Ero sivun ”Verkkokauppa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ulkomailta tilaaminen
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 34: Rivi 34:
Verkkokauppaa edistävät Suomessa vuonna 1996 toimintansa aloittanut Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistys ry (engl. Electronic Commerce Association of Finland, ECF) ja vuonna 2000 perustettu Sähköisen kaupan palvelukeskus (engl. eCommerce Service Center of Finland). Vuonna 2008 ECF ry:n internet-palvelut yhdistettiin osaksi täysin uudistettua Sähköisen kaupan palvelukeskusta. Samalla uuden palvelun nimeksi tuli E-Commerce Finland.
Verkkokauppaa edistävät Suomessa vuonna 1996 toimintansa aloittanut Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistys ry (engl. Electronic Commerce Association of Finland, ECF) ja vuonna 2000 perustettu Sähköisen kaupan palvelukeskus (engl. eCommerce Service Center of Finland). Vuonna 2008 ECF ry:n internet-palvelut yhdistettiin osaksi täysin uudistettua Sähköisen kaupan palvelukeskusta. Samalla uuden palvelun nimeksi tuli E-Commerce Finland.


== Katso myös ==
* [[Kuluttajansuojalaki]]
* [[Kuluttajansuoja EU:ssa]]
== Lähteet==
== Lähteet==
{{viitteet}}
{{viitteet}}

Versio 25. heinäkuuta 2014 kello 21.56

Tämä artikkeli kertoo verkkokaupoista yleisesti. Yksittäinen yritys on Verkkokauppa.com.

Verkkokauppa on Internetin välityksellä toimiva kauppa. Myös nimityksiä nettikauppa, sähköinen kauppa, elektroninen kauppa ja online-kauppa käytetään yleisesti.

Sähköisen kaupan palvelukeskuksen ja Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistys ry:n (ECF) yleisesti käytettyjen määritelmien mukaan "sähköinen kaupankäynti on ICT:n (tieto- ja viestintäteknologian) välityksellä tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen tarjontaa, kysyntää tai myyntiä tai muuta kaupallista asiointia". Verkkoliiketoiminta viittaa tietoverkkojen välityksellä käytävään liiketoimintaan, ja usein sillä tarkoitetaan internetin välityksellä käytävää kauppaa.

Verkkokaupan on jopa arvioitu muuttavan kuluttajien suhtautumista tavaraan: kaiken ei välttämättä tarvitse olla uutta ja itse ostettua, vaan tavaroita voi myös vuokrata tai ostaa käytettynä. Verkko kun mahdollistaa niin sanotun vertaiskaupan eli tavaroiden myymisen ja vuokraamisen suoraan kuluttajalta kuluttajalle.[1]

Kuluttajakaupassa kyse on etäkaupasta

Verkkokaupat toimivat periaatteessa samalla tavalla kuin postimyyntiyritykset, ja niitä koskevat samantyyppiset säännökset. Mutta vaikka verkkokaupat yleensä rinnastetaan postimyyntiin, eivät kaikki postimyyntiin tarkoitetut lait ja säädökset päde siihen. Esimerkiksi sähköisesti käytettävät sovellukset (lukuaika maksulliseen sanomalehteen, WWW-sivutilapalvelut jne.) myydään ilman palautusoikeutta. Myös oikeita tuotteita on mahdollista myydä ilman palautusoikeutta, mutta tästä täytyy myyjän mainita selvästi sivuillaan.

Ostaminen verkkokaupoista käy tavallisesti siten, että asiakas tutustuu verkkokaupan tuotevalikoimaan verkkokaupan www-sivuilla ja kerää haluamansa tuotteet "ostoskoriin" eli elektroniselle tilauslistalle, joka laskee tuotteiden hinnat ja usein myös toimituskustannukset yhteen. Kun asiakas on kerännyt ostoskoriin kaikki tuotteet, hän voi tehdä tilauksen. Tilaaminen edellyttää yleensä jonkinlaista rekisteröitymistä palveluun. Yleisimpiä maksutapoja verkkokaupoissa ovat luottokortit, pankkien tarjoamat nettimaksut, postiennakko ja Matkahuollon bussiennakko.

Internetiin on myös syntynyt muutamia globaaleja kauppapaikkoja, kuten Amazon ja eBay. Nämä ja monet muut kilpailevat hyvin laajalla tuotevalikoimalla. Suomessa merkittäviä verkkokauppoja ovat kuluttajatuotteiden puolella NetAnttila, Hobby Hall ja Verkkokauppa.com [2]. Toisaalta myös pienet erikoisalueet, jotka tuskin muuten edes voisivat tarjota tuotteitaan, ovat voineet löytää asiakkaita Internetin välityksellä. Tällaisesta käy esimerkiksi vaikkapa harvinaisten itämaisten taistelulajien välineiden kauppa tai lääketieteen valmennusmateriaaleja myyvä yritys.

