Ero sivun ”Aleksandr Dargomyžski” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 23 Wikidatan sivulle d:q311384 siirrettyä kielilinkkiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Alexander Dargomyzhsky.jpg|250px|thumb|Alexander Sergejevitš Dargomyžski]]
[[Tiedosto:Makovskiy Dargomyzhsky.jpg|thumb|[[Vladimir Makovski]]n maalaama Dargomyžskin muotokuva vuodelta 1869.]]
'''Aleksandr Sergejevitš Dargomyžski''' ({{k-ru|Александр Сергеевич Даргомыжский}}, [[14. helmikuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: [[2. helmikuuta]])</small> [[1813]] – [[17. tammikuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: [[5. tammikuuta]])</small> [[1869]]) oli venäläinen säveltäjä.
'''Aleksandr Sergejevitš Dargomyžski''' ({{k-ru|Александр Сергеевич Даргомыжский}}, [[14. helmikuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: [[2. helmikuuta]])</small> [[1813]] – [[17. tammikuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: [[5. tammikuuta]])</small> [[1869]]) oli venäläinen säveltäjä.


Dargomyžski oli niin sanotun [[Viiden ryhmä]]n esikuva ja keskeinen vaikuttaja. Hän aloitti säveltämisen tavattuaan [[Mihail Glinka]]n. Hänen ensimmäiset oopperansa ''[[Esmeralda]]'' (1839) ja ''[[Rusalka (Dargomyžskin ooppera)|Rusalka]]'' (1856) eivät menestyneet erityisen hyvin. Säveltäjän viimeinen, keskeneräiseksi jäänyt, ooppera ''[[Kivinen vieras]]'' oli musiikillisesti kokeileva: siinä käytettiin rohkeita harmonioita, modulaatioita eikä siihen oltu merkitty sävellajeja lainkaan. [[César Cui]] ja [[Nikolai Rimski-Korsakov]] viimeistelivät teoksen esityskuntoon.
Dargomyžski oli niin sanotun [[Viiden ryhmä]]n esikuva ja keskeinen vaikuttaja. Hän aloitti säveltämisen tavattuaan [[Mihail Glinka]]n. Hänen ensimmäiset oopperansa ''[[Esmeralda]]'' (1839) ja ''[[Rusalka (Dargomyžskin ooppera)|Rusalka]]'' (1856) eivät menestyneet erityisen hyvin. Säveltäjän viimeinen, keskeneräiseksi jäänyt ooppera ''[[Kivinen vieras]]'' oli musiikillisesti kokeileva: siinä käytettiin rohkeita [[Harmonia (musiikki)|harmonioita]] ja [[Modulaatio (musiikki)|modulaatioita]] eikä siihen ollut merkitty [[Sävellaji|sävellajeja]] lainkaan. [[César Cui]] ja [[Nikolai Rimski-Korsakov]] viimeistelivät teoksen esityskuntoon.


Oopperoiden lisäksi Dargomyžski sävelsi lauluja sekä piano- ja orkesteriteoksia.
Oopperoiden lisäksi Dargomyžski sävelsi lauluja sekä piano- ja orkesteriteoksia.


== Aiheesta muualla ==
[[Kuva:Makovskiy Dargomyzhsky.jpg|230px|thumb|left|[[Vladimir Makovski]]: ''Aleksandr Dargomyžski'', 1869]]
{{commons-rivi|Alexander Dargomyzhsky}}


{{commons|Alexander_Dargomyzhsky}}
{{tynkä/Säveltäjä}}
{{tynkä/Säveltäjä}}


[[Luokka:Venäläiset säveltäjät|Dargomyzski, Alexander]]
{{AAKKOSTUS:Dargomyzski, Aleksandr}}
[[Luokka:Venäläiset oopperasäveltäjät|Dargomyzski, Alexander]]
[[Luokka:Venäläiset säveltäjät]]
[[Luokka:Venäläiset oopperasäveltäjät]]
[[Luokka:Vuonna 1813 syntyneet|Dargomyzski, Alexander]]
[[Luokka:Vuonna 1869 kuolleet|Dargomyzski, Alexander]]
[[Luokka:Vuonna 1813 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1869 kuolleet]]

{{Link GA|ru}}

Versio 16. syyskuuta 2014 kello 12.24

Vladimir Makovskin maalaama Dargomyžskin muotokuva vuodelta 1869.

Aleksandr Sergejevitš Dargomyžski (ven. Александр Сергеевич Даргомыжский, 14. helmikuuta (J: 2. helmikuuta) 181317. tammikuuta (J: 5. tammikuuta) 1869) oli venäläinen säveltäjä.

Dargomyžski oli niin sanotun Viiden ryhmän esikuva ja keskeinen vaikuttaja. Hän aloitti säveltämisen tavattuaan Mihail Glinkan. Hänen ensimmäiset oopperansa Esmeralda (1839) ja Rusalka (1856) eivät menestyneet erityisen hyvin. Säveltäjän viimeinen, keskeneräiseksi jäänyt ooppera Kivinen vieras oli musiikillisesti kokeileva: siinä käytettiin rohkeita harmonioita ja modulaatioita eikä siihen ollut merkitty sävellajeja lainkaan. César Cui ja Nikolai Rimski-Korsakov viimeistelivät teoksen esityskuntoon.

Oopperoiden lisäksi Dargomyžski sävelsi lauluja sekä piano- ja orkesteriteoksia.

Aiheesta muualla

Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.