lumisille alueille. Niinpä jakki talvehtii laaksossa<ref name="koi92s133"/>. Jakki etsii vettä jäätymättömistä puroista ja lähteistä<ref name="Zoo_2_335"/>. Seudulla ei sada paljon, ja pintavedet ovat niukkoja ja suolaisia. Jakki sammuttaakin usein janonsa syömällä lunta. Jakin mahan bakteerikannan aiheuttama käyminen lämmittää jakkia keskuslämmityksen tavoin<ref>Haggett 1996, s 104</ref>.


Eniten Tiibetin jakkeja on [[tunturisarake|tunturisarakkeen]] sukuista ''Kobresia''a kasvavilla niityillä, jotka ovat monesti ohutturpeisia soistumia. Tiibetin kylmien arojen jakkilaumat ovat pienempiä, ja vain erittäin harvoin jakkeja tavataan aavikoilla<ref name="animal_facts_yak_bos">[http://animalfacts-pictures.blogspot.fi/2011/10/yak.html Wild Yak]</ref><ref> ENCYCLOPEDIA OF ANIMAL FACTS AND PICTURES, Wednesday, 12 October 2011</ref>. Tiheimmillään jakkeja lienee noin yksi jakki/3 km2, mutta karuimmilla alueilla vain 30-100 km2/jakki<ref name="animalinfo_wilj_yak">[http://www.animalinfo.org/species/artiperi/bos_mutu.htm Bos grunniens (B. g. mutus, B. mutus) (Other Names: 野牦牛, 野嫠(牛代女)牛, 犛牛, ヤセイヤク, Dong, Grunzochse, Yaque selvagem, Wildyak)]</ref> <ref>alkup Schaller 1998</ref>. Näiden väiin jäävillä keskiharvoilla-tiheillä jakki alueilla, jotka ovat 12% Chang Tangista, on noin 1 jakki/13 km3<ref name="animalinfo_wilj_yak"/>.
Eniten Tiibetin jakkeja on [[tunturisarake|tunturisarakkeen]] sukuista ''Kobresia''a kasvavilla niityillä, jotka ovat monesti ohutturpeisia soistumia. Tiibetin kylmien arojen jakkilaumat ovat pienempiä, ja vain erittäin harvoin jakkeja tavataan aavikoilla<ref name="animal_facts_yak_bos">[http://animalfacts-pictures.blogspot.fi/2011/10/yak.html Wild Yak]</ref><ref> ENCYCLOPEDIA OF ANIMAL FACTS AND PICTURES, Wednesday, 12 October 2011</ref>. Tiheimmillään jakkeja lienee noin yksi jakki/3 km<sup>2</sup>, mutta karuimmilla alueilla vain 30-100 km<sup>2</sup>/jakki<ref name="animalinfo_wilj_yak">[http://www.animalinfo.org/species/artiperi/bos_mutu.htm Bos grunniens (B. g. mutus, B. mutus) (Other Names: 野牦牛, 野嫠(牛代女)牛, 犛牛, ヤセイヤク, Dong, Grunzochse, Yaque selvagem, Wildyak)]</ref> <ref>alkup Schaller 1998</ref>. Näiden väliin jäävillä keskiharvoilla-tiheillä jakki alueilla, jotka ovat 12% Chang Tangista, on noin 1 jakki/13 km<sup>2</sup><ref name="animalinfo_wilj_yak"/>.
Jakin elinympäristössä eläimen saama ravinto vaihtelee huomattavasti vuosikierron mukaan. Jakki syö 2,7-4,6 kg kasviainesta päivässä<ref name="yak_facts">[http://www.yampayaks.com/faqs.html YAK FACTS Yampa Valley Yaks] </ref>. Suurin laitumen ruohon tms saatavuus on elokuussa, alle 1000 kg/ha, mutta huhtikuussa alle 100 kg/ha<ref name="Xiang_Liang_2004">[ Study on the relation between yak performance and ecological protection ] He An Xiang and Li Liang 2004 Published in IVIS with the permission of the editors, International Livestock Research Institute, </ref>. Tämä aiheuttaakin joidenkin jakkien kuolemisia nälkään talvella.
Jakin elinympäristössä eläimen saama ravinto vaihtelee huomattavasti vuosikierron mukaan. Jakki syö 2,7-4,6 kg kasviainesta päivässä<ref name="yak_facts">[http://www.yampayaks.com/faqs.html YAK FACTS Yampa Valley Yaks] </ref>. Suurin laitumen ruohon tms. saatavuus on elokuussa, alle 1000 kg/ha, mutta huhtikuussa alle 100 kg/ha<ref name="Xiang_Liang_2004">[ Study on the relation between yak performance and ecological protection ] He An Xiang and Li Liang 2004 Published in IVIS with the permission of the editors, International Livestock Research Institute, </ref>. Tämä aiheuttaakin joidenkin jakkien kuolemisia nälkään talvella.


