Ero sivun ”Bjørnstjerne Bjørnson” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6: Rivi 6:
| salanimi =
| salanimi =
| syntymäaika = [[8. joulukuuta]] [[1832]]
| syntymäaika = [[8. joulukuuta]] [[1832]]
| syntymäpaikka =
| syntymäpaikka = [[Kvikne]], [[Hedmarkin lääni]], [[Norja]]
| kuolinaika = [[26. huhtikuuta]] [[1910]]
| kuolinaika = [[26. huhtikuuta]] [[1910]]
| kuolinpaikka =
| kuolinpaikka = [[Pariisi]], [[Ranska]]
| ammatit =
| ammatit =
| äidinkieli =
| äidinkieli = [[norjan kieli|norja]]
| kansallisuus =
| kansallisuus =
| aikakausi =
| aikakausi =
| tyylilajit =
| tyylilajit =
| aiheet =
| aiheet =
| suuntaus =
| suuntaus = [[kansallisromantiikka]], [[realismi]]
| tuotannon kieli =
| tuotannon kieli =
| debyyttiteokset =
| debyyttiteokset =
| sivusto =
| sivusto =
| puoliso = [[Karoline Bjørnson]]
| puoliso = [[Karoline Bjørnson]]
Rivi 27: Rivi 27:
| huomioita =
| huomioita =
}}
}}
'''Bjørnstjerne Martinus Bjørnson''' ([[8. joulukuuta]] [[1832]] [[Kvikne]] – [[26. huhtikuuta]] [[1910]] [[Pariisi]]) oli [[norja]]lainen runoilija, isänmaanystävä ja kirjailija, joka sai [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] [[1903]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Horst Frenz (toim.) | Nimeke = Nobel Lectures, Literature 1901-1967 | Suomentaja = | Vuosi = 1967 | Julkaisija = Elsevier Publishing Company | Tunniste = | www = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1903/bjornson-bio.htmll | Kieli = {{en}} }}</ref> Hänen runostaan 'Ja, vi elsker dette landet' tuli Rikard Nordraakin säveltämänä [[Ja, vi elsker dette landet|Norjan kansallishymni]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjasto.sci.fi/bjornson.htm | Nimeke = Bjørnstjerne Bjørnson (1832-1910)| Tekijä = Liukkonen P. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.5.2013 | Kieli = }}</ref>
'''Bjørnstjerne Martinus Bjørnson''' ([[8. joulukuuta]] [[1832]] [[Kvikne]] – [[26. huhtikuuta]] [[1910]] [[Pariisi]]) oli [[norja]]lainen runoilija, isänmaanystävä ja kirjailija, joka sai [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] [[1903]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Horst Frenz (toim.) | Nimeke = Nobel Lectures, Literature 1901-1967 | Suomentaja = | Vuosi = 1967 | Julkaisija = Elsevier Publishing Company | Tunniste = | www = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1903/bjornson-bio.htmll | Kieli = {{en}} }}</ref> Hänen runostaan "[[Ja, vi elsker dette landet]]" tuli Rikard Nordraakin säveltämänä Norjan [[kansallislaulu|kansallishymni]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjasto.sci.fi/bjornson.htm | Nimeke = Bjørnstjerne Bjørnson (1832-1910)| Tekijä = Liukkonen P. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.5.2013 | Kieli = }}</ref>

⚫
Uransa alkuvaiheessa hänen tyylinsä oli [[kansallisromantiikka]]a. Myöhemmin, osittain [[Henrik Ibsen]]in vaikutuksesta, hän suuntautui [[realismi]]in ja alkoi käsitellä yhteiskunnan ongelmia.


Bjørnson toimi aktiivisesti politiikassa ja kirjoitti lehtikirjoituksia sekä Norjan että myös Suomen itsenäisyyden puolesta. Hänen vaimonsa oli näyttelijä [[Karoline Bjørnson]].
Bjørnson toimi aktiivisesti politiikassa ja kirjoitti lehtikirjoituksia sekä Norjan että myös Suomen itsenäisyyden puolesta. Hänen vaimonsa oli näyttelijä [[Karoline Bjørnson]].

==Elämä==
Bjørnstjerne Bjørnson syntyi [[1832]] [[Hedmarkin lääni]]n Kviknen kylässä [[Norja]]ssa. Hänen isänsä oli vanhaan maalaissukuun kuulunut [[pappi]] Peder Bjørnson ([[1798]]–[[1871]]). 17-vuotiaana Bjørnstjerne Bjørnson lähti pääkaupunkiin [[Oslo|Christianiaan]] ja opiskeli yliopiston pääsykokeisiin valmentavassa Heltbergin "ylioppilastehtaassa" yhdessä [[Aasmund Olavsson Vinjen]], [[Henrik Ibsen]]in ja [[Jonas Lie]]n kanssa. Bjørnson ei kuitenkaan koskaan aloittanut varsinaisia yliopisto-opintoja. 1850-luvulta lähtien hän toimi toimittajan ammatissa. Vuosikymmenen lopulla hän toimi teatterin taiteellisena johtajana [[Bergen]]issä ja 1860-luvulla Christianian teatterin johtajana.

