Ero sivun ”Kartonki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti poisti 4 Wikidatan sivulle d:q6432723 siirrettyä kielilinkkiä |
lähteistys, ingressi selvemmin lähteestä, muulle osuudelle lähteetön-malline |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kartonki''' on paksua [[paperi]]a.<ref name = suova>{{Kirjaviite | Tekijä = Maija Suova (toim.) | Nimeke = Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos| Vuosi =1958 | Sivu = 417 | Julkaisija =WSOY }}</ref> |
|||
| ⚫ | |||
{{Lähteetön}} |
|||
| ⚫ | Paperien [[neliömassa]]t vaihtelevat välillä 6–150 g/m² kun taas kartongin neliömassat ovat välillä 125–600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kartonki valmistetaan [[kartonkikone]]ella. Tyypillisesti tavoitteena on valmistaa kartonkia, jolla on hyvä jäykkyys. Lisäksi kartongilta edellytetään yleensä riittävän hyvää painettavuutta. |
||
Kartongit jaotellaan seuraavasti: |
Kartongit jaotellaan seuraavasti: |
||
| Rivi 20: | Rivi 22: | ||
Rakentamisessa kartonkeja käytetään muun muassa rakennusaikaisiin suojauksiin sekä [[ilmansulku]]na. Tyypillisesti rakennuskartonki on yksikerroksinen. Lisäksi käytetään kaksikerroksisia, joko bitumiraidoilla tai PVC-ruiskutuksella yhteen laminoituja kartonkeja. Bitumilaminoiduissa kartongeissa voi olla lujuutta parantamassa lasikuituverkko. |
Rakentamisessa kartonkeja käytetään muun muassa rakennusaikaisiin suojauksiin sekä [[ilmansulku]]na. Tyypillisesti rakennuskartonki on yksikerroksinen. Lisäksi käytetään kaksikerroksisia, joko bitumiraidoilla tai PVC-ruiskutuksella yhteen laminoituja kartonkeja. Bitumilaminoiduissa kartongeissa voi olla lujuutta parantamassa lasikuituverkko. |
||
==Lähteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
[[Luokka:Kartonkilaadut]] |
[[Luokka:Kartonkilaadut]] |
||
[[Luokka:Rakennusmateriaalit]] |
[[Luokka:Rakennusmateriaalit]] |
||
Versio 14. heinäkuuta 2014 kello 00.16
Kartonki on paksua paperia.[1]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Paperien neliömassat vaihtelevat välillä 6–150 g/m² kun taas kartongin neliömassat ovat välillä 125–600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kartonki valmistetaan kartonkikoneella. Tyypillisesti tavoitteena on valmistaa kartonkia, jolla on hyvä jäykkyys. Lisäksi kartongilta edellytetään yleensä riittävän hyvää painettavuutta.
Kartongit jaotellaan seuraavasti:
- Kartongit (taivekartonki FBB, valkopintainen uusiokuitukartonki WLC, valkaistu sellukartonki SBS, valkaisematon sellukartonki SUS, nestepakkauskartonki LPB)
- Ulkopakkauskartongit
- Erikoiskartongit (hylsykartonki, tapettipohjapaperi, sekä muut erikoiskartongit)
Ulkopakkauskartongit eli aaltopahvit valmistetaan kahdesta osasta: pinnan lainerista ja pintojen väliin tulevasta aallotetusta osasta. Laineri voi olla valkaistua, valkaisematonta tai uusiokuitua.
Kartongin ominaisuudet
Valmiin kartonkipakkauksen on oltava riittävän kestävä jotta se kestää täytön, kuljetuksen ja käsittelyn rikkoutumatta. Tästä syystä kartongin on oltava riittävän jäykkää. Painettavaksi tarkoitetulta kartongilta edellytetään yleensä myös mahdollisimman korkeaa vaaleutta ja sisäistä lujuutta. Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös kartongin pinnan sileys, kiilto ja absorptio-ominaisuudet.
Kartongin käyttö pakkauksissa
Kartonkia käytetään pääasiassa pakkaustarkoituksiin. Lisäksi kartongista voidaan valmistaa kortteja, kirjan kansia tai laminaatteja. Kartonkia voidaan jatkojalostaa, jolloin sen ominaisuuksia parannetaan esimerkiksi lakkaamalla, laminoimalla tai päällystämällä. Näin saavutetaan esimerkiksi paremmat tiiveysominaisuudet tai parempi lämmön kesto. Tavallisin jatkojalostustapa on kuitenkin kartongin painaminen. Painamisen jälkeen kartonki muotoillaan pakkaukseksi nuuttauksen, stanssauksen ja liimauksen avulla.
Kartongin käyttö rakentamisessa
Rakentamisessa kartonkeja käytetään muun muassa rakennusaikaisiin suojauksiin sekä ilmansulkuna. Tyypillisesti rakennuskartonki on yksikerroksinen. Lisäksi käytetään kaksikerroksisia, joko bitumiraidoilla tai PVC-ruiskutuksella yhteen laminoituja kartonkeja. Bitumilaminoiduissa kartongeissa voi olla lujuutta parantamassa lasikuituverkko.
Lähteet
- ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 417. WSOY, 1958.