Ero sivun ”Kommunistilait” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Svinhufvudin II hallitus, eduskuntavaalit oli 1929 |
KLS (keskustelu | muokkaukset) laajennettu |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kommunistilait''' |
'''Kommunistilait''' olivat Suomessa vuonna 1930 [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] vaatimuksesta säädettyjä lakeja, joilla pyryttiin estämään [[Suomen kommunistinen puolue|kommunistien]] toiminta Suomessa. Niillä rajoitettiin kansalaisten [[painovapaus|paino-]], [[yhdistymisvapaus|yhdistymis-]] ja [[kokoontumisvapaus|kokoontumisvapautta]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1930&loppu=1939 |Nimeke=Historian äärelle 1930-luku|Viitattu=14.2.2009 | Selite = Linkki ei enää aukea}}</ref> |
||
| ⚫ | Niiden perusteella estettiin kiellettyihin järjestöihin aiemmin kuuluneiden asettuminen ehdokkaaksi valtiollisissa ja kunnallisvaaleissa, sillä niiden nojalla voitiin evätä [[vaalikelpoisuus]] sellaisilta henkilöiltä, jotka viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana olivat kuuluneet valtiopetoksellisina pidettyihin järjestöihin tai muutoin suosineet kyseistä toimintaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/historia/punainen.html| Nimeke =Historia, Punainen Pispala |Viitattu =14.2.2009}}</ref> |
||
== Lakiesitykset ja niiden sisältö == |
|||
| ⚫ | |||
Hallitus antoi 30. kesäkuuta 1930 eduskunnalle ehdotukset seuraaviksi laeiksi: |
|||
[[Suomen sosialidemokraattinen puolue|Sosialidemokraatit]] vastustivat lakeja, koska oli epäilyksiä, että niillä pyrittäisiin rajoittamaan kaikkea vasemmistolaista toimintaa. Kommunistilakeihin sisältyi koko joukko lainsäädäntöä, jolla pyrittiin estämään vasemmiston vaalimenestystä ja julkista esiintymistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.heikniemi.net/kirj/jur/yleinen/suohi.html | Nimeke =Suomen oikeuden historiallisen kehityksen vaiheet| Tekijä =Jouni Heikniemi| Julkaisija = 14.2.2009}}</ref> [[Talonpoikaismarssi]]n jälkeen annettuun lakiesitykseen sisältyivät [[tasavallan suojelulaki]], muutokset [[valtiopäiväjärjestys|valtiopäiväjärjestykseen]], kunnallis- ja vaalilakeihin sekä painovapauslakiin. Lisäksi säädettiin muutoksia [[yhdistys]]lakiin ja [[Suomen rikoslaki|rikoslakiin]]. Tasavallan suojelulain perusteella presidentti saattoi torjua poikkeusasetuksin maata uhkaavat vaarat kansalaisvapauksista piittaamatta, joskin asetukset oli vielä alistettava eduskunnan hyväksyttäviksi. Valtiopäiväjärjestyksen muutos mahdollisti vaalikelpoisuuden epäämisen henkilöltä, joka kuului valtionvastaisiin yhdistyksiin. Keskusvaalilautakunnat saivat hylätä vaalilistat, joilla oli vaalikelpoisuuden menettäneitä henkilöitä. Painovapauslain nojalla pidennettiin enimmäislakkautusaika kolmesta kuukaudesta vuoteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotinet.com/mkahieta/Dokumentit/vaalit.htm#L%C3%A4hdeviitteet | Nimeke =Syksyn 1930 eduskuntavaalit | Tekijä =Marita Hietasaari| Viitattu =14.2.2009}}</ref> Lait hyväksyttiin täpärästi. |
|||
<ref name=HE>{{kirjaviite | Nimeke = Valtiopäivät 1930, Asiakirjat | Julkaisija = Valtioneuvoston kirjapaino | Luku = Hallituksen esitykset nro 54-56/1930 | Vuosi = 1930</ref> |
|||
* Hallituksen esitys 54/1930: [[Tasavallan suojelulaki]] |
|||
* Hallituksen esitys 55/1930: |
|||
**[[valtiopäiväjärjestys|valtiopäiväjärjestyksen]] 7 §:n muuttaminen |
|||
** muutoksia Suomen [[vaalilaki]]in |
|||
