Ero sivun ”Viljakkala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Htm (keskustelu | muokkaukset) ensisijaiset paikantimet |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
| vaakuna-artikkeli = Viljakkalan vaakuna |
| vaakuna-artikkeli = Viljakkalan vaakuna |
||
| sijainti = Location of Viljakkala in Finland.png |
| sijainti = Location of Viljakkala in Finland.png |
||
| koordinaatit = {{ |
| koordinaatit = {{coord|61|42|20|N|023|16|00|E|region:FI-11_type:city(2043)_scale:30000|display=inline,title}} |
||
| perustamisvuosi = 1874 |
| perustamisvuosi = 1874 |
||
| kuntaliitokset = |
| kuntaliitokset = |
||
Versio 16. syyskuuta 2014 kello 03.01
| Viljakkala | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Ylöjärvi |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Luoteis-Pirkanmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 932 |
| Perustettu | 1874 |
| Liitetty | 2007 |
| – liitoskunnat |
Ylöjärvi Viljakkala |
| – syntynyt kunta | Ylöjärvi |
| Pinta-ala | 224,96 km² [1] |
| – maa | 200,25 km² |
| – sisävesi | 24,71 km² |
| Väkiluku |
2 168 [2] (2006) |
| – väestötiheys | 10,85 as./km² |
Viljakkala oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Viljakkalassa on 125 järveä ja lampea, ja jokaista asukasta kohti paikkakunnalla on 83 metriä rantaviivaa.
Viljakkalan kunnan ja Ylöjärven kaupungin kuntaliitos astui voimaan 1. tammikuuta 2007. Viljakkalan naapurikunnat olivat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kuru ja Ylöjärvi.
Viljakkalasta lähtevät seututiet Ylöjärvelle, Hämeenkyrön Kyröskoskelle ja Kyrösjärven itäpuolitse Ikaalisten itä- ja pohjoisosiin. Entisen kunnan alueen itäisin kärki ulottuu Ylöjärven ja Virtain välisen kantatie 65:n yli lähelle Näsijärveä. Viljakkalan itäosan halki kulkee vuonna 1971 käyttöön otettu Tampere–Seinäjoki-rata, mutta sillä ei juuri ole merkitystä liikenneolojen kannalta, koska radalla ei ole henkilöliikennepaikkoja Viljakkalan alueella.[3]
Viljakkalan tunnetuin kohde on Haverin kultakaivos, joka on nykyään matkailukäytössä. Kaivos on myös urheilusukeltajien käytössä. Helsingin olympiakisojen kulta- ja hopeamitalien materiaali on kaivettu Haverista.
Viljakkalaan asutettiin viime sotien jälkeen Kaukolan siirtoväkeä.
Viljakkala kuului alkujaan Sastamalan suurpitäjään, josta se erosi Hämeenkyrön mukana jo 1300-luvulla. Viljakkala tuli Hämeenkyröön kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi vuonna 1641 ja kappeliksi vuonna 1844. Vuonna 1906 Viljakkalasta tuli itsenäinen seurakunta; kunnallisesti se oli itsenäistynyt jo vuonna 1874. Carl Ludvig Engelin suunnittelema puinen Viljakkalan kirkko on vuodelta 1842. [4]
Kyliä
Harhala, Hiiroinen, Hämeentaival, Inkula, Karhe, Koivisto, Nisu, Sarkkila, Sontu, Särkkä, Viljakkala (kirkonkylä)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viljakkala Wikimedia Commonsissa
- Viljakkalan puolesta ry
Viitteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain (pdf) 1. 1. 2006. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.6.2008.
- ↑ Kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2006. Väestörekisterikeskus. Viitattu 24.6.2008.
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat' (2. painos), s. 136. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
- ↑ Suomenmaa 7 (toim. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela), s. 433. Porvoo: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
| ||||||||||