Ero sivun ”X” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Ääntäminen; ei enää tynkä
artikkelin "soinniton velaarinen frikatiivi" mukaan ach-äänne ei ole varsinainen kurkku-h
Rivi 4: Rivi 4:
'''X''' ('''x''') on suomalaisten ja samalla [[latinalaiset aakkoset|latinalaisten aakkosten]] 24. [[kirjain]]. X-kirjaimen nimi on [[suomen kieli|suomen kielessä]] ''äks'' (aiemmin myös ''eks'')<ref name=kirjaintennimitykset>{{Lehtiviite | Tekijä = Kolehmainen, Taru | Otsikko = Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä
'''X''' ('''x''') on suomalaisten ja samalla [[latinalaiset aakkoset|latinalaisten aakkosten]] 24. [[kirjain]]. X-kirjaimen nimi on [[suomen kieli|suomen kielessä]] ''äks'' (aiemmin myös ''eks'')<ref name=kirjaintennimitykset>{{Lehtiviite | Tekijä = Kolehmainen, Taru | Otsikko = Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä
| Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2008 | Numero = 2 |
| Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2008 | Numero = 2 |
| www = http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1916 }}</ref> ja äännearvo {{IPA|[ks]}}. X-kirjaimella on kuitenkin eri kielissä useita erilaisia ääntämistapoja. Foneettisessa kirjoituksessa x-kirjaimella merkitään niin sanottua ''kurkku-h'':ta eli [[soinniton velaarinen frikatiivi|ach-äännettä]].
| www = http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1916 }}</ref> ja äännearvo {{IPA|[ks]}}. X-kirjaimella on kuitenkin eri kielissä useita erilaisia ääntämistapoja. Foneettisessa kirjoituksessa x-kirjaimella merkitään niin sanottua [[soinniton velaarinen frikatiivi|ach-äännettä]].


Latinalaista X-kirjainta vastaa [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaisessa kirjaimistossa]] kirjain [[khii]] (Χ, χ), [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisessä kirjaimistossa]] puolestaan [[Х|kyrillinen Х (х)]], joilla on samankaltainen ulkonäkö ja alkuperä. Ääntämykseltään ne muistuttavat ''h'':n tai ''kh'':n tapaisia äänteitä tai äännettä {{IPA|[ç]}}. Yhdennäköisyydestään huolimatta eri X-kirjaimet ovat [[Unicode]]-merkistössä eri merkkejä. Äännearvoa {{IPA|[ks]}} vastaava kreikkalainen kirjain on [[ksii]] (Ξ, ξ).
Latinalaista X-kirjainta vastaa [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaisessa kirjaimistossa]] kirjain [[khii]] (Χ, χ), [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisessä kirjaimistossa]] puolestaan [[Х|kyrillinen Х (х)]], joilla on samankaltainen ulkonäkö ja alkuperä. Ääntämykseltään ne muistuttavat ''h'':n tai ''kh'':n tapaisia äänteitä tai äännettä {{IPA|[ç]}}. Yhdennäköisyydestään huolimatta eri X-kirjaimet ovat [[Unicode]]-merkistössä eri merkkejä. Äännearvoa {{IPA|[ks]}} vastaava kreikkalainen kirjain on [[ksii]] (Ξ, ξ).

Versio 19. elokuuta 2014 kello 22.30

Tämä artikkeli käsittelee kirjainta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
 
Latinalaiset aakkoset
Aa Bb Cc Dd
Ee Ff Gg Hh Ii Jj
Kk Ll Mm Nn Oo Pp
Qq Rr Ss Tt Uu Vv
Ww Xx Yy Zz
Luettelo kirjaimista


X (x) on suomalaisten ja samalla latinalaisten aakkosten 24. kirjain. X-kirjaimen nimi on suomen kielessä äks (aiemmin myös eks)[1] ja äännearvo [ks]. X-kirjaimella on kuitenkin eri kielissä useita erilaisia ääntämistapoja. Foneettisessa kirjoituksessa x-kirjaimella merkitään niin sanottua ach-äännettä.

Latinalaista X-kirjainta vastaa kreikkalaisessa kirjaimistossa kirjain khii (Χ, χ), kyrillisessä kirjaimistossa puolestaan kyrillinen Х (х), joilla on samankaltainen ulkonäkö ja alkuperä. Ääntämykseltään ne muistuttavat h:n tai kh:n tapaisia äänteitä tai äännettä [ç]. Yhdennäköisyydestään huolimatta eri X-kirjaimet ovat Unicode-merkistössä eri merkkejä. Äännearvoa [ks] vastaava kreikkalainen kirjain on ksii (Ξ, ξ).

X suomen kielessä

Nykysuomessa x-kirjainta käytetään vain vierasperäisissä erisnimissä ja sitaattilainoissa. Se ääntyy tavallisesti [ks].

X-kirjain on aiemmin ollut suomen kirjakielessä yleinen ks-äänneyhtymän merkki. X-kirjain korvattiin ks-merkinnällä 1810–40-lukujen kuluessa.[2]

Muita esitystapoja

X x
ASCII 88 120
Unicode U+0058 U+0078

X-kirjaimen merkityksiä

Lähteet

  1. Kolehmainen, Taru: Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä. Kielikello, 2008, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  2. Lauerma, Petri: Vieraiden grafeemien väistyminen varhaisnykysuomesta etenkin Jakob Johan Malmbergin tuotannon valossa. Virittäjä, 2007, nro 3, s. 322–345. Artikkelin verkkoversio (PDF).