Ero sivun ”Diklofenaakki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
Rivi 31: Rivi 31:


=== Haittavaikutukset ympäristöön ===
=== Haittavaikutukset ympäristöön ===
[[Intia]] ja [[Nepal]] kielsivät diklofenaakin käytön karjaeläinten [[ähky]]n hoitoon vuonna 2006, minkä jälkeen raatoja syövien ja lääkkeestä munuaisvian saaneiden [[kioorppikotka|korppikotkien]] 1990-luvun puolivälissä romahtaneet kannat elpyivät.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+S%C3%A4rkyl%C3%A4%C3%A4kekielto+pelasti+Etel%C3%A4-Aasian+korppikotkat/a1305614751742 Helsingin Sanomat 12.11.2012]</ref>
[[Intia]] ja [[Nepal]] kielsivät diklofenaakin käytön karjaeläinten [[ähky]]n hoitoon vuonna 2006, minkä jälkeen raatoja syövien ja lääkkeestä munuaisvian saaneiden [[korppikotka|korppikotkien]] 1990-luvun puolivälissä romahtaneet kannat elpyivät.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+S%C3%A4rkyl%C3%A4%C3%A4kekielto+pelasti+Etel%C3%A4-Aasian+korppikotkat/a1305614751742 Helsingin Sanomat 12.11.2012]</ref>


Diklofenaakki on Euroopan unionin tarkkailulistalla, koska se saastuttaa [[Itämeri|Itämerta]]. Haitallisia jäämiä on tavattu muun muassa [[sinisimpukka|sinisimpukoista]] sekä [[kalat|kaloista]], joille sen on todettu aiheuttavan vaurioita sisäelimiin kuten [[kidukset|kiduksiin]], [[munuainen|munuaiseen]] ja [[maksa]]an.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/itameren_kalat_hairiintyvat_laakeaineista__teollisuudella_paineita_kehittaa_eettisempia_pillereita/7455669 | Nimeke = Itämeren kalat häiriintyvät lääkeaineista – Teollisuudella paineita kehittää eetisempiä pillereitä| Tekijä = Laura Savolainen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 10.9.2014| Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE| Viitattu = 10.9.2014 | Kieli = }}</ref>
Diklofenaakki on Euroopan unionin tarkkailulistalla, koska se saastuttaa [[Itämeri|Itämerta]]. Haitallisia jäämiä on tavattu muun muassa [[sinisimpukka|sinisimpukoista]] sekä [[kalat|kaloista]], joille sen on todettu aiheuttavan vaurioita sisäelimiin kuten [[kidukset|kiduksiin]], [[munuainen|munuaiseen]] ja [[maksa]]an.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/itameren_kalat_hairiintyvat_laakeaineista__teollisuudella_paineita_kehittaa_eettisempia_pillereita/7455669 | Nimeke = Itämeren kalat häiriintyvät lääkeaineista – Teollisuudella paineita kehittää eetisempiä pillereitä| Tekijä = Laura Savolainen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 10.9.2014| Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE| Viitattu = 10.9.2014 | Kieli = }}</ref>

Versio 10. syyskuuta 2014 kello 10.20

Diklofenaakki
Diklofenaakki
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-[2-(2,6-dikloorifenyyli)
aminofenyyli]etaanihappo
Tunnisteet
CAS-numero 15307-86-5
ATC-koodi M01AB05
PubChem CID 3033
DrugBank APRD00527
Kemialliset tiedot
Kaava C14H11NCl2O2 
Moolimassa 296,148 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 100%
Proteiinisitoutuminen yli 99%
Metabolia hepaattinen, ei aktiivisia metaboliitteja
Puoliintumisaika 1.2-2 tuntia (35% lääkeaineesta menee enterohepaattiseen kiertoon)
Ekskreetio biliaarinen, vain 1% virtsassa
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

A(AU) B (1st. and 2nd. trimenon), X (third trimenon)

Reseptiluokitus

POM (UK)
Rx-only most preparations/countries. Limited OTC some countries

Antotapa oraalinen, rektaalinen, lihaksensisäinen, suonensisäinen, topikaalinen

Diklofenaakki on prostaglandiineja estävä tulehduskipulääke, jota käytetään tulehduksiin ja kuumeeseen. Sen kauppanimi Suomessa on mm. Voltaren tai Diclomex. Diklofenaakki rauhoittaa tulehduksellista kipua. Lääkettä käytettäessä kuumotus, turvotus, kipu ja liikearkuus vähenevät ja kuume alenee. Valmistetta voidaan antaa usealla eri tavalla, joista tavallisimmat ovat oraalinen eli suun kautta ja kipugeeli.

Haittavaikutukset ympäristöön

Intia ja Nepal kielsivät diklofenaakin käytön karjaeläinten ähkyn hoitoon vuonna 2006, minkä jälkeen raatoja syövien ja lääkkeestä munuaisvian saaneiden korppikotkien 1990-luvun puolivälissä romahtaneet kannat elpyivät.[1]

Diklofenaakki on Euroopan unionin tarkkailulistalla, koska se saastuttaa Itämerta. Haitallisia jäämiä on tavattu muun muassa sinisimpukoista sekä kaloista, joille sen on todettu aiheuttavan vaurioita sisäelimiin kuten kiduksiin, munuaiseen ja maksaan.[2]

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.