** muutoksia [[kaupunki (kuntamuoto)|kaupunkien]] ja [[maalaiskunta|maalaiskuntien]] [[kunnallislaki|kunnallislakeihin]] |
|||
** muutoksia kunnalliseen vaalilakiin |
|||
* Hallituksen esitys 56/1930: |
|||
** muutoksia eräisiin [[painovapaus]]lain pykäliin |
|||
** [[Suomen rikoslaki|rikoslain]] 16. luvun 24 §:n muutos |
|||
Tasavallan suojelulain mukaan [[tasavallan presidentti|presidentillä]] oli tietyissä tilanteissa valta [[asetus|asetuksella]] rajoittaa eräitä kansalaisten [[perusoikeus|perusoikeuksia]]. Valtiopäiväjärjestyksen muutoksella aiottiin säätää, että [[kansanedustaja]]ksi ei voitu valita "sellaisen [[yhdistys|yhdistyksen]], järjestön tai muun yhteenliittymän jäsentä, jonka tarkoituksiin sisältyy Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen väkivaltainen tai muutoin lainvastainen kumoaminen". Kunnallislakien muutoksilla aiottiin säätää, että tällaisten järjestöjen jäsentä ei voitu valita myöskään [[kunnallisvaltuusto]]n jäseneksi. Vaalilain muutettavien säännösten mukaan [[vaalilautakunta|vaalilautakuntien]] oli tarkastettava ehdokkaiksi asetettavista henkilöistä, ettei heillä ollut tällaista taustaa.<ref name=HE /> Painovapauslain muutoksella pidennettiin [[aikakautinen painokirjoitus|aikakautisen painokirjoituksen]] pisin mahdollinen lakkautusaika kolmesta kuukaudesta vuoteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotinet.com/mkahieta/Dokumentit/vaalit.htm#L%C3%A4hdeviitteet | Nimeke =Syksyn 1930 eduskuntavaalit | Tekijä =Marita Hietasaari| Viitattu =14.2.2009}}</ref> Painotuote säädettiin rangaistavaksi muun muassa, jos siinä halvennettiin maan hallitusta, eduskuntaa tai laillista yhteiskuntajärjestystä tai jos se oli vaarana yleiselle järjestykselle.<ref name=Sarjala> | Kirjaviite | Tekijä = Jukka Sarjala | Nimeke = Kotomaamme outo Suomi | Sivu = 141 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Teos | Vuosi = 2013 | Tunniste = ISBN 978-951-851.440-7}}</ref> |
|||
== Käsittely eduskunnassa == |
|||
Kommunistilakien käsittelyä varten eduskunta kutsuttiin koolle heinäkuun alussa, mikä on Suomessa ollut täysin poikkeuksellista.<ref name=Sarjala /> Lakiesitykset antanut [[Kallion III hallitus]] oli jo sitä ennen lakkauttanut eräitä kommunistisia lehtiä. Tässä asiassa sai eduskunnalta luottamuslauseen, mutta päätti kuitenkin erota, ja jo 4. heinäkuuta 1930 sen tilalle nimitettiin [[Svinhufvudin II hallitus]].<ref name=UusiTieto>{{kirjaviite | Nimeke = Uusi tietosanakirja, 19. osa (SPE-SUO) | Sivu = 892 | Luku = Suomi, historia | Julkaisija = Tietosanakirja Oy | Vuosi = 1967}}</ref><ref name=Kronikka>{{kirjaviite | Nimeke = Vuosisatamme kronikka | Sivu = 410–411 | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 1986 | Tunniste = ISBN 951-20-2893-X}}</ref> Muutamaa päivää myöhemmin Lapuanliike järjesti [[talonpoikaismarssi]]n.<ref name=UusiTieto /> |
|||
[[Suomen sosialidemokraattinen puolue|Sosialidemokraatit]] vastustivat lakeja, koska oli epäilyksiä, että niillä pyrittäisiin rajoittamaan kaikkea vasemmistolaista toimintaa. Alkuperäisten kommunistilakien ohella seuraavina vuosina säädettiinkin koko joukko lakeja, jolla pyrittiin estämään vasemmiston vaalimenestystä ja julkista esiintymistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.heikniemi.net/kirj/jur/yleinen/suohi.html | Nimeke =Suomen oikeuden historiallisen kehityksen vaiheet| Tekijä =Jouni Heikniemi| Julkaisija = 14.2.2009}}</ref> |
|||
