Ero sivun ”Tornitalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Tampereen Hotelli Torni ei ollut 2005 |
typo; Ei lue lähteessä. Lähdepyyntö; Commonscat; Yksi rakennusaikainen kuva pois, pitkittää artikkelia |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:HK-towerblock-sj.jpg|thumb|250px|Asuintornitaloryhmä [[Hongkong]]issa.]] |
[[Kuva:HK-towerblock-sj.jpg|thumb|250px|Asuintornitaloryhmä [[Hongkong]]issa.]] |
||
[[Kuva:Vuosaaren tornitalo 2010 2.jpg|thumb|250px|[[Cirrus (tornitalo)|Cirrus]] eli Vuosaaren tornitalo [[Helsinki|Helsingissä]] on ollut vuosina 2006-2013 Suomen korkein tornitalo.]] |
[[Kuva:Vuosaaren tornitalo 2010 2.jpg|thumb|250px|[[Cirrus (tornitalo)|Cirrus]] eli Vuosaaren tornitalo [[Helsinki|Helsingissä]] on ollut vuosina 2006-2013 Suomen korkein tornitalo.]] |
||
[[Tiedosto:WP 20140327 003.jpg|thumb|250px|Tampereen Hotelli Torni on Suomen korkein rakennus vuodesta 2014 lähtien.]] |
|||
'''Tornitalo''' on korkea [[talo]], jolla on useimmiten enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalolle ei ole olemassa mitään täsmällistä määritelmää, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin määritellään ne [[rakennus|rakennukset]], joissa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta vähintään 35 metriä.<ref>http://standards.emporis.com/?nav=realestate&lng=3&esn=18727</ref> Emporiksen määritelmän mukaan yli 100 metriä korkeita rakennuksia nimitetään [[pilvenpiirtäjä|pilvenpiirtäjiksi]].<ref>http://www.emporis.com/building/standards/skyscraper</ref> |
'''Tornitalo''' on korkea [[talo]], jolla on useimmiten enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalolle ei ole olemassa mitään täsmällistä määritelmää, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin määritellään ne [[rakennus|rakennukset]], joissa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta vähintään 35 metriä.<ref>http://standards.emporis.com/?nav=realestate&lng=3&esn=18727</ref> Emporiksen määritelmän mukaan yli 100 metriä korkeita rakennuksia nimitetään [[pilvenpiirtäjä|pilvenpiirtäjiksi]].<ref>http://www.emporis.com/building/standards/skyscraper</ref> |
||
Suomen korkein tornitalo on Tampereella sijaitseva [[Sokos Hotel Torni Tampere|Hotelli Torni]], jonka korkeus on 88,5 metriä ja jossa on 25 kerrosta.{{Lähde}} |
|||
Suomessa tornitaloksi luokitellaan yli 12-kerroksiset rakennukset. Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50 ja korkein oli vuonna 2006 [[Helsinki|Helsingin]] [[Vuosaari|Vuosaareen]] valmistunut [[Cirrus (tornitalo)|Cirrus]] eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Saarinen, Sirkka | Otsikko = Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksellla | Julkaisu = Betoni-lehti | Ajankohta = 2005 | Numero = 4 | Sivut = 46 ja 47 | Julkaisija = Betoniteollisuus ry | www = http://www.betoni.com/download.aspx?intFileID=1373&intLinkedFromObjectID=8488 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 16.2.2012 }}</ref> |
|||
<!--Asuntorakennuttajien mukaan korkeiden rakennusten asuntojen ostajakunnan [[Ikärakenne|ikärakenteella]] on suora korrelaatio rakennuksen sijainnin ja tarjolla olevan huoneistojakauman suhteen. Tässä mielessä korkeat rakennukset eivät poikkea muusta asuntotuotannosta. Asuntotorneilla ei ole todettu tiettyä demografista ryhmää, vaan kohderyhmä pitää määritellä kullekin sijainnille erikseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/aos_2011-4.pdf | Nimeke = Korkea rakentaminen Helsingissä | Tekijä = Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>--> |