== Lisääntyminen ==
== Lisääntyminen ==
Rivi 64: Rivi 64:
== Käyttö ==
== Käyttö ==


Jakit kesyyntyvät helposti nuorina. Niinpä jakkia on käytetty pitkään Keski-Aasian eteläosan vuorilla vetoeläimenä, ratsuna sekä lihan, maidon ja villan lähteenä. Noin 1,65 miljoonan km2 laajuisella
Jakit kesyyntyvät helposti nuorina. Niinpä jakkia on käytetty pitkään Keski-Aasian eteläosan vuorilla vetoeläimenä, ratsuna sekä lihan, maidon ja villan lähteenä. Noin 1,65 miljoonan km<sup>2</sup> laajuisella
Tiibetin arolla elää 12 miljoonaa kesyjakkia. Jotkut paimenten leirit ovat jopa 5100 m korkealla<ref>Danien J. Miller, The Tibetan Steppe</ref>.
Tiibetin arolla elää 12 miljoonaa kesyjakkia. Jotkut paimenten leirit ovat jopa 5100 m korkealla<ref>Danien J. Miller, The Tibetan Steppe</ref>.



== Lähteet ==
== Lähteet ==


*''Maailma tänään - Kiina ja Taiwan'', Pater Haggett (päätoimittaja), Tieteen kuvalehden kirjasto, Bonnirs 1996, ISBN 97-437-0914-1 (maailma tänään osa 20) s 95
*''Maailma tänään - Kiina ja Taiwan'', Pater Haggett (päätoimittaja), Tieteen kuvalehden kirjasto, Bonnirs 1996, ISBN 97-437-0914-1 (maailma tänään osa 20) s. 95
== Viitteet ==
== Viitteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}

Versio 17. syyskuuta 2014 kello 17.50

Tämä artikkeli kertoo eläimestä. Jakki on myös jakkiliittimen puhekielinen nimitys.
Jakki
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset Bovidae
Alaheimo: Nautaeläimet Bovinae
Suku: Bos
Laji: grunniens
Kaksiosainen nimi

Bos grunniens
Linnaeus, 1766

Katso myös

  Jakki Wikispeciesissä
  Jakki Commonsissa

Jakki (Bos grunniens tai Bos mutus[1]) on aasialainen nautaeläin, joka elää luonnonvaraisena eteläisen Keski-Aasian ylängöillä ja vuoristoissa. Jakki elää jopa Tiibetin ylätasangolla erittäin ankarassa ympäristössä, jossa on talvisin kylmää ja niukasti ravintoa. Jakkihärkä painaa jopa 1000 kg. Piirteiltään jakki on leveäpäinen ja pitkäsarvinen, häntä on pitkäjouhinen, ja kupeilla pitkät, alasriippuvat jouhet. Kesytetty jakki on yleinen hyötyeläin Aasian ylängöillä ja vuoristoissa. Kesytettyjä jakkeja arvioidaan olevan yli 15 miljoonaa yksilöä. Täysin villejä jakkeja arvioidaan olevan jäljellä alle 1000 yksilöä, mutta lähes villeinä pidettyjä yli 10000.

