Ero sivun ”Lapuan tuomiokirkko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kirkkomalline, urut kappale
Rivi 1: Rivi 1:
⚫
{{Kirkko
[[Kuva:Lapuan tuomiokirkko.jpg|thumb|334px|Lapuan tuomiokirkko]]
|kirkon nimi = Lapuan tuomiokirkko
⚫
[[Kuva:Lapuan tuomiokirkon urut.JPG|thumb|334px|Suomen suurimmat urut Lapuan tuomiokirkossa]]
|kuva = Lapua cathedral.JPG
|kuvateksti = Lapuan tuomiokirkko kesällä 2012
|kuvakoko = 240px
|sijainti = Lapua
|koordinaatit =
|seurakunta = Lapuan tuomiokirkkoseurakunta
|vuosi = 1827
|suunnittelija = [[Carl Ludwig Engel]]
|materiaali =
|istumapaikat = 1300<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.lapuantuomiokirkkoseurakunta.fi/00010048-tuomiokirkko | nimeke = Tuomiokirkko | tekijä = Lapuan tuomiokirkkoseurakunta | viitattu =11.8.2014}}</ref>
|tyylisuunta =
|avoinna =
|päivät =
|tieto vuodelta =
|vuosi2 =
}}


'''Lapuan tuomiokirkko''' sijaitsee [[Lapua]]lla ja on yksi [[Suomi|Suomen]] yhdeksästä [[tuomiokirkko|tuomiokirkosta]]. Se on [[Lapuan hiippakunta|Lapuan hiippakunnan]] tuomiokirkko. Kirkko on rakennettu vuonna [[1827]], ja se on [[Carl Ludwig Engel]]in suunnittelema. Kirkon vierellä on [[kellotapuli]], joka on tiettävästi Lapuan vanhin edelleen toiminnassa oleva rakennus. Kirkon pihalla on muun muassa [[Karjala]]an jääneiden [[muistomerkki]], [[jääkäri]]en muistomerkki, [[Yrjö Liipola]]n veistämä enkelipatsas sekä [[Suomen sisällissota|vuoden 1918 sodassa]] kaatuneiden muistomerkki. Kirkon katto- ja lasimaalaukset ovat taidemaalari [[Paavo Leinonen|Paavo Leinosen]] tekemiä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Marja Junttila| Nimeke = Paavo Leinonen 1894–1964| Vuosi = 1994| Kappale = | Sivu = | Selite = |
'''Lapuan tuomiokirkko''' sijaitsee [[Lapua]]lla ja on yksi [[Suomi|Suomen]] yhdeksästä [[tuomiokirkko|tuomiokirkosta]]. Se on [[Lapuan hiippakunta|Lapuan hiippakunnan]] tuomiokirkko. Kirkko on rakennettu vuonna [[1827]], ja se on [[Carl Ludwig Engel]]in suunnittelema. Kirkon vierellä on [[kellotapuli]], joka on tiettävästi Lapuan vanhin edelleen toiminnassa oleva rakennus. Kirkon pihalla on muun muassa [[Karjala]]an jääneiden [[muistomerkki]], [[jääkäri]]en muistomerkki, [[Yrjö Liipola]]n veistämä enkelipatsas sekä [[Suomen sisällissota|vuoden 1918 sodassa]] kaatuneiden muistomerkki. Kirkon katto- ja lasimaalaukset ovat taidemaalari [[Paavo Leinonen|Paavo Leinosen]] tekemiä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Marja Junttila | Nimeke = Paavo Leinonen 1894–1964| Vuosi = 1994 | Julkaisija = Oulun taidemuseon julkaisuja 25| Tunniste =ISBN 951-9234-43-8 | Viitattu = 3.5.2008}}</ref>
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oulun taidemuseon julkaisuja 25| Tunniste =ISBN 951-9234-43-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.5.2008|
Kieli = }}</ref>


==Urut==
Kirkon [[urut]] ovat Suomen suurimmat, [[äänikerta|äänikertoja]] on 85+6.

