Ero sivun ”Uskonnollinen sota” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
AM-linkki; hyvin lähteeksi sopiva tutkielma |
vähän laajennusta BBC-lähteestä; ei enää tynkä tai lähteetön |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
⚫ | |||
{{lähteetön}} |
|||
⚫ | '''Uskonnollinen sota''' |
||
==Uskonnolliset perusteet sodalle== |
|||
Vaikka sotia epäilemättä joskus käydään vain uskonnollisista syistä, on useimmilla sodilla kuitenkin monitahoisemmat syyt. Uskontoa on usein käytetty vain tekosyynä valloituksille. |
|||
Sodissa on hyvin harvoin kyse pelkästään uskonnosta. Silloinkin kun kiistat näyttävät uskonnollisilta, niihin liittyy myös paikallisia ja kansallisia kiistoja vallasta, maasta, köyhyydestä ja työpaikoista.<ref>Austin, Kranock & Oommen, s. 3.</ref> |
|||
Uskonnollisista teksteistä on haettu perusteita sodille ja joukkosurmille neljältä kannalta:<ref>Austin, Kranock & Oommen, s. 9.</ref> |
|||
* Evankelinen sota, jossa valtio tai sen sisäinen uskonnollinen ryhmä päättää käännyttää naapurinsa omaan uskontoonsa valloituksen tai kuoleman uhalla. |
|||
* Valloitussota, jossa valtion vallan kasvattaminen ja sotilaalliset voitot nähdään Jumalan kunnian heijastumina. |
|||
* Oikeutettu sota, joka nähdään Jumalan hyväksymänä sen oikeudenmukaisuuden tai itsepuolustuksen vuoksi, ja joka käydään siksi oikeudenmukaisten sääntöjen puitteissa. |
|||
* Koston sota, jossa Jumala kehottaa seuraajansa uskontoa vastaan rikkoneiden kimppuun. |
|||
==Tunnetuimpia uskonnollisia sotia== |
|||
Vuonna 2004 julkaistu ''Sotien ensyklopedia'' (''Encyclopedia of Wars'') luettelee vuosien 8000 eaa. ja 2003 jaa. väliltä 123 uskonnollista sotaa kaiken kaikkiaan 1 763 sodan joukosta.<ref name="ammi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.examiner.com/article/religious-wars-vs-atheist-wars | Nimeke = Religious wars vs. Atheist wars| Tekijä =Ken Ammi | Ajankohta =5.4.2014 | Julkaisija = Examiner.com| Viitattu = 19.8.2014 }}</ref> |
Vuonna 2004 julkaistu ''Sotien ensyklopedia'' (''Encyclopedia of Wars'') luettelee vuosien 8000 eaa. ja 2003 jaa. väliltä 123 uskonnollista sotaa kaiken kaikkiaan 1 763 sodan joukosta.<ref name="ammi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.examiner.com/article/religious-wars-vs-atheist-wars | Nimeke = Religious wars vs. Atheist wars| Tekijä =Ken Ammi | Ajankohta =5.4.2014 | Julkaisija = Examiner.com| Viitattu = 19.8.2014 }}</ref> |
||
Sodan uskonnollisuuden voi määritellä viidellä kriteerillä (Austin, Kranock ja Oommen 2003): uskonto liikekannallepanijana, poliittisten johtajien uskonnollinen motivaatio ja puhe, hyökkäykset uskonnollisiin kohteisiin, käännytystavoitteet, sekä vahva uskonnollisten johtajien tuki. Selkeimmin uskonnollisia sotia näiden kriteerien mukaan vuoteen 2003 mennessä ovat olleet: <ref name="austin-13" /> |
|||
⚫ | [[Eurooppa|Euroopan]] historiassa uskonsodilla tarkoitetaan yleensä [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] jälkeen, |
||
* [[Arabien valloitusretket|arabien valloitussodat]] (632–732) |
|||
* [[ristiretket]] (1097–1291) |
|||
* [[Uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] sodat (1500- ja 1600-luvuilla) |
|||
Jonkin verran uskonnollisia sotia ovat lisäksi olleet etenkin:<ref name="austin-13" /> |
|||
⚫ | Islamin jihad-käsitteellä on useita merkityksiä. Ns. suuri jihad merkitsee ihmisessä itsessään tai yhteiskunnassa olevaa pahuutta vastaan taistelemista. Voidaan esimerkiksi julistaa "jihad lukutaidottomuutta vastaan". Pieni jihad on aseellista tai propagandataistelua islamin puolesta. Suurin osa islamilaisista mieltää jihadin puolustustaisteluksi. |
||
* [[Al-Qaida]]n terrorisota (1992–) |
|||
* [[kolmikymmenvuotinen sota]] (1618–1648) |
|||
* [[Afganistanin sota]] (1979–1989) |
|||
* [[Irakin sota]] (2003–) |
|||
[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] uskonnolla oli jonkin verran merkitystä, toisin kuin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]]. [[Arabien–Israelin konflikti|Israelin ja arabien konfliktissa]] on ollut kyse [[nationalismi]]sta ja alueista, ei uskonnosta. Suuri osa [[Islamismi|islamistien]] käymistä sodista on liittynyt arabimaiden poliittiseen tilanteeseen ja Yhdysvaltain läsnäoloon [[Saudi-Arabia]]ssa.<ref name="austin-13">Austin, Kranock & Oommen, s. 13–16.</ref> |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
==Uskonsota kulttuureittain== |
|||
==Aiheesta muualla== |
|||
===Eurooppa=== |
|||
⚫ | |||
⚫ | [[Eurooppa|Euroopan]] historiassa uskonsodilla tarkoitetaan yleensä [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] jälkeen, vuosien [[1546]] ja [[1648]] välisenä aikana käytyjä sotia, jotka ainakin alkuvaiheessa käytiin [[katolisuus|katolisten]] ja [[protestanttisuus|protestanttien]] välillä. Niissäkin sotilaalliset ja poliittiset syyt johtivat kuitenkin usein siihen, että molemmilla puolilla oli sekä katolisia että protestanttisia valtioita. Aikakauden uskonsodista viimeinen ja tuhoisin oli [[kolmikymmenvuotinen sota]]. |
||
===Islam=== |
|||
{{tynkä/Sota}} |
|||
⚫ | Islamin [[jihad]]-käsitteellä on useita merkityksiä. Ns. suuri jihad merkitsee ihmisessä itsessään tai yhteiskunnassa olevaa pahuutta vastaan taistelemista. Voidaan esimerkiksi julistaa "jihad lukutaidottomuutta vastaan". Pieni jihad on aseellista tai propagandataistelua islamin puolesta. Suurin osa islamilaisista mieltää jihadin puolustustaisteluksi. |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
===Viitteet=== |
|||
⚫ | |||
[[Luokka:Sodankäynti]] |
[[Luokka:Sodankäynti]] |
Versio 19. elokuuta 2014 kello 17.53
Uskonnollinen sota eli uskonsota tai pyhä sota tarkoittaa sotaa, johon osallistutaan oman uskonnon puolustamiseksi tai levittämiseksi. Esimerkkejä pyhästä sodasta ovat Euroopan uskonsodat ja ristiretket sekä islamilainen jihad.
