Ero sivun ”Otto-Iivari Meurman” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Wl kuvatekstissä muuttui lihavoinniksi; laitettu wl tekstiin, muoks. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Otto-iivari meurmanin puisto 1.jpg|thumb|Otto-Iivari Meurmanin puisto Käpylässä.]] |
[[Tiedosto:Otto-iivari meurmanin puisto 1.jpg|thumb| [[Otto-Iivari Meurmanin puisto]] Käpylässä.]] |
||
'''Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman''' [mö:rman] ([[4. kesäkuuta]] [[1890]] [[Ilmajoki]] – [[19. elokuuta]] [[1994]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[arkkitehti]]. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859-1929) ja Aina Ignatius (1864-1944). Meurman työskenteli [[kaavoitus|asemakaavoittajana]] ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940). |
'''Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman''' [mö:rman] ([[4. kesäkuuta]] [[1890]] [[Ilmajoki]] – [[19. elokuuta]] [[1994]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[arkkitehti]]. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859-1929) ja Aina Ignatius (1864-1944). Meurman työskenteli [[kaavoitus|asemakaavoittajana]] ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940). |
||
Versio 14. kesäkuuta 2014 kello 11.40
Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman [mö:rman] (4. kesäkuuta 1890 Ilmajoki – 19. elokuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859-1929) ja Aina Ignatius (1864-1944). Meurman työskenteli asemakaavoittajana ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).
Meurman oli Viipurin asemakaava-arkkitehti vuodesta 1918 vuoteen 1937. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Viipurin, Joensuun, Kajaanin, Karhulan, Riihimäen ja Tornion asemakaavat.
Hän oli Teknillisen korkeakoulun asemakaavaopin professorina vuodesta 1940 vuoteen 1959 asti.[1]
Meurman vietti yli satavuotiaaksi saakka kesiään Karkussa, jossa hänen isänsä Otto Meurman oli asunut toimiessaan 1900-luvun alkupuolella Tyrvään piirilääkärinä. Vuonna 1989 hän julkaisi muistelmateoksen Mörrin muistelmia. Otto-Iivari Meurman kuoli 104-vuotiaana 19. elokuuta 1994. Hänet on haudattu sukuhautaan Kangasalan kirkon hautausmaalle.
Meurmanien sivistyssukuun kuulunut Otto-Iivari Meurman oli poliitikko Agathon Meurmanin pojanpoika. Hänen pojanpoikansa on professori Jukka H. Meurman.[2] Meurmanin serkkuja olivat lakimies ja poliitikko Antti Tulenheimo ja urkutehtailija Martti Tulenheimo.
Espoon Tapiolassa sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto. Hänellä on nimikkopuisto myös Helsingissä Käpylässä.
Teoksia
- Asemakaavaoppi (1947)
- ”Viipurin arkkitehdit” (1977)
- ”Kartanot; Viipurin pitäjän historia osa 3” (1985).
- Mörrin muistelmia (1989). Toimittanut Maarit Huovinen. ISBN 951-0-15936-0.
Lähteet
- ↑ Arkkitehtiesittely: Otto-I. Meurman Suomen arkkitehtuurimuseo
- ↑ Veli-Matti Autio: Meurman (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Aiheesta muualla
- Arkkitehti katsoo kaupunkia YLE Elävä Arkisto