Ero sivun ”Tynkäeduskunta” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
132 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
rivitystä
(Lisätty kuva.)
(rivitystä)
{{Lähteetön}}
[[Tiedosto:Tynkäeduskunta.jpg|thumb|375px|Tynkäeduskunta, ainoa sosiaalidemokraatti [[Matti Paasivuori]] yksinään oikealla (puhemiehestä vasemmalla). Aitiossa etummaisimpana saksalainen kenraali [[Rüdiger von der Goltz]].]]
'''Tynkäeduskunta''' oli aluksi täysilukuinen, 200 [[kansanedustaja]]sta koostunut [[Suomi|Suomen]] [[eduskunta]], joka valittiin [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaikaisen hallituksen]] kesällä 1917 antaman hajotusmääräyksen jälkeen lokakuun alussa järjestetyissä [[eduskuntavaalit 1917|eduskuntavaaleissa 1917]]. Tämä eduskunta hyväksyi [[Suomen valtioneuvosto|Suomen hallituksen]], [[Svinhufvudin I hallitus|Svinhufvudin senaatin]] antaman [[Suomen itsenäisyysjulistus|itsenäisyysjulistuksen]] äänin 100–88 [[6. joulukuuta]] 1917. Tammikuun lopulla 1918 alkaneen [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] myötä eduskunnan kokoontuminen keskeytyi ja kolme kansanedustajaa surmattiin sekä kymmeniä piiloutui Suomessa tai [[maanpako|pakeni]] [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|bolsevikkien]] hallitsemalle [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjä]]lle.
 
== Kokoontuminen sodan jälkeen ==
 
Vajaalukuinen, alkuun vain 98 kansanedustajan kokoiseksi jäänyt eduskunta kokoontui ensi kerran [[sota|sodan]] syttymisen jälkeen toukokuussa 1918, päivää ennen hallituksen eli [[Suomen puolustusvoimat|Suomen tasavallan joukkojen]], [[valkoiset|valkoisten]] [[voitto|voiton]][[paraati]]a [[Helsinki|Helsingissä]]. [[Kapina]]an nousseiden [[punakaarti|punaisten]] tukijaksi leimautuneiden [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattien]] alkuaan 92 kansanedustajasta tässä vaiheessa ainoastaan [[Matti Paasivuori|Matti Paasivuoren]] katsottiin voivan jatkaa toimessaan. Tynkäeduskunnan istunnossa tehtiin päätös viiden (poissaolevan) kansanedustajan vangitsemisesta, joista myöhemmin kaksi tuomittiin [[kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistukseen]] ja [[teloitus|teloitettiin]]. Parin päivän kuluttua hyväksyttiin [[laki]] valtiorikos[[tuomioistuin|oikeuksien]] ja valtiorikosylioikeuden perustamisesta. Niissä tuomittiin valmistelusta, osallistumisesta ja avunannosta kapinaan ja [[valtiopetos|valtiopetokseen]] myös yhdeksän kansanedustajaa [[vankeus|vankeuteen]], jossa neljä edustajaa menehtyi. Paasivuori tekikin [[välikysymys|välikysymyksen]] "erinäisten eduskunnan jäsenten vangitsemisen johdosta".
 
[[Paasikiven I hallitus|Paasikiven senaatti]] antoi kesäkuun alussa 1918 esityksen [[Suomen kuningaskuntahanke|kuningaskuntaisesta]] [[valtiomuoto|valtiomuodosta]] eduskunnalle, joka hyväksyikin sen tasavaltalaisten kuitenkin onnistuessa 1/3 määrävähemmistön nojalla lykkäämään yli vaalien. Elokuussa eduskunta antoi senaatille sen pyytämät oikeudet etsiä maalle uusi [[kuningas]], kuten voimassa edelleen ollut [[Ruotsi]]n vallan ajalta periytynyt [[vuoden 1772 hallitusmuoto]] edellytti [[hallitsijasuku|hallitsijasuvun]] sammumistapauksessa. Kuninkaaksi päädyttiin valitsemaan [[Saksan keisari]] [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhem II]]:n [[lanko]], [[Hessen]]in [[prinssi]] [[Friedrich Karl]]. Tasavaltalaiset onnistuivat vielä lykkäämään kuninkaanvaalia kuukaudella, mutta lokakuussa eduskunta hyväksyi äänin 64-41 Friedrich Karlin tulemaan Suomen kuninkaaksi.
 