Uskonnolliset perusteet sodalle
Sodissa on hyvin harvoin kyse pelkästään uskonnosta. Silloinkin kun kiistat näyttävät uskonnollisilta, niihin liittyy myös paikallisia ja kansallisia kiistoja vallasta, maasta, köyhyydestä ja työpaikoista.[1]
Uskonnollisista teksteistä on haettu perusteita sodille ja joukkosurmille neljältä kannalta:[2]
- Evankelinen sota, jossa valtio tai sen sisäinen uskonnollinen ryhmä päättää käännyttää naapurinsa omaan uskontoonsa valloituksen tai kuoleman uhalla.
- Valloitussota, jossa valtion vallan kasvattaminen ja sotilaalliset voitot nähdään Jumalan kunnian heijastumina.
- Oikeutettu sota, joka nähdään Jumalan hyväksymänä sen oikeudenmukaisuuden tai itsepuolustuksen vuoksi, ja joka käydään siksi oikeudenmukaisten sääntöjen puitteissa.
- Koston sota, jossa Jumala kehottaa seuraajansa uskontoa vastaan rikkoneiden kimppuun.
Tunnetuimpia uskonnollisia sotia
Vuonna 2004 julkaistu Sotien ensyklopedia (Encyclopedia of Wars) luettelee vuosien 8000 eaa. ja 2003 jaa. väliltä 123 uskonnollista sotaa kaiken kaikkiaan 1 763 sodan joukosta.[3]
Sodan uskonnollisuuden voi määritellä viidellä kriteerillä (Austin, Kranock ja Oommen 2003): uskonto liikekannallepanijana, poliittisten johtajien uskonnollinen motivaatio ja puhe, hyökkäykset uskonnollisiin kohteisiin, käännytystavoitteet, sekä vahva uskonnollisten johtajien tuki. Selkeimmin uskonnollisia sotia näiden kriteerien mukaan vuoteen 2003 mennessä ovat olleet: [4]
- arabien valloitussodat (632–732)
- ristiretket (1097–1291)
- uskonpuhdistuksen sodat (1500- ja 1600-luvuilla)
Jonkin verran uskonnollisia sotia ovat lisäksi olleet etenkin:[4]
- Al-Qaidan terrorisota (1992–)
- kolmikymmenvuotinen sota (1618–1648)
- Afganistanin sota (1979–1989)
- Irakin sota (2003–)
Toisessa maailmansodassa uskonnolla oli jonkin verran merkitystä, toisin kuin ensimmäisessä maailmansodassa. Israelin ja arabien konfliktissa on ollut kyse nationalismista ja alueista, ei uskonnosta. Suuri osa islamistien käymistä sodista on liittynyt arabimaiden poliittiseen tilanteeseen ja Yhdysvaltain läsnäoloon Saudi-Arabiassa.[4]
Uskonsota kulttuureittain
Eurooppa
Euroopan historiassa uskonsodilla tarkoitetaan yleensä uskonpuhdistuksen jälkeen, vuosien 1546 ja 1648 välisenä aikana käytyjä sotia, jotka ainakin alkuvaiheessa käytiin katolisten ja protestanttien välillä. Niissäkin sotilaalliset ja poliittiset syyt johtivat kuitenkin usein siihen, että molemmilla puolilla oli sekä katolisia että protestanttisia valtioita. Aikakauden uskonsodista viimeinen ja tuhoisin oli kolmikymmenvuotinen sota.
Islam
Islamin jihad-käsitteellä on useita merkityksiä. Ns. suuri jihad merkitsee ihmisessä itsessään tai yhteiskunnassa olevaa pahuutta vastaan taistelemista. Voidaan esimerkiksi julistaa "jihad lukutaidottomuutta vastaan". Pieni jihad on aseellista tai propagandataistelua islamin puolesta. Suurin osa islamilaisista mieltää jihadin puolustustaisteluksi.
Lähteet
- God and War: an Audit & an Exploration, Greg Austin, Todd Kranock ja Thom Oommen; BBC 2003