Ero sivun ”Lidköpingin kunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Galleria kirkoista, kirkkojen nimet sv:Kategori:Navigationsrutor-kyrkor efter kommun kunnittaisista kirkkonavigaatiomallineista
Rivi 312: Rivi 312:
{{Länsi-Götanmaan lääni}}
{{Länsi-Götanmaan lääni}}


[[Luokka:Lidköping|*]]
[[Luokka:Lidköpingin kunta|*]]

Versio 13. kesäkuuta 2014 kello 22.11

Lidköpingin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa
Keskustaajama Lidköping
Kuntakoodi 1494
Pinta-ala
 – Maa 695,61 km²
Väkiluku 38 183
 – Väestötiheys 54,9 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]









Lidköpingin kunnan alueella sijainneet pitäjät.
Torgbron Lidköpingissä.

Lidköping on yksi Ruotsin kunnista. Se sijaitsee Länsi-Götanmaan läänissä, Länsi-Götanmaan maakunnassa, Ruotsin suurimman järven Vänernin etelärannalla. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 38 183 asukasta ja sen maapinta-ala oli 695,61 km².[1][2] Kunnan keskustaajama on Lidköping, joka on entinen kaupunki.

Lidköpingin kunnan nähtävyyksiin kuuluu muun muassa Läckön linna. Vänernin rannalla sijaitsee Lidköpingin satama.

Vuonna 2007 kunnassa oli 381,09 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 54,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Nykyinen kunta koostuu vanhasta Lidköpingin kaupungista ja 31 entisestä maalaiskunnasta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seitsemän "suurkuntaa":

  • Järpås (Häggesled, Järpås ja Uvered)
  • Kållands-Råda (Kållands-Åsaka, Mellby ja Råda)
  • Norra Kålland (Gösslunda, Otterstad, Rackeby, Skalunda, Strö ja Sunnersberg)
  • Saleby (Härjevad, Trässberg ja Saleby)
  • Tun (Friel, Karaby ja Tun)
  • Vinninga (Hasslösa, Hovby, Lindärva, Norra Härene ja Sävare)
  • Örslösa (Gillstad, Lavad, Norra Kedum, Söne, Tranum, Tådene, Väla ja Örslösa)

Lidköpingin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut.

Kuntaliitokset Lidköpingin kuntablokissa suoritettiin jo vuonna 1969, jolloin edellä mainitut seitsemän maalaiskuntaa ja kaupunki yhdistettiin. Tuolloin lakkautettiin myös vuonna 1919 perustettu Järpåsin taajaväkinen yhdyskunta. Uusi kunta oli muodollisesti Lidköpingin kaupunki, kunnes se vuonna 1971 muutettiin Lidköpingin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon.

Väestönkehitys

Lidköpingin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 32 545
1955
  
 32 936
1960
  
 32 745
1965
  
 33 475
1970
  
 34 916
1975
  
 34 625
1980
  
 35 061
1985
  
 35 212
1990
  
 35 801
1995
  
 36 769
2000
  
 36 802
2005
  
 37 380
2010
  
 38 048
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Vuoden 2011 lopussa 10,1 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 7,9 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 217 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 267 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 190 089 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 19,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,7 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,7 2,6
  jalostus 25,9 29,9
  palvelut 69,9 66,0
  tuntematon 1,5 1,5
  Työpaikkoja ja työllisiä 17 466 18 382
  työpaikkaomavaraisuus 95,0

Taajamat

Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 75,9 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 171 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Lidköping 25 644
2 Vinninga 1 078
3 Järpås 795
4 Filsbäck 615
5 Örslösa 307
6 Saleby 232
7 Tun 206

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

Luettelossa mainituista taajamista Råda, Stenhammar ja Tofta ovat sittemmin kasvaneet yhteen Lidköpingin taajaman kanssa.[16]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Lidköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[19]

  • Lidköpings Östra (24 valtuutettua)
  • Lidköpings Västra (27 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Lidköpingin kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[20] 		Valittuja
edustajia[21]
  Maltillinen kokoomus 22,23 11
  Keskustapuolue 8,11 4
  Liberaalit 6,13 3
  Kristillisdemokraatit 7,25 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 41,40 21
  Vasemmistopuolue 6,23 4
  Ympäristöpuolue vihreät 5,54 3
  Ruotsidemokraatit 2,87 2
  Muut 0,24 0
  Yhteensä 51

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Lidköping
  • Järpås
  • Kållands-Råda
  • Sunnersberg
  • Sävare
  • Örslösa

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Friel
  • Gillstad
  • Gösslunda
  • Hasslösa
  • Hovby
  • Häggesled
  • Härjevad
  • Höra* (Hörene)
  • Järpås
  • Karaby
  • Kållands-Åsaka (Åsaka)
  • Landa*
  • Lavad
  • Lidköping
  • Lindärva
  • Läckö slottskapell*
  • Mellby
  • Norra Härene (Härene)
  • Norra Kedum (Fiskekedum, Kedum)
  • Otterstad
  • Rackeby
  • Resville*
  • Rycka*
  • Råda
  • Saleby
  • Sankt Katarinae kapell* (Synnerby)
  • Sankt Mariae kapell* (Traneberg, Törsö)
  • Senäte*
  • Skalunda
  • Skofteby*
  • Strö
  • Sunnersberg
  • Sävare
  • Söne
  • Tranum
  • Trässberg
  • Tun
  • Tådene
  • Uvered
  • Vedum*
  • Väla
  • Örslösa
  • Östby*

Kirkot

  • Frielin kirkko
    Frielin kirkko
  • Gillstadin kirkko
    Gillstadin kirkko
  • Gösslundan kirkko
    Gösslundan kirkko
  • Härjevadin kirkko
    Härjevadin kirkko
  • Järpåsin kirkko
    Järpåsin kirkko
  • Kållands-Åsakan kirkko
    Kållands-Åsakan kirkko
  • Lavadin kirkko
    Lavadin kirkko
  • Lindärvan kirkko
    Lindärvan kirkko
  • Mellbyn kirkko
    Mellbyn kirkko
  • Norra Härenen kirkko
    Norra Härenen kirkko
  • Norra Kedumin kirkko
    Norra Kedumin kirkko
  • Otterstadin kirkko
    Otterstadin kirkko
  • Rackebyn kirkko
    Rackebyn kirkko
  • Rådan kirkko
    Rådan kirkko
  • Salebyn kirkko
    Salebyn kirkko
  • Sankt Nicolain kirkko
    Sankt Nicolain kirkko
  • Skalundan kirkko
    Skalundan kirkko
  • Strön kirkko
    Strön kirkko
  • Sönen kirkko
    Sönen kirkko
  • Tranumin kirkko
    Tranumin kirkko
  • Tunin kirkko
    Tunin kirkko
  • Uveredin kirkko
    Uveredin kirkko
  • Örslösan kirkko
    Örslösan kirkko

Ystävyyskunnat

Lähteet

  1. ↑ a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lidköpingin kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Lidköpings kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
Länsi-Götanmaan läänin kunnat
Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lidköpingin_kunta&oldid=14104840”