Ero sivun ”Grisslehamn” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p poistettu Luokka:Norrtälje; lisätty Luokka:Norrtäljen kunta HotCat-työkalulla |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{coord|60|6|2|N|18|48|26|E|region:SE_type:city|display=title}} |
|||
{{Kaupunki2 |
{{Kaupunki2 |
||
| virallinen_nimi = Grisslehamn |
| virallinen_nimi = Grisslehamn |
||
Versio 29. heinäkuuta 2014 kello 15.05
| Grisslehamn | |
|---|---|
 Grisslehamnin satama. |
|
  Grisslehamn |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Kunta | Norrtäljen kunta |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 1,22 km² |
| Väkiluku | 249 |
| – Väestötiheys | 204,1 as./km² |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
|
|
Grisslehamn kuuluu Ruotsin Norrtäljen kuntaan. Se on vanha kalastajakylä ja taajama. Vuonna 2010 asukkaita oli 249.[1]
Grisslehamn sijaitsee rannikolla suurin piirtein vastapäätä Ahvenanmeren toisella rannalla sijaitsevaa Ahvenanmaan Eckerötä. Paikkojen välillä on Eckerö Linjenin liikennöimä laivayhteys.
Ruotsissa kylä tunnetaan hyvin myös siitä, että kirjailija ja taiteilija Albert Engström vietti paljon aikaa siellä 1800- ja 1900-lukujen vaihteen molemmin puolin. Hänen luonaan kävi tunnettuja vieraita, kuten Carl Larsson ja Evert Taube.
Historiaa
Aikoinaan postireitit kulkivat meren yli Ruotsista Suomeen juuri Grisslehamnin ja Eckerön välillä. Vuosi 1376 on ensimmäinen tunnettu postisoutujen vuosiluku, mutta oletettavasti postia on kuljetettu jo aikaisemminkin. Postinkäsittely oli kauan paikallisten asukkaiden tärkeä työllistäjä. Vuonna 1755 rakennettiin postitalo, joka nykyisin kuuluu maan vanhimpiin. Postisoudut lopetettiin 1900-luvulle tultaessa. Sen jälkeen metsästys, kalastus ja kesävieraat tulivat tärkeiksi tulonlähteiksi.
Grisslehamn Suomen sodassa
Kun Ruotsi oli sodassa Venäjän kanssa 1809, Grodnon husaarirykmentti hyökkäsi kaikkiaan viidestä eskadroonastaan kolmella eskadroonalla Pohjanlahden jään yli kylään. Kärkieskadroonassa oli 50 ratsastajaa, majuri Giršan johtamassa eskadroonassa 72 ratsastajaa sekä ratsumestari, parooni, Grotgusin johtamassa eskadroonassa oli 50 ratsastajaa. Tukenaan heillä oli enemmän kuin 200 donilaista ja uralilaista kasakkaa. Hyökkäys alkoi 7.3.1809 aamuyöllä liiviläisen everstiluutnantti Jakov Petrovitš Kulnevin käskystä varaten jokaiselle kaksi mukia vodkaa, lihanpalan ja kaksi garnietsia (noin kuusi litraa) kauroja. Kello kolmen aikaan aamulla osasto lähti Ahvenanmaalta Signilskäristä kohti Grisslehamnia saavuttaen rannan kahdeksan tunnin kuluttua. Noin kilometrin päässä rannasta avasi ruotsalainen jalkaväki tulen. Noin 80 ruotsalaista antautui rannalla, monia haavoittui ja jäälle. Ruotsalaiset vetäytyivät rantakivien suojiin ja metsiin sekä alkoivat ampua. Grodnon husaarit hyökkäsivät edestä ja Donin kasakat ahdistelivat ruotsalaisten sivustoja ampuen ruotsalaisia takaisin. Venäläinen eversti Frideritz sai ruotsalaisen komendantin käskemään ruotsalaisten antautumisen. Venäläisten tilanne oli kuitenkin haastava, koska heitä ei ollut niin paljoa Grisslehamnissa, että he olisivat voineet puolustautua ruotsalaisten vastahyökkäystä vastaan. Maaliskuun kuudennen päivän pakkanen oli vaihtunut suojasääksi. Pohjanlahden jää alkoi sulaa. Kulnev lähetti kornetti Glebovin kertomaan kenraali Knorringille tilanteesta, joka käski osaston palata Ahvenanmaalle. Kello 18:n aikoihin 8.3.1808 alkoi joukko palata ja seuraavana aamuyönä se oli jälleen lähtöpaikassaan Signislskärissä Ahvenanmaalla.[2] Koska viholliset olivat päässeet maihin niin lähellä maan pääkaupunkia, se nopeutti tapahtumia, jotka johtivat Suomen luovuttamiseen Venäjälle.
Väestönkehitys
Lähteet
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ http://kulichki.com/gusary/istoriya/vojny/bitvy/botnicheskij/
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
