Ero sivun ”Asymptootti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p (Script) File renamed: File:1-over-x.png → File:1-over-x alternative.png |
Lähde lisätty |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Asymptootti''' on [[suora]] tai [[käyrä]] ''A'', jota toinen käyrä ''B'' lähestyy [[äärettömyys|äärettömyydessä]]. Kun ''B'':tä kuljetaan eteenpäin rajatta, etäisyys ''A'':n ja ''B'':n välillä kutistuu kohti [[0 (luku)|nollaa]]. On myös mahdollista, että käyrä leikkaa asymptoottiaan, jopa äärettömän monta kertaa. |
'''Asymptootti''' on [[suora]] tai [[käyrä]] ''A'', jota toinen käyrä ''B'' lähestyy [[äärettömyys|äärettömyydessä]]. Kun ''B'':tä kuljetaan eteenpäin rajatta, etäisyys ''A'':n ja ''B'':n välillä kutistuu kohti [[0 (luku)|nollaa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Weisstein, Eric W.| Nimeke =CRC Concise Encylopedia of Mathematics | Vuosi = 2003| Sivu = 136-137| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = | Viitattu = 9.7.2014 }}</ref> On myös mahdollista, että käyrä leikkaa asymptoottiaan, jopa äärettömän monta kertaa. |
||
[[image:Asymptote02 vectorial.svg|right|thumb|320px|Käyrä voi leikata asymptoottiaan jopa äärettömän monta kertaa.]] |
[[image:Asymptote02 vectorial.svg|right|thumb|320px|Käyrä voi leikata asymptoottiaan jopa äärettömän monta kertaa.]] |
||
Rivi 50: | Rivi 50: | ||
# ''f''(''x'') / ''g''(''x'') → a ≠ 0. |
# ''f''(''x'') / ''g''(''x'') → a ≠ 0. |
||
# ''f''(''x'') / ''g''(''x'') on rajoitettu eikä lähesty nollaa. |
# ''f''(''x'') / ''g''(''x'') on rajoitettu eikä lähesty nollaa. |
||
==Lähteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
[[Luokka:Analyysi]] |
[[Luokka:Analyysi]] |
Versio 9. heinäkuuta 2014 kello 16.57
Asymptootti on suora tai käyrä A, jota toinen käyrä B lähestyy äärettömyydessä. Kun B:tä kuljetaan eteenpäin rajatta, etäisyys A:n ja B:n välillä kutistuu kohti nollaa.[1] On myös mahdollista, että käyrä leikkaa asymptoottiaan, jopa äärettömän monta kertaa.
Asymptootit ja funktion kuvaaja
Asymptootit määritellään raja-arvon avulla:
Olkoon f funktio. Tällöin suora y=a on f:n vaakasuora asymptootti, jos
Intuitiivisesti tämä tarkoittaa sitä, että itseisarvoltaan suurilla x:n arvoilla f(x) on suunnilleen yhtä suuri kuin a ja approksimaatio tarkentuu, kun x kasvaa tai pienenee. Siten äärettömyydessä (tai miinus äärettömyydessä) käyrä lähestyy suoraa.
Huomaa, että jos
on funktion f kuvaajalla kaksi vaakasuoraa asymptoottia: y=a ja y=b. Esimerkiksi arkustangentti käyttäytyy tällä tavoin.
Suora x=a on funktion f pystysuora asymptootti, jos jompikumpi seuraavista ehdoista on voimassa:
Intuitiivisesti jos x=a on f:n asymptootti, voidaan ajatella, että kun x lähestyy a:ta jommaltakummalta puolelta, f(x) kasvaa tai vähenee rajatta.
Esimerkki asymptootista löytyy funktion f(x)=1/x kuvaajasta, jonka asymptootteina ovat koordinaattiakselin x = 0 ja y = 0.
Huomaa, että f(x):n ei tarvitse olla määritelty a:ssa. Funktion arvolla pisteessä x=a ei ole asymptootin käyttäytymiseen vaikutusta. Tarkastellaan esimerkiksi funktiota
Kun , f(x):llä on pystysuora asymptootti 0:ssa, vaikka .
Funktion asymptoottien ei tarvitse olla x- tai y-akselin suuntaisia. Esimerkiksi funktion f(x)=x +1/x asymptootteina ovat y-akseli ja suora y = x.
Jos y = m x + b on mikä tahansa ei-pystysuora suora, on funktiolla f(x) tämä suora asymptoottina, jos ja vain jos
Toisia merkityksiä
Funktio f(x) sanotaan lähestyvän asymptoottisesti funktiota g(x), kun x → ∞. Tällä voidaan tarkoittaa seuraavia asioita:
- f(x) − g(x) → 0.
- f(x) / g(x) → 1.
- f(x) / g(x) → a ≠ 0.
- f(x) / g(x) on rajoitettu eikä lähesty nollaa.
Lähteet
- ↑ Weisstein, Eric W.: CRC Concise Encylopedia of Mathematics, s. 136-137. , 2003.