[[1858]] Bjørnson meni naimisiin [[Karoline Bjørnson|Karoline Reimers]]in ([[1835]]–[[1934]]) kanssa. Pari sai kuusi lasta.

Bjørnson matkusteli paljon. 1850-luvun lopulla hän matkusti [[Ruotsi]]ssa ja 1860-luvulla kiersi Eurooppaa ja vieraili [[Tanska]]ssa, [[Saksa]]ssa, [[Italia]]ssa ja [[Ranska]]ssa. Viimeisen matkansa hän teki [[1910]] [[Pariisi]]in, jossa hän kuoli.

==Kirjallinen tuotanto==
⚫
Uran alkuvaiheessa Bjørnstjerne Bjørnsonin tyyli oli [[kansallisromantiikka]]a. Myöhemmin, osittain [[Henrik Ibsen]]in vaikutuksesta, hän suuntautui [[realismi]]in ja alkoi käsitellä yhteiskunnan ongelmia. Bjørnson tunnetaan myös runoilijana ja journalistina.

===Kansallisromantikko===
Kansallisromanttisen kauden tärkeimpiä teoksia olivat Norjan varhaishistoriaan sijoittuvat näytelmät sekä "maalaiskertomukset" kuten ''Synnøve Solbakken'' ([[1857]], {{k-fi|Synnöve Päiväkumpu}}). ''Synnøve Solbakkenissa'' henkilöhahmot saivat [[saaga|viikinkisaagojen]] sankareille ominaisia luonteenpiirteitä, jotka Bjørnson yhdisti Norjan "kansanluonteeseen". Tapahtumat sijoittuvat idealisoidulle, ajattomalle maaseudulle. Myös [[kohtalo]]motiivin kautta kertomus yhdistyy vanhoihin saagoihin, mutta Bjørnson liittyy kirjalliseen nykyaikaan psykologisoimalla kohtaloa ja sen herättämiä ajatuksia henkilöissä ja pohtimalla kohtalonuskon eettisiä ulottuvuuksia: "kypsynyt" Norjan kansa ei ole enää kohtalon sokeasti johdatettavissa. Sillan sitominen viikinkiajan ja nykyajan välille oli Bjørnsonille tärkeä osa kansakunnan rakentamista 1800-luvun lopun Norjassa.

Kohtalon lisäksi ''Synnøve Solbakkenissa'' on keskeisessä osassa myös klassinen rakkausmotiivi. Nimihenkilön sijaan novellin varsinainen päähenkilö on Torbjørn, jolle puhtoinen Synnøve edustaa kaikkea hyvyyttä ja valoisaa. Vastakappaleena on saamelainen renki Aslak, joka houkuttelee Torbjørniä pahoille teille. Novellia voi tulkita myös kristillisestä näkökulmasta, jolloin Torbjørnin on voitettava pahan Aslakin houkutukset ja valittava Päiväkummulla asuva Synnøve päästäkseen irti hänelle ennustetun kohtalon kahleista. Päiväkummun tila sijaitsee symbolisesti puolessamatkassa Torbjørnin kotoa kirkolle.

Kerronnallisesti ja rakenteellisesti ''Synnøve Solbakken'' oli uudenaikainen. Novelli rakentuu toisiaan peilaavista, lähes draamallisista kohtauksista. Kertoja on lähes näkymätön, mikä oli romantiikan aikana harvinaista. Kerronta ei etene aivan suoraviivaisesti, vaan sisältää lukijan täydennettäväksi jääviä aukkoja. Torbjørnin luonteenkasvuun keskittyvä juoni muistuttaa hieman realismin ajan [[kehitysromaani]]a. Myös teoksen kieli on modernia: tuolloin [[norjan kieli|norjan]] kirjakielenä käytettiin [[tanskan kieli|tanskaa]], mutta Bjørnson on värittänyt kieltä lukuisilla norjalaisilla piirteillä.

===Realistinen kausi===
[[Tiedosto:Bjørnson bldsa BB0786.jpg|thumb|Bjørnstjerne ja [[Karoline Bjørnson]] kotonaan Aulestadissa, 1908.]]
Bjørnsonin ensimmäinen nykyaikaan sijoittunut realistinen näytelmä ''De Nygifte'' ("Vastanaineet") ilmestyi jo [[1865]] eli vuotta ennen [[Henrik Ibsen]]in ''Brandia'' ja yli kymmenen vuotta ennen Ibsenin varsinaista kriittisen realismin kautta: Bjørnson oli siis myös realistisessa draamassa edelläkävijä. Hänen näytelmänsä olivat tanskalaisen kirjallisuusteoreetikon [[Georg Brandes]]in oppien mukaisia, ja Bjørnsonin tavoitteena oli nostaa yhteiskunnallisia epäkohtia julkiseen keskusteluun.

