Gavrilo Princip

Pidätetty Gavrilo Princip

Gavrilo Princip [ɡǎʋrilɔ prǐntsip] (25. heinäkuuta 1894 Obljaj, Itävalta-Unkari – 28. huhtikuuta 1918 Terezín, Itävalta-Unkari) oli bosniahertsegovinalainen serbiopiskelija, joka murhasi ampumalla Itävalta-Unkarin kruununperillisen, arkkiherttua Franz Ferdinandin ja tämän vaimon kreivitär Sophien Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914. Tämä Sarajevon laukauksina tunnettu murha johti Itävalta-Unkarin sotatoimiin Serbiaa vastaan, mikä monimutkaisten liittosopimusten takia toimi laukaisevana tekijänä ensimmäisen maailmansodan syttymiselle.

Gavrilo Principin isä oli postinkantaja. Perheen yhdeksästä lapsesta kuusi kuoli jo vauvana ja Gavrilonkin terveys oli jo nuoruudesta asti pahasti heikentynyt. Kouluvuosina Sarajevossa hän radikalisoitui ja liittyi Nuori Bosnia -serbiryhmään, joka ajoi Bosnian ja Hertsegovinan liittämistä Serbiaan. Myöhemmin hän liittyi salaiseen terroriryhmään Musta käsi, jolla oli läheiset yhteydet Serbian armeijan tiedustelupalveluun.

Kesäkuun lopulla 1914 Princip osallistui arkkiherttuan murhaan Sarajevossa. Kun Nedeljko Čabrinovićin pommi oli lentänyt ohi arkkiherttuan autosta – ajajan väistettyä kranaatin taitavasti – ja kun viisi muutakaan salaliittolaista ei kyennyt hyökkäämään, murhasuunnitelma näytti olevan jo epäonnistumassa. Franz Ferdinand kuitenkin päätti vierailla aikaisemman pommihyökkäyksen uhrien luona sairaalassa ja kuin sattuman kaupalla Princip oli juuri läheisessä kahvilassa ostamassa voileipää, ilmeisesti jo toivostaan luopuneena, kun hän huomasi arkkiherttuan auton ajavan ohi, sen käännyttyä risteyksestä väärään suuntaan. Princip syöksähti auton luo ja ampui FN Browning M1910 -pistoolillaan kreivitärtä vatsaan. Principin toinen laukaus osui Ferdinandia kaulaan. Sekä arkkiherttua että kreivitär vietiin kuvernöörin asunnolle, jossa he kuolivat haavoihinsa.

Princip yritti tappaa itsensä ensin ottamalla syanidia, mutta hän oksensi myrkyn ulos (Cabrinovićille oli käynyt aikaisemmin samalla tavalla, ilmeisesti salaliittolaisia oli petetty ja heille oli myyty tehottomampaa myrkkyä). Sen jälkeen hän yritti ampua itsensä, mutta häntä estettiin toteuttamasta aiettaan. 19-vuotias Princip oli liian nuori (täytti vain 27 päivää myöhemmin 20) saamaan kuolemanrangaistusta, joten hänet tuomittiin pisimpään mahdolliseen vankeusrangaistukseen, 20 vuotta. Princip lähetetiin Böömin pohjoisosan Terezíniin, jossa häntä pidettiin huonoissa oloissa ja jotka entisestään pahenivat maailmansodan takia. Hän kuoli tuberkuloosiin.

Gavrilo Princip on yhä kiistelty henkilö Serbiassa sekä Bosnia ja Hertsegovinassa. Serbit pitävät häntä sankarina ja hänen tekojaan kuvaillaan serbialaisissa historian oppikirjoissa "suurina vapauden tekoina", kun taas bosnien ja kroaattien mielestä Princip oli terroristi. Principin unelma yhtenäisestä serbien johtamasta valtiosta inspiroi serbejä vastustamaan bosnien ja kroaattien päätöstä julistaa Bosnia ja Hertsegovina itsenäiseksi serbijohtoisen Jugoslavian hajotessa 1992. Principistä elämäkerran vuonna 2014 julkaisseen brittiläisen toimittajan Tim Butcherin mukaan Princip "leikki nationalismin tulella".