Ero sivun ”Parlamentaarinen tasavalta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ak: Uusi sivu: '''Parlamentaarinen tasavalta''' on tasavalta, jossa hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta. Hallituksen johtaja on useimmiten päämi... |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Parlamentaarinen tasavalta''' on [[tasavalta]], jossa [[hallitus|hallituksen]] on nautittava [[parlamentti|parlamentin]] luottamusta. Hallituksen johtaja on useimmiten [[pääministeri]], mutta yleensä on olemassa myös [[presidentti|presidentin]] virka. Eri parlamentaarisissa tasavalloissa pääministerin ja presidentin valtaoikeudet ovat eritasoiset. Suuressa osassa parlamentaarisista tasavalloissa (esim. [[Saksa]]ssa, [[Italia]]ssa ja nykyään myös [[Suomi|Suomessa]]) presidentti on lähinnä seremoniallinen ja edustuksellinen henkilö samaan tapaan kuin monarkki (yleensä [[kuningas]] tai [[kuningatar]]) nykyaikaisissa [[parlamentaarinen monarkia|parlamentaarisissa monarkioissa]] ja kuten näissä monarkioissa, ylin valta on pääministerillä. Toisissa parlamentaarisissa tasavalloissa (esim. [[Venäjä]]llä ja [[Ranska]]ssa, aiemmin myös Suomessa) presidentti on todellinen valtionpäämies, jolla on laajempi valta kuin pääministerillä. Tällaista parlamentarismin muotoa, joka eroaa tavallisesta parlamentarismista siinä, että ylin valta on presidentillä, kutsutaan myös [[semipresidentialismi]]ksi. On myös parlamentaarisia tasavaltoja (kuten [[Etelä-Afrikka]] ja [[Botswana]]), joilla samoin kuin useimmilla [[presidentillinen järjestelmä|presidentiaalisilla mailla]] ei ole pääministeriä vaan hallitusta johtaa presidentti, mutta toisin kuin presidentiaalisissa maissa, hallituksen on nautittava parlamentin tukea. |
'''Parlamentaarinen tasavalta''' on [[tasavalta]], jossa [[hallitus|hallituksen]] on nautittava [[parlamentti|parlamentin]] luottamusta. Hallituksen johtaja on useimmiten [[pääministeri]], mutta yleensä on olemassa myös [[presidentti|presidentin]] virka. Eri parlamentaarisissa tasavalloissa pääministerin ja presidentin valtaoikeudet ovat eritasoiset. Suuressa osassa parlamentaarisista tasavalloissa (esim. [[Saksa]]ssa, [[Italia]]ssa ja nykyään myös [[Suomi|Suomessa]]) presidentti on lähinnä seremoniallinen ja edustuksellinen henkilö samaan tapaan kuin monarkki (yleensä [[kuningas]] tai [[kuningatar]]) nykyaikaisissa [[parlamentaarinen monarkia|parlamentaarisissa monarkioissa]] ja kuten näissä monarkioissa, ylin valta on pääministerillä. Toisissa parlamentaarisissa tasavalloissa (esim. [[Venäjä]]llä ja [[Ranska]]ssa, aiemmin myös Suomessa) presidentti on todellinen valtionpäämies, jolla on laajempi valta kuin pääministerillä. Tällaista parlamentarismin muotoa, joka eroaa tavallisesta parlamentarismista siinä, että ylin valta on presidentillä, kutsutaan myös [[semipresidentialismi]]ksi. On myös parlamentaarisia tasavaltoja (kuten [[Etelä-Afrikka]] ja [[Botswana]]), joilla samoin kuin useimmilla [[presidentillinen järjestelmä|presidentiaalisilla mailla]] ei ole pääministeriä vaan hallitusta johtaa presidentti, mutta toisin kuin presidentiaalisissa maissa, hallituksen on nautittava parlamentin tukea. |
||
[[Luokka:Valtiomuodot]] |
|||
Versio 30. heinäkuuta 2014 kello 11.53
Parlamentaarinen tasavalta on tasavalta, jossa hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta. Hallituksen johtaja on useimmiten pääministeri, mutta yleensä on olemassa myös presidentin virka. Eri parlamentaarisissa tasavalloissa pääministerin ja presidentin valtaoikeudet ovat eritasoiset. Suuressa osassa parlamentaarisista tasavalloissa (esim. Saksassa, Italiassa ja nykyään myös Suomessa) presidentti on lähinnä seremoniallinen ja edustuksellinen henkilö samaan tapaan kuin monarkki (yleensä kuningas tai kuningatar) nykyaikaisissa parlamentaarisissa monarkioissa ja kuten näissä monarkioissa, ylin valta on pääministerillä. Toisissa parlamentaarisissa tasavalloissa (esim. Venäjällä ja Ranskassa, aiemmin myös Suomessa) presidentti on todellinen valtionpäämies, jolla on laajempi valta kuin pääministerillä. Tällaista parlamentarismin muotoa, joka eroaa tavallisesta parlamentarismista siinä, että ylin valta on presidentillä, kutsutaan myös semipresidentialismiksi. On myös parlamentaarisia tasavaltoja (kuten Etelä-Afrikka ja Botswana), joilla samoin kuin useimmilla presidentiaalisilla mailla ei ole pääministeriä vaan hallitusta johtaa presidentti, mutta toisin kuin presidentiaalisissa maissa, hallituksen on nautittava parlamentin tukea.