Ero sivun ”Aurto” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
deadlink |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Äyrityinen''', myös '''aurto''' tai '''aurtua''', ({{k-sv|örtug, ortig}}, {{k-de|artig}}) on [[hopea]]raha, jota [[Ruotsi]]n valtakunnassa alettiin lyödä ensi kertaa noin vuonna 1370 [[Albrekt Mecklenburgilainen|Albrekt Mecklenburgilaisen]] kaudella. Myöhemmin sitä on käytetty vuosina [[1523]]-[[1534]], [[1535]]-[[1540]] [[Tukholma]]ssa, [[1528]]-[[1531]] Västeråsissa sekä [[1589]]-[[1591]] Tukholmassa ja [[Uppsala]]ssa. Keskiajalla lyötiin myös [[Turku|Turussa]] äyrityisiä. |
'''Äyrityinen''', myös '''aurto''' tai '''aurtua''', ({{k-sv|örtug, ortig}}, {{k-de|artig}}) on [[hopea]]raha, jota [[Ruotsi]]n valtakunnassa alettiin lyödä ensi kertaa noin vuonna 1370 [[Albrekt Mecklenburgilainen|Albrekt Mecklenburgilaisen]] kaudella. Myöhemmin sitä on käytetty vuosina [[1523]]-[[1534]], [[1535]]-[[1540]] [[Tukholma]]ssa, [[1528]]-[[1531]] Västeråsissa sekä [[1589]]-[[1591]] Tukholmassa ja [[Uppsala]]ssa. Keskiajalla lyötiin myös [[Turku|Turussa]] äyrityisiä. |
||
Äyrityisen arvo oli 1/24 [[markka]]a eli 1/3 [[äyri]]ä.<ref>Hans Högman: [http://www.algonet.se/~hogman/slmynt_eng.htm The history of the Swedish monetary system] www.algonet.se</ref> |
Äyrityisen arvo oli 1/24 [[markka]]a eli 1/3 [[äyri]]ä.<ref>Hans Högman: [http://www.algonet.se/~hogman/slmynt_eng.htm The history of the Swedish monetary system] www.algonet.se {{deadlink}}</ref> |
||
Varhaisimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa tästä rahasta käytetään nimitystä aurto. 1600-luvulla, jolloin raha ei enää ollut käytössä, alettiin käyttää muotoa aurtua. Nykyinen nimitys on myöhäisempi uudissana. <ref>Tuukka Talvio: [http://www.pk-numismaatikot.fi/palvelut/artikkeli_ulvila.shtml Ulvilan aarre] pk-numismaatikot.fi (alun perin Numismaatinen Aikakauslehti 1/2005)</ref> |
Varhaisimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa tästä rahasta käytetään nimitystä aurto. 1600-luvulla, jolloin raha ei enää ollut käytössä, alettiin käyttää muotoa aurtua. Nykyinen nimitys on myöhäisempi uudissana. <ref>Tuukka Talvio: [http://www.pk-numismaatikot.fi/palvelut/artikkeli_ulvila.shtml Ulvilan aarre] pk-numismaatikot.fi (alun perin Numismaatinen Aikakauslehti 1/2005)</ref> |
||
Versio 24. elokuuta 2014 kello 08.04
_%C3%B6rtug_fr%C3%A5n_medeltiden.png)
Äyrityinen, myös aurto tai aurtua, (ruots. örtug, ortig, saks. artig) on hopearaha, jota Ruotsin valtakunnassa alettiin lyödä ensi kertaa noin vuonna 1370 Albrekt Mecklenburgilaisen kaudella. Myöhemmin sitä on käytetty vuosina 1523-1534, 1535-1540 Tukholmassa, 1528-1531 Västeråsissa sekä 1589-1591 Tukholmassa ja Uppsalassa. Keskiajalla lyötiin myös Turussa äyrityisiä.
Äyrityisen arvo oli 1/24 markkaa eli 1/3 äyriä.[1]
Varhaisimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa tästä rahasta käytetään nimitystä aurto. 1600-luvulla, jolloin raha ei enää ollut käytössä, alettiin käyttää muotoa aurtua. Nykyinen nimitys on myöhäisempi uudissana. [2]
Viitteet
- ↑ Hans Högman: The history of the Swedish monetary system www.algonet.se [vanhentunut linkki]
- ↑ Tuukka Talvio: Ulvilan aarre pk-numismaatikot.fi (alun perin Numismaatinen Aikakauslehti 1/2005)