Yleistä

Märehtijöihin kuuluva alkuhärän sukuinen[2] jakki on vuoristoissa elävä kookas ja vahva nautaeläin. Jakin jalat ovat lyhyet, samoin niska. Sarvet ovat pitkät ja kaartuvat. Jakki on 3,2 m[3] pitkä, vanha sonni on jopa 4 m pituinen. Jakkiuroksen säkäkorkeus saattaa olla jopa 2,2 m. Villi jakkisonni painaa 820-1000 kg[4]. Lehmä painaa vain 2/3 sonnin painosta[2]. Kesytetyt jakit ovat paljon kevyempiä. Kesy jakkiuros painaa vain 350 - 580 kg, ja kesy jakkinaaras 225-255 kg. Sekä uroksilla että naarailla on sarvet. Koostaan ja painostaan huolimatta jakki liikkuu ketterästi vuorilla. Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia. Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva[5]. Sen avulla jakki sietää -40 °C[6], ehkä jopa -50 °C pakkasta[7]. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin. Siitä huolimatta jakki kestää hellettä varjossa. Jakki ääntelee harvoin, esim vaaran uhatessa murisee ja puhisee. Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla. Jakin veressä on enemmän ja pienempiä punasoluja kuin esim. lehmän veressä. Jakkia saalistavat sudet ja lumileopardit[5]. Jakilla on hyvä näkö ja kuulo. Sonnit saattavat joskus kulkea noin kymmenen yksilön laumoina. Lehmät, näiden vasikat jne saattavat kokoontua mm myrskyllä ja muun vaaran niitä uhatessa 100-1000 jakin laumoiksi, jotka kuitenkin hajaantuvat etsimään ravintoa niukasta ympäristöstä[2]. Jakit myös suojautuvat yöpakkasilta kerääntymällä yhteen niin että kylmää vähiten sietävät vasikat ovat keskellä. Jakkeja on tutkittu melko vähän, koska ne elävät vaikeapääsyisessä Tiibetissä.

Elinympäristö, ravinto

Jakkeja Garan laaksossa.
Jakkeja Ladakhissa.

Jakit elävät muun muassa Kiinan ja Intian aroilla sekä Tiibetin ylängön ja ympäröivien vuorien tundramaisilla vuoristoniityillä ja kylmillä aroilla. Villijakin alue on kutistunut merkittävästi parin viime vuosisadan aikana. Jakin karussa, Tiibetin ylätasangon niukassa, suurelta osin kasvittomassa elinympäristössä kasvaa siellä täällä kitukasvuista heinää, ruohokasveja ja jäkälää[8]. Jakki syö myös heinää, saraa ja matalia pensaita. Jakki saattaa syödä pelkkiä heinien juuria.

Tiibetin jakki elää 3200-6100 m[9] korkeudessa ylätasangolla, jossa ei ole juurikaan puita ja pensaita[5] mutta soita ja järviä kylläkin[2]. Jakin elinseuduilla on kovia hiekka- ja lumimyrskyjä[2]. Jakki elää mieluiten veden lähellä soisilla paikoilla tai purojen varsilla[5]. Kesällä jakit vaeltavat ylös vuoristoon vuorten pohjoisrinteiden varjoon, rotkoihin tai lumisille alueille. Niinpä jakki talvehtii laaksossa[5]. Jakki etsii vettä jäätymättömistä puroista ja lähteistä[2]. Seudulla ei sada paljon, ja pintavedet ovat niukkoja ja suolaisia. Jakki sammuttaakin usein janonsa syömällä lunta. Jakin mahan bakteerikannan aiheuttama käyminen lämmittää jakkia keskuslämmityksen tavoin[10].

Eniten Tiibetin jakkeja on tunturisarakkeen sukuista Kobresiaa kasvavilla niityillä, jotka ovat monesti ohutturpeisia soistumia. Tiibetin kylmien arojen jakkilaumat ovat pienempiä, ja vain erittäin harvoin jakkeja tavataan aavikoilla[11][12]. Tiheimmillään jakkeja lienee noin yksi jakki/3 km2, mutta karuimmilla alueilla vain 30-100 km2/jakki[13] [14]. Näiden väliin jäävillä keskiharvoilla-tiheillä jakki alueilla, jotka ovat 12% Chang Tangista, on noin 1 jakki/13 km2[13]. Jakin elinympäristössä eläimen saama ravinto vaihtelee huomattavasti vuosikierron mukaan. Jakki syö 2,7-4,6 kg kasviainesta päivässä[15]. Suurin laitumen ruohon tms. saatavuus on elokuussa, alle 1000 kg/ha, mutta huhtikuussa alle 100 kg/ha[16]. Tämä aiheuttaakin joidenkin jakkien kuolemisia nälkään talvella.