=== Torpparilaki ===
 
Yksi merkittävimmistä tynkäeduskunnan säätämistä [[sisäpolitiikka|sisäpoliittisista]] laeista oli lokakuussa 1918 hyväksytty [[torppari]]vapautuslaki, joka oli jäänyt vahvistamatta sisällissodan sytyttyä. Sen mukaan torppari sai lunastaa [[vuokra]]maansa vuoden 1914 hintatason mukaan, joka oli kymmenesosa käyvän rahan arvosta. Kuitenkaan yli kymmenen vuoden valtiopetostuomion saanut torppari ei saanut lunastaa vuokramaataan, mutta tämä ns. punakaartilais[[pykälä]] oli määräaikainen päättyen kesäkuussa 1919.
 
=== Armahduslait ===
 
Poliittisen tilanteen vakiinnuttua eduskunta alkoi toteuttaa [[armahdus]]lakeja. Lokakuussa annettiin armahdus enintään neljän vuoden tuomion saaneille ja näin 35 000 puna[[vanki]]a pääsi ehdonalaiseen vankeuteen. Myös tynkäeduskunnan koko kasvoi ja oli suurimmillaan 111 kansanedustajaa. Joulukuussa säädettiin toinen armahduslaki, jolla siirrettiin ehdonalaiseen enintään kuuden vuoden tuomion saaneet. Lisäksi senaatti rahoitti puolella miljoonalla markalla [[sotaorpo]]ja varten perustettavia [[lastenkoti|lastenkoteja]] varten.
 
== Tynkäeduskunnan loppuvaiheet ==
 
Marraskuun alussa 1918 [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] hävittyä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] Suomen [[ulkopolitiikka|ulkopoliittinen]] saksalaissuuntaus koki haaksirikon ja marraskuun lopulla Paasikiven senaatti pyysi eroa. Tilalle nimitettiin [[Ingmanin I hallitus|Ingmanin hallitus]], jonka [[ministeri|ministereistä]] puolet oli tasavaltalaisia. Saksalaissuuntausta ja monarkiaa kannattaneen valtionhoitaja Svinhufvudin seuraajaksi tuli joulukuussa tasavallan joukkojen [[puolustusvoimien ylipäällikkö|ylipäällikkönä]] sisällissodassa toiminut [[kenraali]] [[Gustaf Mannerheim]], joka otti tavoitteekseen suhteiden normalisoinnin varsinkin maailmansodan [[eurooppa]]laisiin [[suurvalta]]voittajiin [[Britannia]]an ja [[Ranska]]an. Joulukuun puolessavälissä Friedrich Karl ilmoitti virallisesti, ettei ota vastaan hänelle kaavailtua Suomen [[kruunu (päähine)|kruunu]]a. Tammikuussa 1919 viimeisetkin sisällissodan aikana ja sen jälkeen Suomeen tulleet saksalais[[sotilas|sotilaat]] poistuivat maasta.
 
Vuonna 1917 valitun ja 1918 alkupuoliskolla vajaalukuiseksi jääneen eduskunnan kausi päättyi valtionhoitaja Mannerheimin määräämien vuoden [[eduskuntavaalit 1919|1919 eduskuntavaalien]] jälkeen maaliskuun lopussa.
 
 
[[Luokka:Eduskunta]]
20 342

muokkausta

Navigointivalikko