Ero sivun ”Kaarle XII:n Norjan sotaretki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
tarkempi luokka, tark.
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 120 muokkausta
pvm
Rivi 4: Rivi 4:
Syyskuussa 1716 Kööpenhaminan lähistöllä oli noin 50&nbsp;000 miehen tanskalais-venäläinen armeija valmistautumassa [[Skåne]]n valtaukseen. [[Ahvenanmaa]]lla oli 21&nbsp;000 miehen tanskalaislaivasto, joka uhkasi [[Tukholma]]a. Tässä tilanteessa Ruotsin kuningas näki Norjan-hyökkäyksen parhaaksi puolustautumiskeinoksi ja vastapuolen valtioiden erimielisyyksien synnyttämiseksi. Loppuvuodesta 1716 kuningas aloitti etenemisen kohti [[Oslo|Kristiania]]a, joka olikin Ruotsin hallussa kesään 1717 saakka. Laajempi valloitus oli kuitenkin mahdoton Tanskan vahvan laivaston uhatessa.<ref name=sh />
Syyskuussa 1716 Kööpenhaminan lähistöllä oli noin 50&nbsp;000 miehen tanskalais-venäläinen armeija valmistautumassa [[Skåne]]n valtaukseen. [[Ahvenanmaa]]lla oli 21&nbsp;000 miehen tanskalaislaivasto, joka uhkasi [[Tukholma]]a. Tässä tilanteessa Ruotsin kuningas näki Norjan-hyökkäyksen parhaaksi puolustautumiskeinoksi ja vastapuolen valtioiden erimielisyyksien synnyttämiseksi. Loppuvuodesta 1716 kuningas aloitti etenemisen kohti [[Oslo|Kristiania]]a, joka olikin Ruotsin hallussa kesään 1717 saakka. Laajempi valloitus oli kuitenkin mahdoton Tanskan vahvan laivaston uhatessa.<ref name=sh />


Lokakuussa 1718 operaatio aloitettiin uudestaan. Tarkoitus oli välttää suuria taistelukenttiä ja valloittaa sen sijaan maavoimin Tanskan linnoituksia pitkien piiritysten avulla. Ruotsin 40&nbsp;000 miehen kokoinen pääarmeija ylitti rajan 30.10.1718. [[Halden|Fredrikstenin]] linnoituksen piiritys alkoi kolme viikkoa myöhemmin. Pohjoisempana aloitettiin [[Trondheimin sotaretki]]. Marraskuun viimeisen päivän iltana kuningas sai luodin päähänsä ja kuoli. [[Karoliinit (sotilaat)|Karoliinijoukot]] vetäytyivät ja koko sota oli Ruotsin osalta päättynyt. Trondheimiä piirittäneet [[Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)|Carl Gustaf Armfelt]]in ruotsalais-suomalaiset joukot joutuivat perääntyessään uudenvuoden aattona 31.12.1718 lumimyrskyyn, ja noin puolet 5&nbsp;000 miehen armeijasta menehtyi tunturimaastoon lähelle Duvedin kylää. Heitä oli yritetty marssittaa mahdollisimman nopeasti omalle puolelle, ja he olivat joutuneet yöpymään useina peräkkäisinä myrskyöinä taivasalla.<ref name=sh />
Lokakuussa 1718 operaatio aloitettiin uudestaan. Tarkoitus oli välttää suuria taistelukenttiä ja valloittaa sen sijaan maavoimin Tanskan linnoituksia pitkien piiritysten avulla. Ruotsin 40&nbsp;000 miehen kokoinen pääarmeija ylitti rajan 30. lokakuuta 1718. [[Halden|Fredrikstenin]] linnoituksen piiritys alkoi kolme viikkoa myöhemmin. Pohjoisempana aloitettiin [[Trondheimin sotaretki]]. Marraskuun viimeisen päivän iltana kuningas sai luodin päähänsä ja kuoli. [[Karoliinit (sotilaat)|Karoliinijoukot]] vetäytyivät ja koko sota oli Ruotsin osalta päättynyt. Trondheimiä piirittäneet [[Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)|Carl Gustaf Armfelt]]in ruotsalais-suomalaiset joukot joutuivat perääntyessään uudenvuoden aattona 31. joulukuuta 1718 lumimyrskyyn, ja noin puolet 5&nbsp;000 miehen armeijasta menehtyi tunturimaastoon lähelle Duvedin kylää. Heitä oli yritetty marssittaa mahdollisimman nopeasti omalle puolelle, ja he olivat joutuneet yöpymään useina peräkkäisinä myrskyöinä taivasalla.<ref name=sh />


{{Tynkä/Sota}}
{{Tynkä/Sota}}

Versio 19. elokuuta 2014 kello 17.54

Gustaf Cederströmin maalaus Karoliinit kantamassa Kaarle XII:n ruumista (1884).

Kaarle XII:n Norjan sotaretki oli Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n epäonnistunut yritys Norjan valtaamiseksi Tanskalta Suuren Pohjan sodan loppuvaiheessa vuosina 1716–1718.[1]

Syyskuussa 1716 Kööpenhaminan lähistöllä oli noin 50 000 miehen tanskalais-venäläinen armeija valmistautumassa Skånen valtaukseen. Ahvenanmaalla oli 21 000 miehen tanskalaislaivasto, joka uhkasi Tukholmaa. Tässä tilanteessa Ruotsin kuningas näki Norjan-hyökkäyksen parhaaksi puolustautumiskeinoksi ja vastapuolen valtioiden erimielisyyksien synnyttämiseksi. Loppuvuodesta 1716 kuningas aloitti etenemisen kohti Kristianiaa, joka olikin Ruotsin hallussa kesään 1717 saakka. Laajempi valloitus oli kuitenkin mahdoton Tanskan vahvan laivaston uhatessa.[1]

Lokakuussa 1718 operaatio aloitettiin uudestaan. Tarkoitus oli välttää suuria taistelukenttiä ja valloittaa sen sijaan maavoimin Tanskan linnoituksia pitkien piiritysten avulla. Ruotsin 40 000 miehen kokoinen pääarmeija ylitti rajan 30. lokakuuta 1718. Fredrikstenin linnoituksen piiritys alkoi kolme viikkoa myöhemmin. Pohjoisempana aloitettiin Trondheimin sotaretki. Marraskuun viimeisen päivän iltana kuningas sai luodin päähänsä ja kuoli. Karoliinijoukot vetäytyivät ja koko sota oli Ruotsin osalta päättynyt. Trondheimiä piirittäneet Carl Gustaf Armfeltin ruotsalais-suomalaiset joukot joutuivat perääntyessään uudenvuoden aattona 31. joulukuuta 1718 lumimyrskyyn, ja noin puolet 5 000 miehen armeijasta menehtyi tunturimaastoon lähelle Duvedin kylää. Heitä oli yritetty marssittaa mahdollisimman nopeasti omalle puolelle, ja he olivat joutuneet yöpymään useina peräkkäisinä myrskyöinä taivasalla.[1]

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Lähteet

  1. ↑ a b c Nils Erik Villstrand: Sveriges Historia 1600–1721, s. 221–227. Stockholm: Norstedts, 2011. ISBN 978-91-1302440-0. (ruotsiksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaarle_XII:n_Norjan_sotaretki&oldid=14235280”