Koska valtiopäiväjärjestys oli [[perustuslaki]], sen muutos oli säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Täten se oli joko hyväksyttävä jätettäväksi lepäämään seuraavien vaalien jälkeisiin ensimmäisiin valtiopäiviin saakka tai julistettava kiireelliseksi päätöksellä, jota kannatti vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Samoin oli laita tasavallan suojelulain, koska se sisälsi selvästi poikkeuksia [[vuoden 1919 hallitusmuoto|hallitusmuodon]] säännöksistä. Muut esitetyt lait sen sijaan katsottiin voitavan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.<ref name=HE /> Silloisen valtiopäiväjärjestyksen mukaan kuitenkin tavallisetkin lait voitiin [[lepäämäänjättämissäännöstö|jättää lepäämään]], mikäli eduskunta hyväksyttyään lain päätti niin päätöksellä, jota kannatti vähintään kolmasosa annetuista äänistä. |
|||
Eduskunnassa sekä tasavallan suojelulakia että valtiopäiväjärjestyksen muutosta ehdotettiin julistettaviksi kiireellisiksi, mutta kummankaan osalta kiireelliseksi julistaminen ei saanut vaadittua määräenemmistöä. Eduskunta kuitenkin hyväksyi molemmat lait jätettäviksi lepäämään seuraavien vaalien yli, tasavallan suojelulain äänin 108–53 ja valtiopäiväjärjestyksen muutoksen äänin 105–66.<ref name=PK15.7.1930>{{kirjaviite | Nimeke = Valtiopäivät 1930, Pöytäkirjat | Sivu = 1133-1134 | Luku = Tiistaina 15. päivänä heinäkuuta 1930 | Julkaisija = Valtioneuvoston kirjapaino | Vuosi = 1930}}</ref> Ehdotettuun valtiopäiväjärjestyksen muutokseen eduskunta oli vielä lisännyt säännöksen, että [[vaalikelpoisuus|vaalikelpoisuutta]] vailla eivät olleet vain siinä tarkoitettujen yhteenliittymien jäsenet vaan myös henkilö, jotka muulla tavoin oli vaaleja edeltäneiden kolmen vuoden aikana toiminut sellaisen yhteenliittymän hyväksi tai muutoin edistänyt niiden tarkoituksiin tähtäävää toimintaa. |
|||
Eduskunta hyväksyi muutkin hallituksen esittämät lait. Vaalilain muutoksen se kuitenkin päätti jättää lepäämään. Eduskunnassa ehdotettiin muitakin lakeja jätettäviksi lepäämään, mutta äänestyksissä nämä ehdotukset eivät saaneet riittävästi kannatusta, jotta niin olisi tapahtunut.<ref name=PK15.7.1930 /> Näin ollen tasavallan presidentti [[Lauri Kristian Relander|Relander]] vahvistikin 31. heinäkuuta 1930 kunnallislakien, kunnallisen vaalilain, painovapauslain ja rikoslain muutokset.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Suomen asetuskokoelma 1930 | Sivu = 911–917 | Julkaisija = Valtioneuvoston kirjapaino | Vuosi = 1930}}</ref> |
|||
Kun eduskunta oli jättänyt osan hallituksen esittämistä laeista lepäämään, presidentti määräsi 15. heinäkuuta 1930 eduskunnan hajotettavaksi ja [[eduskuntavaalit 1930|uudet vaalit]] pidettäviksi lokakuun alussa.<ref name=UusiTieto /><ref name=Kronikka /> Uudessa eduskunnassa porvarilliset puolueet saivat entistä suuremman enemmistön, 134–66<ref name=UusiTieto />, ja eduskunta hyväksyi lepäämässä olleet lait. Tasavallan presidentti vahvisti ne 18. marraskuuta 1930.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Suomen asetuskokoelma 1930 | Sivu = 1043–1048 | Julkaisija = Valtioneuvoston kirjapaino | Vuosi = 1930}}</ref> |
|||
== Lakien soveltaminen == |
|||
Lakien seurauksena kiellettiin kommunistiset sanomalehdet ja lakkautettiin muun muassa helsinkiläinen [[Suomen Työmies (1930)|Suomen Työmies]], oululainen [[Pohjolan Voima]] ja vaasalainen [[Nya Folkbladet]]. Kirjapainoja takavarikoitiin useissa kaupungeissa. Kommunisteiksi epäiltyjä pidätettiin, muun muassa 329 toimittajaa ja kirjaltajaa tuomittiin kuritushuone- ja vankeusrangaistuksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2006/1/muut/ | Nimeke =Työväen sananvapaus porvariston mielivallan alaisena | Tekijä =Markku Kuusela | Julkaisu =Kirjatyö| Julkaisija=viestintaliitto|Viitattu =14.2.2009}}</ref> |
Lakien seurauksena kiellettiin kommunistiset sanomalehdet ja lakkautettiin muun muassa helsinkiläinen [[Suomen Työmies (1930)|Suomen Työmies]], oululainen [[Pohjolan Voima]] ja vaasalainen [[Nya Folkbladet]]. Kirjapainoja takavarikoitiin useissa kaupungeissa. Kommunisteiksi epäiltyjä pidätettiin, muun muassa 329 toimittajaa ja kirjaltajaa tuomittiin kuritushuone- ja vankeusrangaistuksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2006/1/muut/ | Nimeke =Työväen sananvapaus porvariston mielivallan alaisena | Tekijä =Markku Kuusela | Julkaisu =Kirjatyö| Julkaisija=viestintaliitto|Viitattu =14.2.2009}}</ref> |
||
== Voimassaolo ja kumoaminen == |
|||
Tasavallan suojelulaki säädettiin määräajaksi, joka päättyi vuoden 1935 lopussa. Samalla lakkasivat kaikki sen nojalla säädetyt asetuksetkin olemasta voimassa. |
|||
Valtiopäiväjärjestystä muutettiin uudelleen vuonna 1934. Nyt säädettiin, että vaalikelpoisuutta vailla oli henkilö, joka oli tuomittu tai asetettu syytteeseen [[valtiopetos|valtiopetoksesta]] tai [[maanpetos|maanpetoksesta]] taikka näistä jommankumman yrityksestä tai valmistelusta, siihen saakka, kunnes tuomitun rangaistusajan päättymisestä oli kulunut kuusi vuotta.<ref>Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta 25.5.1934</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Esko Hakkila | Nimeke = Suomen tasavallan perustuslait sekä eräitä niihin liittyviä lakeja, asetuksia ja säännöstöjä selityksin | Sivu = 395–398 | Luku = Valtiopäiväjärjestys (7 §) | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1939}}</ref> Tässä muodossa säännös oli voimassa, kunnes se kumottiin marraskuussa 1944.<ref>Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta 24.11.1944 (839/1944)</ref> |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
| Rivi 14: | Rivi 49: | ||
[[Luokka:Suomen laki]] |
[[Luokka:Suomen laki]] |
||
[[Luokka:Suomen historia]] |
|||
[[Luokka:Oikeushistoria]] |
|||
[[Luokka:Suomen kommunistinen puolue]] |
[[Luokka:Suomen kommunistinen puolue]] |
||
Versio 11. kesäkuuta 2014 kello 15.11
Kommunistilait olivat Suomessa vuonna 1930 Lapuan liikkeen vaatimuksesta säädettyjä lakeja, joilla pyryttiin estämään kommunistien toiminta Suomessa. Niillä rajoitettiin kansalaisten paino-, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta.[1] Niiden perusteella estettiin kiellettyihin järjestöihin aiemmin kuuluneiden asettuminen ehdokkaaksi valtiollisissa ja kunnallisvaaleissa, sillä niiden nojalla voitiin evätä vaalikelpoisuus sellaisilta henkilöiltä, jotka viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana olivat kuuluneet valtiopetoksellisina pidettyihin järjestöihin tai muutoin suosineet kyseistä toimintaa.[2]
Lakiesitykset ja niiden sisältö
Hallitus antoi 30. kesäkuuta 1930 eduskunnalle ehdotukset seuraaviksi laeiksi: [3]
- Hallituksen esitys 54/1930: Tasavallan suojelulaki
- Hallituksen esitys 55/1930:
- valtiopäiväjärjestyksen 7 §:n muuttaminen
- muutoksia Suomen vaalilakiin
- muutoksia kaupunkien ja maalaiskuntien kunnallislakeihin
- muutoksia kunnalliseen vaalilakiin
- Hallituksen esitys 56/1930:
- muutoksia eräisiin painovapauslain pykäliin
- rikoslain 16. luvun 24 §:n muutos
Tasavallan suojelulain mukaan presidentillä oli tietyissä tilanteissa valta asetuksella rajoittaa eräitä kansalaisten perusoikeuksia. Valtiopäiväjärjestyksen muutoksella aiottiin säätää, että kansanedustajaksi ei voitu valita "sellaisen yhdistyksen, järjestön tai muun yhteenliittymän jäsentä, jonka tarkoituksiin sisältyy Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen väkivaltainen tai muutoin lainvastainen kumoaminen". Kunnallislakien muutoksilla aiottiin säätää, että tällaisten järjestöjen jäsentä ei voitu valita myöskään kunnallisvaltuuston jäseneksi. Vaalilain muutettavien säännösten mukaan vaalilautakuntien oli tarkastettava ehdokkaiksi asetettavista henkilöistä, ettei heillä ollut tällaista taustaa.[3] Painovapauslain muutoksella pidennettiin aikakautisen painokirjoituksen pisin mahdollinen lakkautusaika kolmesta kuukaudesta vuoteen.[4] Painotuote säädettiin rangaistavaksi muun muassa, jos siinä halvennettiin maan hallitusta, eduskuntaa tai laillista yhteiskuntajärjestystä tai jos se oli vaarana yleiselle järjestykselle.[5]
Käsittely eduskunnassa
Kommunistilakien käsittelyä varten eduskunta kutsuttiin koolle heinäkuun alussa, mikä on Suomessa ollut täysin poikkeuksellista.[5] Lakiesitykset antanut Kallion III hallitus oli jo sitä ennen lakkauttanut eräitä kommunistisia lehtiä. Tässä asiassa sai eduskunnalta luottamuslauseen, mutta päätti kuitenkin erota, ja jo 4. heinäkuuta 1930 sen tilalle nimitettiin Svinhufvudin II hallitus.[6][7] Muutamaa päivää myöhemmin Lapuanliike järjesti talonpoikaismarssin.[6]
Sosialidemokraatit vastustivat lakeja, koska oli epäilyksiä, että niillä pyrittäisiin rajoittamaan kaikkea vasemmistolaista toimintaa. Alkuperäisten kommunistilakien ohella seuraavina vuosina säädettiinkin koko joukko lakeja, jolla pyrittiin estämään vasemmiston vaalimenestystä ja julkista esiintymistä.[8]
Koska valtiopäiväjärjestys oli perustuslaki, sen muutos oli säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Täten se oli joko hyväksyttävä jätettäväksi lepäämään seuraavien vaalien jälkeisiin ensimmäisiin valtiopäiviin saakka tai julistettava kiireelliseksi päätöksellä, jota kannatti vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Samoin oli laita tasavallan suojelulain, koska se sisälsi selvästi poikkeuksia hallitusmuodon säännöksistä. Muut esitetyt lait sen sijaan katsottiin voitavan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.[3] Silloisen valtiopäiväjärjestyksen mukaan kuitenkin tavallisetkin lait voitiin jättää lepäämään, mikäli eduskunta hyväksyttyään lain päätti niin päätöksellä, jota kannatti vähintään kolmasosa annetuista äänistä.
Eduskunnassa sekä tasavallan suojelulakia että valtiopäiväjärjestyksen muutosta ehdotettiin julistettaviksi kiireellisiksi, mutta kummankaan osalta kiireelliseksi julistaminen ei saanut vaadittua määräenemmistöä. Eduskunta kuitenkin hyväksyi molemmat lait jätettäviksi lepäämään seuraavien vaalien yli, tasavallan suojelulain äänin 108–53 ja valtiopäiväjärjestyksen muutoksen äänin 105–66.[9] Ehdotettuun valtiopäiväjärjestyksen muutokseen eduskunta oli vielä lisännyt säännöksen, että vaalikelpoisuutta vailla eivät olleet vain siinä tarkoitettujen yhteenliittymien jäsenet vaan myös henkilö, jotka muulla tavoin oli vaaleja edeltäneiden kolmen vuoden aikana toiminut sellaisen yhteenliittymän hyväksi tai muutoin edistänyt niiden tarkoituksiin tähtäävää toimintaa.