<!--Asuntorakennuttajien mukaan korkeiden rakennusten asuntojen ostajakunnan [[Ikärakenne|ikärakenteella]] on suora korrelaatio rakennuksen sijainnin ja tarjolla olevan huoneistojakauman suhteen. Tässä mielessä korkeat rakennukset eivät poikkea muusta asuntotuotannosta. Asuntotorneilla ei ole todettu tiettyä demografista ryhmää, vaan kohderyhmä pitää määritellä kullekin sijainnille erikseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/aos_2011-4.pdf | Nimeke = Korkea rakentaminen Helsingissä | Tekijä = Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>--> |
||
== Asumisturvallisuus == |
== Asumisturvallisuus == |
||
| Rivi 16: | Rivi 19: | ||
*[[Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista]] |
*[[Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista]] |
||
*[[Luettelo maailman korkeimmista pilvenpiirtäjistä]] |
*[[Luettelo maailman korkeimmista pilvenpiirtäjistä]] |
||
{{Commonscat|High-rises}} |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
Versio 25. elokuuta 2014 kello 20.30
Tornitalo on korkea talo, jolla on useimmiten enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalolle ei ole olemassa mitään täsmällistä määritelmää, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin määritellään ne rakennukset, joissa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta vähintään 35 metriä.[1] Emporiksen määritelmän mukaan yli 100 metriä korkeita rakennuksia nimitetään pilvenpiirtäjiksi.[2]
Suomen korkein tornitalo on Tampereella sijaitseva Hotelli Torni, jonka korkeus on 88,5 metriä ja jossa on 25 kerrosta.lähde?
Suomessa tornitaloksi luokitellaan yli 12-kerroksiset rakennukset. Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50 ja korkein oli vuonna 2006 Helsingin Vuosaareen valmistunut Cirrus eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.[3]
Asumisturvallisuus
Poikkeuksellisen suuri huomio kohdistuu paloturvallisuuteen. Mitä korkeammalle rakennetaan, sitä kovemmiksi rakennustekniset turvallisuusvaatimukset kasvavat. Asuntopalo ei edellytä evakuointia. Jos korkea rakennus on evakuoitava, se on turvallisempaa kuin matalassa: hissit ja porrashuoneet on palo- ja savueristetty, hissejä voidaan käyttää ja jokaisesta asunnosta pääsee ulos kahta eri reittiä.[4][5]
Erityisen tärkeitä ovat tuulimallinnus ja tuulitunnelikokeet. Niillä tuulikuorman todelliset vaikutukset, kuten paikalliset kuormitushuiput, voidaan minimoida ja rakennuksen geometria valita tarkoituksenmukaiseksi. Lisäksi julkisivujen vedenpitävyys varmistetaan kokeellisesti. Auringonvalo ja erilaiset äänilähteet sekä niiden aiheuttamat heijastukset on syytä mallintaa ja simuloida. Rakennuksen käyttöön ja huoltoon liittyvät seikat, kuten puhdistuksen ja korjauksen erityisvaatimukset, on huomioitava jo suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.[6]
Katso myös
- Tornitalot Suomessa
- Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista
- Luettelo maailman korkeimmista pilvenpiirtäjistä
Lähteet
- ↑ http://standards.emporis.com/?nav=realestate&lng=3&esn=18727
- ↑ http://www.emporis.com/building/standards/skyscraper
- ↑ Saarinen, Sirkka: Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksellla. Betoni-lehti, 2005, nro 4, s. 46 ja 47. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 16.2.2012.
- ↑ Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia Hs.fi.
- ↑ Richard W. Bukowski: Protected Elevators For Egress And Access During Fires In Tall Buildings fire.nist.gov.
- ↑ Korkean rakentamisen rakentamistapaohje Rakennustieto.fi.