⚫
[[Kuva:Lapuan tuomiokirkon urut.JPG|thumb|240px|Suomen suurimmat urut Lapuan tuomiokirkossa]]
Lapuan tuomiokirkossa on vuonna 1938 valmistuneet urut. Ne ovat yhä Suomen suurimmat. Niissä on 85 varsinaista äänikertaa, 6 siirtoäänikertaa ja velesta-lyömäsoitin. Uruissa on neljä sormiota ja jalkio.<ref name="helemi">{{Verkkoviite | osoite = http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=97 | nimeke = Lapuan tuomiokirkon urut | tekijä = helemi | viitattu = 11.8.2014}}</ref>

Alkujaan Lapuan tuomiokirkossa oli vuonna 1876 valmistuneet kirkkourut. Ne oli 14-äänikertaiset Jens Alexander Zachariassen valmistamat urut. Myöhemmin 1930-luvulla kirkkoon päätettiin hankkia iso ja ajanmukainen soitin. Alun perin Lapuan tuomiokirkkoon oli suunniteltu noin 50-äänikertaiset urut. Uusista uruista järjestettiin kuitenkin tarjouskilpailu Tsekkoslovakialaisen Riegerin ja Suomalaisen [[Kangasalan urkutehdas|Kangasalan urkutehtaan]] välille. Uusia kirkkourkuja oli mukana suunnittelemassa Tampereen vanhan kirkon urkuri Aarne Wegelius, joka oli tuona aikana merkittävä urkuasiantuntia Suomessa.<ref name="helemi"/>

Tarjouskilpailun aikana urkujen koko kasvoi ja hinta laski. Lopullisen tarjouksen voitti Kangasalan urkutehdas. Lopulta urkuihin tuli yhteensä 6667 urkupilliä, joista seitsemäntoista äänikerran pillit ovat peräisin kirkon vanhemmista Zachariassen-uruista. Urkujen ensimmäinen sormio on vankka koraalisormio ja toinen on positiivityyppinen sormio. Kolmas sormio on voimakas, ranskalaistyylinen paisutuspillistö ja neljäs sormio täydentää kolmatta sormiota. Jalkiossa on bassoääniä ja soolojen soittoon sopivia sointeja.<ref name="helemi"/><ref name="tuomiok">{{Verkkoviite | osoite = http://www.lapuantuomiokirkkoseurakunta.fi/liitteet/00010053/0/lapua-00010053-1.pdf | nimeke = Lapuan tuomiokirkon urut | tekijä = Lapuan tuomiokirkkoseurakunta | tiedostomuoto = pdf | viitattu = 11.8.2014}}</ref>

Urkujen koneisto on sähköpneumaattinen. Osaa uruista on kuitenkin mahdollista soittaa polkemalla. Urkujen soittopöytä sijaitsee lehterin kaiteen vieressä. Alttaritaulun takana on kaukourut, joita voidaan soittaa pääurkujen soittopöydän lisäksi liikuteltavasta soittopöydästä. Urkujen julkisivu koostuu teräksisistä mykistä pilleistä, jotka muodostavat leveän ja yläosastaan kirkon kattoa mukailevan kaaren.<ref name="tuomiok"/>


==Lähteet==
==Lähteet==
Rivi 18: Rivi 41:


{{Suomen kirkkorakennuksia}}
{{Suomen kirkkorakennuksia}}
⚫
{{Tynkä/Kirkko}}
{{coor title dms|62|58|01|N|023|00|18|E|region:FI-LS_type:landmark}}
{{coor title dms|62|58|01|N|023|00|18|E|region:FI-LS_type:landmark}}
[[Luokka:Etelä-Pohjanmaan kirkkorakennukset]]
[[Luokka:Etelä-Pohjanmaan kirkkorakennukset]]

Versio 11. elokuuta 2014 kello 18.17

Lapuan tuomiokirkko
Lapuan tuomiokirkko kesällä 2012
Lapuan tuomiokirkko kesällä 2012
Sijainti Lapua
Seurakunta Lapuan tuomiokirkkoseurakunta
Rakentamisvuosi 1827
Suunnittelija Carl Ludwig Engel
Istumapaikkoja 1300[1]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Lapuan tuomiokirkko sijaitsee Lapualla ja on yksi Suomen yhdeksästä tuomiokirkosta. Se on Lapuan hiippakunnan tuomiokirkko. Kirkko on rakennettu vuonna 1827, ja se on Carl Ludwig Engelin suunnittelema. Kirkon vierellä on kellotapuli, joka on tiettävästi Lapuan vanhin edelleen toiminnassa oleva rakennus. Kirkon pihalla on muun muassa Karjalaan jääneiden muistomerkki, jääkärien muistomerkki, Yrjö Liipolan veistämä enkelipatsas sekä vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki. Kirkon katto- ja lasimaalaukset ovat taidemaalari Paavo Leinosen tekemiä.[2]

