Ero sivun ”Kaksoistutkinto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Kenen mukaan -kysely tehty vuosia sitten → poistetaan. Lisätty yleinen lähdekysely. |
|||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
== Kolmoistutkinto == |
== Kolmoistutkinto == |
||
Kolmoistutkinnossa opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon ohessa koko lukion oppimäärän. Tällöin hän saa myös lukion päättötodistuksen. |
Kolmoistutkinnossa opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon ohessa koko lukion oppimäärän. Tällöin hän saa myös lukion päättötodistuksen. Tämä ei kuitenkaan todellisuudessa tarkoita mitään, sillä tällöin jokainen lukion käynyt olisi automaattisesti suorittanut myös kaksoistutkinnon. |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 4. kesäkuuta 2014 kello 20.57
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Koulutus Suomessa |
|---|
| Esiaste |
| - varhaiskasvatus |
| - esikoulu |
| Perusaste |
| - peruskoulu |
| Toinen aste eli keskiaste |
| - lukio |
| - ammattikoulutus |
| - ammatillinen aikuiskoulutus |
| - kaksoistutkinto |
| Korkea-aste |
| - ammattikorkeakoulu |
| - yliopisto |
| Historiallisia oppilaitosmuotoja |
| - kansakoulu |
| - oppikoulu |
| - opistoaste |
| - kouluaste |
Kaksoistutkinto tarkoittaa yleensä ammatillisen perustutkinnon sekä ylioppilastutkinnon suorittamista rinnakkain. Käytännössä lukion kurssit luetaan hyväksi ammatillisen perustutkinnon vastaavia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia eli nk. yhteisiä opintoja korvaavina. Kaksoistutkintoon tähtäävistä opinnoista käytetään myös nimeä ammattilukio. Kaksoistutkinto on suosittua etenkin kaupan alan ammatillisissa perustutkinnoissa, kuten merkonomi tai datanomi, mutta järjestely on mahdollista kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa.
Opiskelun rakenne
Kaksoistutkintoa suorittavan oppilaan pääasiallinen oppilaitos on ammatillinen oppilaitos, jossa hän opiskelee suurimman osan ajastaan ammatilliseen perustutkintoon vaadittuja ammattiaineita. Lukion kurssien opetus voidaan järjestää joko lukion tai ammatillisen oppilaitoksen tiloissa. Opiskelu kestää kurssien määrästä ja suoritustahdista riippuen 3–4 vuotta.
Lukion osalta opiskelija suorittaa ylioppilastutkintoon vaaditun oppimäärän, eli kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit sekä kaksoistutkinnon suorittajille tarjottavan määrän syventäviä kursseja. Lukujärjestysteknisistä seikoista johtuen syventävien kurssien määrä jää yleensä selvästi pienemmäksi, kuin normaalissa lukio-opiskelussa. Myös muut ammatillisen perustutkinnon yhteiset opinnot voidaan mahdollisuuksien mukaan suorittaa lukion kursseina.
Ammatillisesta oppilaitoksesta riippuen yhteiset opinnot voidaan sijoittaa omille jaksoilleen, mikäli opinnot suoritetaan lukiolla. Näin vältytään vaihtamasta opiskelupaikkaa kesken koulupäivän, jolloin opiskelu tapahtuu koko jakson samoissa tiloissa.
Kaksoistutkinnon suorittaminen vaatii opiskelijalta hyvää motivaatiota, itsekuria ja oma-aloitteisuutta. Omatoimista opiskelua on runsaasti ja joitain kursseja voi joutua suorittamaan aikuislukiossa tai itsenäisesti opiskellen. Esimerkiksi pitkän matematiikan ja fysiikan opinnot ovat niin laajat, että opinnot saattavat venyä neljän vuoden mittaisiksi.
Viimeisenä vuonna oppilas osallistuu lukion oppimäärää suorittavien opiskelijoiden tavoin ylioppilaskirjoituksiin ja saa hyväksytystä suorituksesta ylioppilastutkintotodistuksen, mutta ei lukion päättötodistusta.
Myös kahden ammatillisen tutkinnon suorittaminen on mahdollista. Esimerkiksi sähköalan perustutkintoa opiskeleva voi suorittaa sekä automaatioasentajan, että elektroniikka-asentajan tutkinnot.
Kolmoistutkinto
Kolmoistutkinnossa opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon ohessa koko lukion oppimäärän. Tällöin hän saa myös lukion päättötodistuksen. Tämä ei kuitenkaan todellisuudessa tarkoita mitään, sillä tällöin jokainen lukion käynyt olisi automaattisesti suorittanut myös kaksoistutkinnon.