Ero sivun ”Ydinvoimala” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
p Removing Link FA template (handled by wikidata) |
||
Rivi 61: | Rivi 61: | ||
{{Voimalaitos}} |
{{Voimalaitos}} |
||
[[Luokka:Ydinvoimalaitokset|*]] |
[[Luokka:Ydinvoimalaitokset|*]] |
||
{{Link FA|fa}} |
Versio 8. syyskuuta 2014 kello 20.37
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Ydinvoima kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Ydinvoimala eli ydinvoimalaitos on ydinvoimaan perustuva teollinen voimalaitos. Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua uraania asetellaan polttoainesauvoihin ketjureaktion aikaansaamista varten. Jotta reaktio saisi alkunsa, on kriittinen massa ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myös hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla. Siten voidaan hallita tarkasti fissioreaktion voimakkuutta. Siinä voidaan käyttää useita tekniikoita ydinfission hidastukseen. Grafiitti on yksi tähän tarkoitukseen sopiva materiaali. Ydinreaktiota voidaan säädellä myös raskaan veden avulla.
Yksi grafiittihidasteisen reaktorin ongelma on se, että sen polttoaineen hajoamistuloksia voidaan helposti käyttää ydinaseisiin, plutoniumin muodossa. Tšernobylin ydinvoimala oli tämän tyyppinen voimalaitos.
Historia
Ensimmäinen sähköverkkoon sähköä tuottava ydinvoimalaitos, Obninskin ydinvoimalaitos, aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 1954 Neuvostoliitossa. Ydinvoimalaitos yhdistettiin sähköverkkoon noin kolme viikkoa myöhemmin tuottaen sähköä tarpeeksi noin 2 000 kotitaloudelle.[1] Sen sijaan maailman ensimmäinen täyden mittakaavan ydinvoimalaitos, Sellafield, avattiin 17. lokakuuta 1956 Isossa-Britanniassa.[2]
Ydinvoimalan rakenne
Ydinvoimalan voimantuotto perustuu turbiineihin, kuten esimerkiksi kaasuvoimalla ja vesivoimalla käyvissä voimaloissa. Ydinreaktion tuottama lämpö ohjataan vetenä voimalaan turbiinien juoksupyöriin, ja tämä niin kutsuttu ensiökierron vesi sitten jäähdytetään. Ydinvoimalat sijaitsevat yleensä joko meren taikka jonkin muun suuren vesistön äärellä, jotta saadaan riittävän suuri määrä vettä jäähdytystä varten. Ensiökierron vesi on radioaktiivista. Niin kutsutun toisiokierron vesi taas ei vastaavasti ei ole, joten se voidaan johtaa siihen vesistöön, mistä tämä vesi on ollut peräisin ollutkin. Toisiokierto toimii sekin voimalan jäähdytyksessä, mutta ei ole suoraan kosketuksessa mihinkään säteilevään materiaaliin.
Suurimmat ydinvoimalat
- Pääartikkeli: Luettelo ydinvoimaloista
Maailman kymmenen suurinta ydinvoimalaitosta sijaitsevat pääosin Japanissa ja Ranskassa.
Sijoitus | Voimalaitoksen nimi | Maa | Maksimiteho (MW) | Reaktoreita |
---|---|---|---|---|
1. | Kashiwazakin–Kariwan ydinvoimalaitos | Japani | 8 212[3] | 7 |
2. | Brucen ydinvoimalaitos | Kanada | 6 700[4] | 8 |
3. | Hanulin ydinvoimalaitos | Etelä-Korea | 6 212[5] | 6 |
4. | Hanbitin ydinvoimalaitos | Etelä-Korea | 6 193[5] | 6 |
5. | Zaporižžjan ydinvoimalaitos | Ukraina | 6 000[6] | 6 |
6. | Gravelinesin ydinvoimalaitos | Ranska | 5 706[7] | 6 |
7. | Paluelin ydinvoimalaitos | Ranska | 5 528[7] | 4 |
8. | Cattenomin ydinvoimalaitos | Ranska | 5 448[7] | 4 |
9. | Ōin ydinvoimalaitos | Japani | 4 710[3] | 4 |
10. | Fukushima Dainin ydinvoimalaitos | Japani | 4 400[3] | 4 |
Ydinvoimalat Suomessa
- Pääartikkeli: Ydinvoima Suomessa
Suomessa on toiminnassa kaikkiaan neljä ydinvoimalaa. Niistä kaksi sijaitsee Olkiluodossa ja toiset kaksi Loviisassa. Olkiluodon voimalat rakensi ruotsalainen Asea-Atom. Loviisan VVER-voimalat rakennettiin puolestaan Suomen ja Neuvostoliiton väliseen clearing-kauppaan liittyen, ja Neuvostoliitossa käytettyihin vesijäähdytteisiin vastaaviin ydinvoimaloihin pohjautuen.
OL 3 eli Olkiluodon kolmas ydinvoimala on rakenteilla, ja se on rakentamisaikataulustaan myöhästynyt. Pääasiallinen rakentaja on ranskalainen Areva, entinen Cogema. Voimalan käyttöönotto piti alunperin tapahtua vuonna 2012. Pyhäjoen Hanhikivelle on suunniteltu 1 200 megawatin ydinvoimalaa, jonka rakentajaksi on kaavailtu venäläistä Rosatom-nimistä yritystä.
Viitteet
- ↑ From Obninsk Beyond: Nuclear Power Conference Looks to Future IAEA. Viitattu 21.4.2014. (englanniksi)
- ↑ 1956: Queen switches on nuclear power BBC. Viitattu 21.4.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Country Details Japan Kansainvälinen atomienergiajärjestö. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Country Details Canada Kansainvälinen atomienergiajärjestö. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Country Details Korean, Republic of Kansainvälinen atomienergiajärjestö. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Country Details Ukraine Kansainvälinen atomienergiajärjestö. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Country Details France Kansainvälinen atomienergiajärjestö. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta ydinvoimalat Wikimedia Commonsissa