Keskeisiä teemoja oli naisasia ja avioliittoon ja avioeroon liittyvät ongelmat, joita Bjørnson käsitteli muun muassa näytelmissä ''Leonarda'' ([[1879]]) ja ''Det ny System'' ("Uusi järjestelmä", [[1879]]). Molemmat ilmestyivät samana vuonna kuin Ibsenin ''[[Nukkekoti]]'' ja jäivät selvästi tämän varjoon.

===Runoilija===
Runoilijana Bjørnsonilta tunnetaan parhaiten kansallisromanttinen "[[Ja, vi elsker dette landet]]", josta tuli myöhemmin [[Rikard Nordraak]]in säveltämänä Norjan [[kansallislaulu]]. Kansallisromanttisen runouden lisäksi Bjørnson kirjoitti myös jonkin verran poliittisia agitaatiorunoja sanomalehtiin. Hän julkaisi yhteensä kolme runokokoelmaa, joista tunnetuimpia runoja sisältää ''Digte og Sange'' ("Runoja ja lauluja", [[1870]]). Kokoelmassa on kansallisromanttisia luontorunoja ja virsiä.

==Yhteiskunnallinen vaikuttaja==
Bjørnstjerne Bjørnsonilla on erityisen merkittävä symbolinen asema Norjan 1800-luvun kansakunnan rakentamisessa ja itsenäistymiskehityksessä. Hänet tunnettiin palavana puhujana ja räiskyvänä temperamenttina.

Bjørnson osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun kirjoittamalla eri sanomalehtiin [[1850-luku|1850-luvulta]] lähtien koko ikänsä. Tärkeä aihe oli muun muassa [[kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistuksen]] vastustaminen, jota hän vaati useita kertoja läpi [[1870-luku|1870-]] ja [[1880-luku|1880-luvun]]. Bjørnson osallistui myös keskusteluun norjalaisen [[teatteri]]n ja kansallisen näyttämötaiteen perustamisesta ja toimi [[Oslo|Christianian]] teatterin johtajana [[1865]]–[[1867]].

[[Skandinavismi]] oli kosmopoliitti Bjørnsonille läheinen asia, ja hän puhui usein Pohjolan kansojen veljeyden puolesta erityisesti 1860-luvulla. Hän puhui Euroopassa myös kansainvälisen rauhanliikkeen ja pienten kansojen itsemääräämisoikeuden puolesta.

== Teoksia ==
== Teoksia ==


Rivi 69: Rivi 100:
== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

== Kirjallisuutta ==
*{{Lehtiviite
| Tekijä = Andersson, Per Thomas
| Otsikko = Bjørnstjerne Bjørnson
| Julkaisu = Norsk litteraturhistorie
| Selite = 2. painos
| Ajankohta = 2012
| Julkaisupaikka = Oslo
| Julkaisija = Universitetsforlaget
| Sivut = 226–234
| Tunniste = ISBN 978-82-15-01704-4
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{no}}}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 25. toukokuuta 2014 kello 20.39

Bjørnstjerne Bjørnson
Henkilötiedot
Syntynyt8. joulukuuta 1832
Kvikne, Hedmarkin lääni, Norja
Kuollut26. huhtikuuta 1910
Pariisi, Ranska
Puoliso Karoline Bjørnson
Kirjailija
Äidinkielinorja
Kirjallinen suuntauskansallisromantiikka, realismi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot

Nobel-palkinto Nobelin kirjallisuuspalkinto

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Bjørnstjerne Martinus Bjørnson (8. joulukuuta 1832 Kvikne – 26. huhtikuuta 1910 Pariisi) oli norjalainen runoilija, isänmaanystävä ja kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1903.[1] Hänen runostaan "Ja, vi elsker dette landet" tuli Rikard Nordraakin säveltämänä Norjan kansallishymni. [2]

Bjørnson toimi aktiivisesti politiikassa ja kirjoitti lehtikirjoituksia sekä Norjan että myös Suomen itsenäisyyden puolesta. Hänen vaimonsa oli näyttelijä Karoline Bjørnson.