Eduskunta hyväksyi muutkin hallituksen esittämät lait. Vaalilain muutoksen se kuitenkin päätti jättää lepäämään. Eduskunnassa ehdotettiin muitakin lakeja jätettäviksi lepäämään, mutta äänestyksissä nämä ehdotukset eivät saaneet riittävästi kannatusta, jotta niin olisi tapahtunut.[9] Näin ollen tasavallan presidentti Relander vahvistikin 31. heinäkuuta 1930 kunnallislakien, kunnallisen vaalilain, painovapauslain ja rikoslain muutokset.[10]
Kun eduskunta oli jättänyt osan hallituksen esittämistä laeista lepäämään, presidentti määräsi 15. heinäkuuta 1930 eduskunnan hajotettavaksi ja uudet vaalit pidettäviksi lokakuun alussa.[6][7] Uudessa eduskunnassa porvarilliset puolueet saivat entistä suuremman enemmistön, 134–66[6], ja eduskunta hyväksyi lepäämässä olleet lait. Tasavallan presidentti vahvisti ne 18. marraskuuta 1930.[11]
Lakien soveltaminen
Lakien seurauksena kiellettiin kommunistiset sanomalehdet ja lakkautettiin muun muassa helsinkiläinen Suomen Työmies, oululainen Pohjolan Voima ja vaasalainen Nya Folkbladet. Kirjapainoja takavarikoitiin useissa kaupungeissa. Kommunisteiksi epäiltyjä pidätettiin, muun muassa 329 toimittajaa ja kirjaltajaa tuomittiin kuritushuone- ja vankeusrangaistuksiin.[12]
Voimassaolo ja kumoaminen
Tasavallan suojelulaki säädettiin määräajaksi, joka päättyi vuoden 1935 lopussa. Samalla lakkasivat kaikki sen nojalla säädetyt asetuksetkin olemasta voimassa.
Valtiopäiväjärjestystä muutettiin uudelleen vuonna 1934. Nyt säädettiin, että vaalikelpoisuutta vailla oli henkilö, joka oli tuomittu tai asetettu syytteeseen valtiopetoksesta tai maanpetoksesta taikka näistä jommankumman yrityksestä tai valmistelusta, siihen saakka, kunnes tuomitun rangaistusajan päättymisestä oli kulunut kuusi vuotta.[13][14] Tässä muodossa säännös oli voimassa, kunnes se kumottiin marraskuussa 1944.[15]
Lähteet
- ↑ Historian äärelle 1930-luku (Linkki ei enää aukea) agricola.utu.fi. Viitattu 14.2.2009.
- ↑ Historia, Punainen Pispala pispala.fi. Viitattu 14.2.2009.
- ↑ a b c Jukka Sarjala: ”Hallituksen esitykset nro 54-56/1930”, Kotomaamme outo Suomi, s. 141. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2013. ISBN 978-951-851.440-7.
- ↑ a b c d ”Suomi, historia”, Uusi tietosanakirja, 19. osa (SPE-SUO), s. 892. Tietosanakirja Oy, 1967.
- ↑ a b Vuosisatamme kronikka, s. 410–411. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
- ↑ Jouni Heikniemi: Suomen oikeuden historiallisen kehityksen vaiheet 14.2.2009.
- ↑ a b ”Tiistaina 15. päivänä heinäkuuta 1930”, Valtiopäivät 1930, Pöytäkirjat, s. 1133-1134. Valtioneuvoston kirjapaino, 1930.
- ↑ Suomen asetuskokoelma 1930, s. 911–917. Valtioneuvoston kirjapaino, 1930.
- ↑ Suomen asetuskokoelma 1930, s. 1043–1048. Valtioneuvoston kirjapaino, 1930.
- ↑ Markku Kuusela: Työväen sananvapaus porvariston mielivallan alaisena Kirjatyö. viestintaliitto. Viitattu 14.2.2009.
- ↑ Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta 25.5.1934
- ↑ Esko Hakkila: ”Valtiopäiväjärjestys (7 §)”, Suomen tasavallan perustuslait sekä eräitä niihin liittyviä lakeja, asetuksia ja säännöstöjä selityksin, s. 395–398. WSOY, 1939.
- ↑ Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta 24.11.1944 (839/1944)