Urut

Suomen suurimmat urut Lapuan tuomiokirkossa

Lapuan tuomiokirkossa on vuonna 1938 valmistuneet urut. Ne ovat yhä Suomen suurimmat. Niissä on 85 varsinaista äänikertaa, 6 siirtoäänikertaa ja velesta-lyömäsoitin. Uruissa on neljä sormiota ja jalkio.[3]

Alkujaan Lapuan tuomiokirkossa oli vuonna 1876 valmistuneet kirkkourut. Ne oli 14-äänikertaiset Jens Alexander Zachariassen valmistamat urut. Myöhemmin 1930-luvulla kirkkoon päätettiin hankkia iso ja ajanmukainen soitin. Alun perin Lapuan tuomiokirkkoon oli suunniteltu noin 50-äänikertaiset urut. Uusista uruista järjestettiin kuitenkin tarjouskilpailu Tsekkoslovakialaisen Riegerin ja Suomalaisen Kangasalan urkutehtaan välille. Uusia kirkkourkuja oli mukana suunnittelemassa Tampereen vanhan kirkon urkuri Aarne Wegelius, joka oli tuona aikana merkittävä urkuasiantuntia Suomessa.[3]

Tarjouskilpailun aikana urkujen koko kasvoi ja hinta laski. Lopullisen tarjouksen voitti Kangasalan urkutehdas. Lopulta urkuihin tuli yhteensä 6667 urkupilliä, joista seitsemäntoista äänikerran pillit ovat peräisin kirkon vanhemmista Zachariassen-uruista. Urkujen ensimmäinen sormio on vankka koraalisormio ja toinen on positiivityyppinen sormio. Kolmas sormio on voimakas, ranskalaistyylinen paisutuspillistö ja neljäs sormio täydentää kolmatta sormiota. Jalkiossa on bassoääniä ja soolojen soittoon sopivia sointeja.[3][4]

Urkujen koneisto on sähköpneumaattinen. Osaa uruista on kuitenkin mahdollista soittaa polkemalla. Urkujen soittopöytä sijaitsee lehterin kaiteen vieressä. Alttaritaulun takana on kaukourut, joita voidaan soittaa pääurkujen soittopöydän lisäksi liikuteltavasta soittopöydästä. Urkujen julkisivu koostuu teräksisistä mykistä pilleistä, jotka muodostavat leveän ja yläosastaan kirkon kattoa mukailevan kaaren.[4]

Lähteet

  1. ↑ Lapuan tuomiokirkkoseurakunta: Tuomiokirkko lapuantuomiokirkkoseurakunta.fi. Viitattu 11.8.2014.
  2. ↑ Marja Junttila: Paavo Leinonen 1894–1964. Oulun taidemuseon julkaisuja 25, 1994. ISBN 951-9234-43-8.
  3. ↑ a b c helemi: Lapuan tuomiokirkon urut helemi.lapua.fi. Viitattu 11.8.2014.
  4. ↑ a b Lapuan tuomiokirkkoseurakunta: Lapuan tuomiokirkon urut (pdf) lapuantuomiokirkkoseurakunta.fi. Viitattu 11.8.2014.

Aiheesta muualla

Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia
Tuomiokirkkoja

Espoo • Helsinki • Kuopio • Lapua • Mikkeli • Oulu • Porvoo • Turku • Tampere

Katedraaleja

Uspenskin katedraali • Pyhän Nikolaoksen katedraali • Pyhän Kolminaisuuden katedraali • Pyhän Henrikin katedraali

Paikkamäärältään suuria

Kerimäki • Lapväärtti • Johanneksenkirkko • Nurmes • Keski-Porin kirkko • Heinävesi

Vanhoja puukirkkoja

Ulrika Eleonoran kirkko • Muhos • Petäjäveden vanha kirkko • Sammatti • Sodankylän vanha kirkko • Uudenkaupungin vanha kirkko • Vöyrin puukirkko

Vanhoja kivikirkkoja

Eckerö • Hammarland • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hollola • Jomala • Lemland • Nousiainen • Pernaja • Saltvik • Sund • Tyrvään Pyhän Olavin kirkko • Ulvila

Modernistisia

Kannonkoski • Lakeuden Risti • Nakkila • Rajamäki • Temppeliaukion kirkko • Varkauden pääkirkko

Luovutettujen alueiden kirkkoja

Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko • Kristuksen kirkastumisen katedraali • Viipurin tuomiokirkko • Viipurin vanha tuomiokirkko • Terijoen ortodoksinen kirkko

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lapuan_tuomiokirkko&oldid=14218733”