Verkkokauppojen välillä vallitsee kova kilpailu, sillä alalla toimii todella monia yrityksiä. Useat niistä toimivat periaatteessa maailmanlaajuisesti ja hintataso määräytyy suurten myyntimäärien perusteella. Verkkokaupan pystyttäminen on todella helppoa, ja saatavilla on monia avoimeen lähdekoodiin perustuvia kauppapaikkaratkaisuja. Verkkokaupan perustamisen helppous on tuonut alalle myös huijaussivustoja. Tästä syystä asiakkaan ei kannata tilata sivustolta, joka tuntuu epäilyttävältä. Verkkoon onkin ilmestynyt sivustoja, joissa verkkokauppoja arvioidaan ja vertaillaan. Verkkokaupan taustalla toimivan yrityksen hyvämaineisuus ja pitkät perinteet takaavat pääsääntöisesti toiminnan luotettavuuden. Luottokortilla maksettaessa tulee huomioida ettei kortin tietoja pidä syöttää salaamattomilla sivuilla oleviin lomakkeisiin. Salatun sivun tunnistaa sen osoitteen https: alusta. Näin ulkopuolisen on hankalampi päästä käsiksi luottokortin tietoihin.

Yritysten välinen verkkokauppa

Verkossa kauppaa tehdään myös yritysten välillä. Silloin kyse on esimerkiksi tilausjärjestelmästä, jonka avulla tuotteiden jälleenmyyjät voivat tilata tuotteita myyntiin suoraan toimittajalta.

Sähköinen kauppa Suomessa

Internet-kuluttajakaupan arvo Suomessa oli vuonna 2007 noin 3,85 miljardia euroa, ja sen välillisten vaikutusten on arvioitu nousevan jopa yli 16 miljardiin euroon. Yritysten välillä sähköistä kauppaa on harjoitettu jo vuosikymmenien ajan, ja sen volyymi on Suomessa noin 50 miljardin euron luokkaa[3].

Verkkokaupan asiakkaat ovat oppineet siihen, että heidään ostokäyttäytymistään seurataan. 42 prosenttia suomalaisista verkkokauppojen asiakkaista haluaa henkilökohtaista palvelua ja entistä enemmän heille räätälöityjä palveluja. Kesällä 2011 Descomin teettämän Verkkokauppa ja sosiaalinen media -kyselyn mukaan 61 prosenttia kuluttajista odotti, että verkkokauppa tunnistaa kirjautumisen jälkeen maksu- ja toimitustiedot. [4]

Ulkomailta tilaaminen

Verkkokaupoista voi tilata tuotteita Suomeen mistä tahansa muusta maailman maasta. Ostajan vastuulla on kuitenkin huomioida Suomen lainsäädäntö, joka koskee tuontia kyseisestä maasta. Ostajan vastuulla on suorittaa asianmukaiset tullimaksut ja arvonlisäverot Suomeen. Jos paketti saapuu ostajalle, eikä siitä ole maksettu tullia ja arvonlisäveroa, täytyy ostajan itse tehdä paketin saapumisesta ilmoitus Tullin kirjaamoon.

Euroopan Unionin muista maista tilatessa ei enää yleensä tarvitse maksaa tullia eikä arvonlisäveroa. Espanjalla, Italialla, Kreikalla, Kyproksella, Ranskalla, Saksalla ja Britannialla on kuitenkin vielä valtion alueella erioikeusalueita, jotka muodostavat poikkeuksia, sillä ne eivät kuulu EU:n tullialueeseen tai veroalueeseen. Suomellakin on Ahvenanmaa, joka ei kuulu EU:n veroalueeseen.[5]

Euroopan Unionin ulkopuolelta tilatessa on yleensä aina maksettava sekä tulli että arvonlisävero. Tulli vaihtelee sen mukaan mistä maasta on tilattu ja mikä tuote on kyseessä. Arvonlisävero on aina Suomen arvonlisävero eli esimerkiksi vuonna 2014 se oli kirjoista 10%, elintarvikkeista 14% ja lähes kaikesta muusta 24%.[6]

Sähköisen kaupan edistäjät Suomessa

Verkkokauppaa edistävät Suomessa vuonna 1996 toimintansa aloittanut Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistys ry (engl. Electronic Commerce Association of Finland, ECF) ja vuonna 2000 perustettu Sähköisen kaupan palvelukeskus (engl. eCommerce Service Center of Finland). Vuonna 2008 ECF ry:n internet-palvelut yhdistettiin osaksi täysin uudistettua Sähköisen kaupan palvelukeskusta. Samalla uuden palvelun nimeksi tuli E-Commerce Finland.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla