Ero sivun ”Näsijärvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Katso myös: +S/S Tarjanne
Koordinaatit näkymään otsikon tasolle
Rivi 4: Rivi 4:
| kuva = Näsijärvi.JPG
| kuva = Näsijärvi.JPG
| kuvateksti = Näsijärveä [[Näsinneula]]sta nähtynä. Siilinkari kuvassa vasemmalla.
| kuvateksti = Näsijärveä [[Näsinneula]]sta nähtynä. Siilinkari kuvassa vasemmalla.
| koordinaatit = {{coord|61|34|N|23|46|E|type:waterbody_region:FI}}
| koordinaatit = {{coord|61|34|N|23|46|E|type:waterbody_region:FI|display=inline,title}}
| pinta-ala = 254,64<ref name="oiva">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 2.1.2011 | Kieli = }}</ref>
| pinta-ala = 254,64<ref name="oiva">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 2.1.2011 | Kieli = }}</ref>
| korkeus = 95,4
| korkeus = 95,4

Versio 14. elokuuta 2014 kello 23.55

Näsijärvi
Näsijärveä Näsinneulasta nähtynä. Siilinkari kuvassa vasemmalla.
Näsijärveä Näsinneulasta nähtynä. Siilinkari kuvassa vasemmalla.
Koordinaatit 61°34′N, 23°46′E
Pinta-ala 254,64[1] km²
Pinnankorkeus 95,4 m
Rantaviiva 759,0[1] km
Suurin syvyys 63[1] m
Keskisyvyys 13,66[1] m
Tilavuus 3,48[1] km³
Laskujoki Tammerkoski
Järvinumero 35.312.1.001 35.311.1.001, 35.312.1.001

Näsijärvi on Suomen 16. suurin järvi. Se sijaitsee Pirkanmaalla Tampereelta pohjoiseen. Järven pinta-ala on 256 neliökilometriä, pituus 44 kilometriä, keskisyvyys 14,1 metriä ja suurin syvyys 63 metriä. Järvi jakautuu kolmeen selkäalueeseen: Vankavesi, Koljonselkä ja Näsinselkä. Näistä pohjoisimpana olevaan Vankaveteen laskee Muroleen kanavan ja Muroleenkosken kautta Palovesi, ja tähän edelleen Ruovesi, joka kerää vetensä Ähtärin ja Pihlajaveden reiteiltä pohjoisesta ja Keuruun reitiltä idästä.

Näsijärvi laskee vetensä Tammerkosken ja Pyhäjärven kautta Kokemäenjokeen.

Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen, mutta maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui, ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.

Näsijärven rannalla sijaitsevat muun muassa Tampere, Ylöjärvi ja Kuru. Tampereella Näsijärven eteläpäässä, Särkänniemen huvipuistossa sijaitsee korkea näkötorni Näsinneula, joka on myös Suomen korkein rakennus. Särkänniemen vieressä sijaitsee Mustalahden satama. Reilu kilometri Särkänniemestä pohjoiseen on Siilinkari, jolla on sektoriloisto. Näsijärvellä kulkee myös Tampereelta Muroleen kanavan kautta Virroille johtava laivareitin, Runoilijan tien eteläosa.

Järven jäätyminen

Näsijärven jäätymisestä on pidetty tilastoja vuodesta 1836 lähtien. Jäätymisen ja jäiden lähdön julistaa Tampereen kaupungin satamapäällikkö. Jäätilanne todetaan suurten selkien Näsinselän ja Koljonselän mukaan. Keskimäärin Näsijärvi jäätyy 19. joulukuuta ja jäiden lähtö on 8. toukokuuta. [2]

  • Varhaisin jäätyminen: 7.11.1910
  • Myöhäisin jäätyminen: 31.1.2008
  • Varhaisin jäiden lähtö: 13.4.2014
  • Myöhäisin jäiden lähtö: 17.6.1867, jolloin Suomessa oli Suuret nälkävuodet.

Katso myös

Lähteet

  1. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.1.2011.
  2. Sari Rautanen, Aino Sepponen: Näsijärven aallot odottavat jo purjehtijoita. Aamulehti, 14.4.2014, s. A8.

Aiheesta muualla