Ero sivun ”Alfasäteily” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Radioaktiiviset_prosessit}}
{{Radioaktiiviset_prosessit}}
[[Kuva:Alpha Decay.svg|thumb|Alfasäteily]]
[[Kuva:Alpha Decay.svg|thumb|Alfasäteily{{selvennä}}]]
'''Alfasäteily''' on voimakkaasti ionisoivaa mutta heikosti läpäisevää [[radioaktiivinen säteily|radioaktiivista säteilyä]]. Alfasäteilyä synnyttävää ydinreaktiota kutsutaan [[alfahajoaminen|alfahajoamiseksi]], ja se on [[Radioaktiivinen hajoaminen|radioaktiivisen hajoamisen]] yksi muoto. Alfahajoamisessa atomin ytimestä poistuu ''alfahiukkanen'', jonka jälkeen ytimen [[massaluku]] pienenee neljällä ja [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] kahdella.
'''Alfasäteily''' on voimakkaasti ionisoivaa mutta heikosti läpäisevää [[radioaktiivinen säteily|radioaktiivista säteilyä]]. Alfasäteilyä synnyttävää ydinreaktiota kutsutaan [[alfahajoaminen|alfahajoamiseksi]], ja se on [[Radioaktiivinen hajoaminen|radioaktiivisen hajoamisen]] yksi muoto. Alfahajoamisessa atomin ytimestä poistuu ''alfahiukkanen'', jonka jälkeen ytimen [[massaluku]] pienenee neljällä ja [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] kahdella.
Esimerkiksi:
Esimerkiksi:
Rivi 27: Rivi 27:
Alfasäteilevää [[plutonium]]ia käytetään energianlähteenä [[avaruusluotain|avaruusluotainten]] [[ydinparisto]]issa.
Alfasäteilevää [[plutonium]]ia käytetään energianlähteenä [[avaruusluotain|avaruusluotainten]] [[ydinparisto]]issa.


[[Kuva:Alfa beta gamma radiation.svg|280px|thumb|Heliumytimistä koostuvan alfasäteilyn pysäyttää paperiarkki, elektroneista koostuvan beetasäteilyn alumiinilevy ja gammasäteily vaimenee väliaineessa.]]
[[Kuva:Alfa beta gamma radiation.svg|thumb|Heliumytimistä koostuvan alfasäteilyn pysäyttää paperiarkki, elektroneista koostuvan beetasäteilyn alumiinilevy ja gammasäteily vaimenee väliaineessa.]]


[[Luokka:Ydinfysiikka]]
[[Luokka:Ydinfysiikka]]

Versio 24. kesäkuuta 2014 kello 20.19

Alfasäteilyselvennä

Alfasäteily on voimakkaasti ionisoivaa mutta heikosti läpäisevää radioaktiivista säteilyä. Alfasäteilyä synnyttävää ydinreaktiota kutsutaan alfahajoamiseksi, ja se on radioaktiivisen hajoamisen yksi muoto. Alfahajoamisessa atomin ytimestä poistuu alfahiukkanen, jonka jälkeen ytimen massaluku pienenee neljällä ja järjestysluku kahdella. Esimerkiksi:

joka normaalisti kirjoitetaan muodossa:

Alfahiukkanen on siis heliumydin (kaksi protonia + kaksi neutronia). Alfahajoamista voidaan pitää erikoistapauksena fissiosta, jossa ydin halkeaa kahdeksi pienemmäksi ytimeksi. Alfahajoaminen on pohjimmiltaan kvanttimekaaninen tunneloitumisprosessi.

Alfasäteilyä syntyy tyypillisesti raskaiden atomiydinten hajoamisessa. Käytännössä hajoamista tapahtuu vain nikkeliä raskaammilla alkuaineilla. Ihmisille maaperästä vapautuva radon-222 on merkittävin alfasäteilyn lähde.

Fysiologiset vaikutukset

Alfasäteily on alfahiukkasten sähkövarauksen ja massan takia erittäin huonosti läpäisevää säteilyä, edes ilmassa alfasäteily ei pääse etenemään kuin muutamia senttimetrejä. Koska alfasäteilyn pysäyttämiseen riittää jo muutaman solun paksuinen ihon kuollut pintakerros, on ulkoinen alfasäteily varsin harmitonta. Sen sijaan elimistön sisään päässeet alfa-aktiiviset aineet ovat haitallisia. Haitallisuus johtuu hiukkasten suuresta liike-energiasta ja lyhyestä vapaasta matkasta, jolloin pieneen kudosmäärään alfa-aktiivisen aineen ympärillä kohdistuu huomattavan suuri ionisoiva energia. Tämä aiheuttaa kudosvaurioita tai jopa säteilymyrkytyksen.

Alfasäteilyn suhteellinen biologinen tehokkuus (RBE) on 20 kertaa suurempi kuin gammasäteilyllä.

Alfasäteilyn hyödyntäminen

Useimmat palovaroittimet ovat hyvä arkinen esimerkki alfasäteilyn hyötykäytöstä. Niiden toiminta perustuu ilman ionisointiin alfasäteilyn avulla ja sen sähkönjohtavuuden mittaukseen. Palovaroittimissa alfasäteilylähteenä käytetään pientä määrää amerikium-241:tä.

Alfasäteilevää plutoniumia käytetään energianlähteenä avaruusluotainten ydinparistoissa.

Heliumytimistä koostuvan alfasäteilyn pysäyttää paperiarkki, elektroneista koostuvan beetasäteilyn alumiinilevy ja gammasäteily vaimenee väliaineessa.