Ero sivun ”Harmaakivi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
am |
lisäys vanhan tietosanakirjan perusteella |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Harmaakivi''' on usein [[Graniitti|graniitin]] vanhentunut nimitys<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.coloria.net/varit/harmaa.htm | Nimeke =Harmaa | Tekijä =Päivi Hintsanen| Julkaisija =Coloria.net| Viitattu = 12.11.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17576/1889-2_Mhlsanaluettelo.pdf?sequence=1| Nimeke =Suomen metsänhoitolehden ruotsalais-suomalainen sanaluettelo| Tekijä =P. H. W. | Tiedostomuoto =pdf| Ajankohta =1889|Viitattu = 12.11.2010}}</ref>, mutta se voi tarkoittaa myös muita harmaita kivilajeja, kuten [[granodioriitti]]a ja [[graniitti|gneissigraniittia]].<ref>[http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-6919-0.pdf s. 272 Pekka Koskinen, Hämeen linnan linnoittaminen kustavilaisella ajalla 1772–1808]</ref> [[Suomen keskiaikaiset kivikirkot]] on pääosin rakennettu harmaakivestä. Alkujaan monien kirkkojen ulkoseinät ovat olleet rapattuja ja kalkittuja.<ref>{{kirjaviite|Tekijä= Knapas, Marja Terttu (toim.)|Nimeke= Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta. Tutkielmia kirkon historiasta|Julkaisupaikka= Vantaa| Julkaisija= Vantaan seurakunnat| Sivu = 36 |Vuosi= 1994 |Tunniste= ISBN 9789529054220}}</ref> |
'''Harmaakivi''' on usein [[Graniitti|graniitin]] vanhentunut nimitys<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.coloria.net/varit/harmaa.htm | Nimeke =Harmaa | Tekijä =Päivi Hintsanen| Julkaisija =Coloria.net| Viitattu = 12.11.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17576/1889-2_Mhlsanaluettelo.pdf?sequence=1| Nimeke =Suomen metsänhoitolehden ruotsalais-suomalainen sanaluettelo| Tekijä =P. H. W. | Tiedostomuoto =pdf| Ajankohta =1889|Viitattu = 12.11.2010}}</ref>, mutta se voi tarkoittaa myös muita harmaita kivilajeja, kuten [[granodioriitti]]a ja [[graniitti|gneissigraniittia]].<ref>[http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-6919-0.pdf s. 272 Pekka Koskinen, Hämeen linnan linnoittaminen kustavilaisella ajalla 1772–1808]</ref> [[Suomen keskiaikaiset kivikirkot]] on pääosin rakennettu harmaakivestä. Alkujaan monien kirkkojen ulkoseinät ovat olleet rapattuja ja kalkittuja.<ref>{{kirjaviite|Tekijä= Knapas, Marja Terttu (toim.)|Nimeke= Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta. Tutkielmia kirkon historiasta|Julkaisupaikka= Vantaa| Julkaisija= Vantaan seurakunnat| Sivu = 36 |Vuosi= 1994 |Tunniste= ISBN 9789529054220}}</ref> |
||
Vuonna 1932 ilmestynyt [[Iso tietosanakirja]] määritteli harmaakiven harmaanväristen graniittikivien kansanomaiseksi nimitykseksi. [[Rahvas]] käytti sanaa usein mistä tahansa [[malmi]]en, [[kalkkikivi|kalkkikiven]] tai muun hyödynnettävän kiviaineksen yhteydessä esiintyvästä hyödynnettäväksi kelpaamattomasta kivestä kelvollisen vastakohtana.<ref>''Iso tietosanakirja,'' Otava 1932, osa 4, palsta 425, hakusana harmaakivi.</ref> |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 23. elokuuta 2014 kello 17.52
Harmaakivi on usein graniitin vanhentunut nimitys[1][2], mutta se voi tarkoittaa myös muita harmaita kivilajeja, kuten granodioriittia ja gneissigraniittia.[3] Suomen keskiaikaiset kivikirkot on pääosin rakennettu harmaakivestä. Alkujaan monien kirkkojen ulkoseinät ovat olleet rapattuja ja kalkittuja.[4]
Vuonna 1932 ilmestynyt Iso tietosanakirja määritteli harmaakiven harmaanväristen graniittikivien kansanomaiseksi nimitykseksi. Rahvas käytti sanaa usein mistä tahansa malmien, kalkkikiven tai muun hyödynnettävän kiviaineksen yhteydessä esiintyvästä hyödynnettäväksi kelpaamattomasta kivestä kelvollisen vastakohtana.[5]
Lähteet
- ↑ Päivi Hintsanen: Harmaa Coloria.net. Viitattu 12.11.2010.
- ↑ P. H. W.: Suomen metsänhoitolehden ruotsalais-suomalainen sanaluettelo (pdf) helda.helsinki.fi. 1889. Viitattu 12.11.2010.
- ↑ s. 272 Pekka Koskinen, Hämeen linnan linnoittaminen kustavilaisella ajalla 1772–1808
- ↑ Knapas, Marja Terttu (toim.): Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta. Tutkielmia kirkon historiasta, s. 36. Vantaa: Vantaan seurakunnat, 1994. ISBN 9789529054220.
- ↑ Iso tietosanakirja, Otava 1932, osa 4, palsta 425, hakusana harmaakivi.
Aiheesta muualla
- Tiitta, Allan: Harmaakiven maa. Zacharias Topelius ja Suomen maantiede. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, H. 147. Helsinki: Suomen tiedeseura, 1994. ISBN 951653273X.