Lisääntyminen

Lisääntymiskauden alussa syyskuussa jakkiurokset hakeutuvat naaraslaumoihin pariutuakseen. Härät taistelevat oikeudesta paritella naaraiden kanssa. Ne kamppailevat keskenään syöksyen toisiaan päin sarvet ojossa. Yhdeksän kuukauden kantoajan päätteeksi jakkinaaras synnyttää yhden jälkeläisen. Vasikka on emonsa hoivissa vuoden ajan. Naaras synnyttää joka toinen vuosi luultavasti saatavissa olevan ravinnon mukaan. Jakkinaaras voi synnyttää 4-vuotiaana ja jakki kasvaa täyskokoiseksi noin 6-vuotiaaksi tultaessa[17]. Jakki elää noin 25-vuotiaaksi[18].

Risteymät

Kaksi jakkia kyntömiehen apuna Tiibetissä

Jakkia on risteytetty kesyjen nautojen kanssa muun muassa Nepalissa ja Kiinassa.[19] Urokset (kutsutaan nimellä 'dzo') ovat lisääntymiskyvyttömiä, ja näitä käytetään usein juhtina. Risteytymästä syntyneet naaraat pystyvät lisääntymään kummankin lajin kanssa. Himalajalla monissa naudoissa on hieman jakin perintöainesta, ja kesyissä jakeissa vastaavasti usein naudan.

Käyttö

Jakit kesyyntyvät helposti nuorina. Niinpä jakkia on käytetty pitkään Keski-Aasian eteläosan vuorilla vetoeläimenä, ratsuna sekä lihan, maidon ja villan lähteenä. Noin 1,65 miljoonan km2 laajuisella Tiibetin arolla elää 12 miljoonaa kesyjakkia. Jotkut paimenten leirit ovat jopa 5100 m korkealla[20].

Lähteet

  • Maailma tänään - Kiina ja Taiwan, Pater Haggett (päätoimittaja), Tieteen kuvalehden kirjasto, Bonnirs 1996, ISBN 97-437-0914-1 (maailma tänään osa 20) s. 95

Viitteet

  1. ↑ a b Harris, R.B. & Leslie, D.: Bos mutus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f Zoo 2, Suuri eläinkirja 2, WSOY 1977, ISBN 951-0-08246-5, s. 335
  3. ↑ Maailman uhanalaiset eläimet osa 4 - Nisäkkäät matelijat, Ilkka Koivisto, Weilin+Göös 1992, ISBN 951-35-4689-6, "Nautaeläimet", s. 134
  4. ↑ Yak
  5. ↑ a b c d e Koivisto 1992, s. 133
  6. ↑ Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ISBN 1 86450 162 6, s. 31
  7. ↑ Koivisto 1992, s. 134
  8. ↑ Zoo 2, s. 334
  9. ↑ Yak (Science.jrank.org)
  10. ↑ Haggett 1996, s 104
  11. ↑ Wild Yak
  12. ↑ ENCYCLOPEDIA OF ANIMAL FACTS AND PICTURES, Wednesday, 12 October 2011
  13. ↑ a b Bos grunniens (B. g. mutus, B. mutus) (Other Names: 野牦牛, 野嫠(牛代女)牛, 犛牛, ヤセイヤク, Dong, Grunzochse, Yaque selvagem, Wildyak)
  14. ↑ alkup Schaller 1998
  15. ↑ YAK FACTS Yampa Valley Yaks
  16. ↑ [ Study on the relation between yak performance and ecological protection ] He An Xiang and Li Liang 2004 Published in IVIS with the permission of the editors, International Livestock Research Institute,
  17. ↑ Jakki (Bos grunniens)
  18. ↑ JAKKI Bos mutus grunniens
  19. ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 104. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
  20. ↑ Danien J. Miller, The Tibetan Steppe

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jakki&oldid=14316528”