Ero sivun ”Parolan lentokenttä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
IA (keskustelu | muokkaukset) p l |
Wgn (keskustelu | muokkaukset) p kv |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Sotien aikana kentällä koulutettiin hävittäjälentäjiä. Kenttä toimi [[Suomen Ilmavoimat|ilmavoimien]] huoltokenttänä. Se oli myös [[Ilmavoimien Viestipataljoona]]n sijoituspaikka. SS-valtakunnanjohtaja [[Heinrich Himmler]] seurueineen käytti Parolan kenttää Suomen-vierailunsa aikana elokuussa [[1942]] |
Sotien aikana kentällä koulutettiin hävittäjälentäjiä. Kenttä toimi [[Suomen Ilmavoimat|ilmavoimien]] huoltokenttänä. Se oli myös [[Ilmavoimien Viestipataljoona]]n sijoituspaikka. SS-valtakunnanjohtaja [[Heinrich Himmler]] seurueineen käytti Parolan kenttää Suomen-vierailunsa aikana elokuussa [[1942]] |
||
lomaillessaan pari päivää [[Tyrväntö|Tyrvännön]] Petäyksessä lääkintäkenraalimajuri [[Eino Suolahti|Eino Suolahden]] huvilalla. |
|||
1950-luvulla kenttä oli Suomen merkittävimpiä [[purjelento]]kenttiä ja siellä järjestettiin [[1959]] purjelennon SM-kilpailut. Ilmailutoiminta loppui lentokentällä [[1962]], kun [[Puolustusvoimat]] tarvitsi alueen omaan käyttöönsä. Ilmavoimien lentotoiminta siirtyi [[Tikkakoski|Tikkakoskelle]] ja siviili-ilmailu [[Loppi|Lopen]] [[Räyskälän lentopaikka|Räyskälään]]. |
1950-luvulla kenttä oli Suomen merkittävimpiä [[purjelento]]kenttiä ja siellä järjestettiin [[1959]] purjelennon SM-kilpailut. Ilmailutoiminta loppui lentokentällä [[1962]], kun [[Puolustusvoimat]] tarvitsi alueen omaan käyttöönsä. Ilmavoimien lentotoiminta siirtyi [[Tikkakoski|Tikkakoskelle]] ja siviili-ilmailu [[Loppi|Lopen]] [[Räyskälän lentopaikka|Räyskälään]]. |
||
Versio 5. kesäkuuta 2014 kello 00.21
Parolan lentokenttä toimi Hattulan Parolannummella vuodet 1935–1962. Kentän pituus oli alun perin 600 m, mutta talvisodan alla se raivattiin kilometrin pituiseksi. Myöhemmin kentälle rakennettiin kaksi kiitotietä ristiin.
Sotien aikana kentällä koulutettiin hävittäjälentäjiä. Kenttä toimi ilmavoimien huoltokenttänä. Se oli myös Ilmavoimien Viestipataljoonan sijoituspaikka. SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler seurueineen käytti Parolan kenttää Suomen-vierailunsa aikana elokuussa 1942 lomaillessaan pari päivää Tyrvännön Petäyksessä lääkintäkenraalimajuri Eino Suolahden huvilalla.
1950-luvulla kenttä oli Suomen merkittävimpiä purjelentokenttiä ja siellä järjestettiin 1959 purjelennon SM-kilpailut. Ilmailutoiminta loppui lentokentällä 1962, kun Puolustusvoimat tarvitsi alueen omaan käyttöönsä. Ilmavoimien lentotoiminta siirtyi Tikkakoskelle ja siviili-ilmailu Lopen Räyskälään.
Kenttä toimii nykyään panssarivaunujen harjoitusalueena ja Panssariprikaatin sotilasslangissa lentokenttä tunnetaan nimellä Leke.
Lähteet
- Ahti Saarinen (2005): Jäätukikohdan päiväkirja, s. 12. ISBN 952-99412-3-4