Elämä

Bjørnstjerne Bjørnson syntyi 1832 Hedmarkin läänin Kviknen kylässä Norjassa. Hänen isänsä oli vanhaan maalaissukuun kuulunut pappi Peder Bjørnson (1798–1871). 17-vuotiaana Bjørnstjerne Bjørnson lähti pääkaupunkiin Christianiaan ja opiskeli yliopiston pääsykokeisiin valmentavassa Heltbergin "ylioppilastehtaassa" yhdessä Aasmund Olavsson Vinjen, Henrik Ibsenin ja Jonas Lien kanssa. Bjørnson ei kuitenkaan koskaan aloittanut varsinaisia yliopisto-opintoja. 1850-luvulta lähtien hän toimi toimittajan ammatissa. Vuosikymmenen lopulla hän toimi teatterin taiteellisena johtajana Bergenissä ja 1860-luvulla Christianian teatterin johtajana.

1858 Bjørnson meni naimisiin Karoline Reimersin (1835–1934) kanssa. Pari sai kuusi lasta.

Bjørnson matkusteli paljon. 1850-luvun lopulla hän matkusti Ruotsissa ja 1860-luvulla kiersi Eurooppaa ja vieraili Tanskassa, Saksassa, Italiassa ja Ranskassa. Viimeisen matkansa hän teki 1910 Pariisiin, jossa hän kuoli.

Kirjallinen tuotanto

Uran alkuvaiheessa Bjørnstjerne Bjørnsonin tyyli oli kansallisromantiikkaa. Myöhemmin, osittain Henrik Ibsenin vaikutuksesta, hän suuntautui realismiin ja alkoi käsitellä yhteiskunnan ongelmia. Bjørnson tunnetaan myös runoilijana ja journalistina.

Kansallisromantikko

Kansallisromanttisen kauden tärkeimpiä teoksia olivat Norjan varhaishistoriaan sijoittuvat näytelmät sekä "maalaiskertomukset" kuten Synnøve Solbakken (1857, suom. Synnöve Päiväkumpu). Synnøve Solbakkenissa henkilöhahmot saivat viikinkisaagojen sankareille ominaisia luonteenpiirteitä, jotka Bjørnson yhdisti Norjan "kansanluonteeseen". Tapahtumat sijoittuvat idealisoidulle, ajattomalle maaseudulle. Myös kohtalomotiivin kautta kertomus yhdistyy vanhoihin saagoihin, mutta Bjørnson liittyy kirjalliseen nykyaikaan psykologisoimalla kohtaloa ja sen herättämiä ajatuksia henkilöissä ja pohtimalla kohtalonuskon eettisiä ulottuvuuksia: "kypsynyt" Norjan kansa ei ole enää kohtalon sokeasti johdatettavissa. Sillan sitominen viikinkiajan ja nykyajan välille oli Bjørnsonille tärkeä osa kansakunnan rakentamista 1800-luvun lopun Norjassa.

Kohtalon lisäksi Synnøve Solbakkenissa on keskeisessä osassa myös klassinen rakkausmotiivi. Nimihenkilön sijaan novellin varsinainen päähenkilö on Torbjørn, jolle puhtoinen Synnøve edustaa kaikkea hyvyyttä ja valoisaa. Vastakappaleena on saamelainen renki Aslak, joka houkuttelee Torbjørniä pahoille teille. Novellia voi tulkita myös kristillisestä näkökulmasta, jolloin Torbjørnin on voitettava pahan Aslakin houkutukset ja valittava Päiväkummulla asuva Synnøve päästäkseen irti hänelle ennustetun kohtalon kahleista. Päiväkummun tila sijaitsee symbolisesti puolessamatkassa Torbjørnin kotoa kirkolle.

Kerronnallisesti ja rakenteellisesti Synnøve Solbakken oli uudenaikainen. Novelli rakentuu toisiaan peilaavista, lähes draamallisista kohtauksista. Kertoja on lähes näkymätön, mikä oli romantiikan aikana harvinaista. Kerronta ei etene aivan suoraviivaisesti, vaan sisältää lukijan täydennettäväksi jääviä aukkoja. Torbjørnin luonteenkasvuun keskittyvä juoni muistuttaa hieman realismin ajan kehitysromaania. Myös teoksen kieli on modernia: tuolloin norjan kirjakielenä käytettiin tanskaa, mutta Bjørnson on värittänyt kieltä lukuisilla norjalaisilla piirteillä.

Realistinen kausi

Bjørnstjerne ja Karoline Bjørnson kotonaan Aulestadissa, 1908.

Bjørnsonin ensimmäinen nykyaikaan sijoittunut realistinen näytelmä De Nygifte ("Vastanaineet") ilmestyi jo 1865 eli vuotta ennen Henrik Ibsenin Brandia ja yli kymmenen vuotta ennen Ibsenin varsinaista kriittisen realismin kautta: Bjørnson oli siis myös realistisessa draamassa edelläkävijä. Hänen näytelmänsä olivat tanskalaisen kirjallisuusteoreetikon Georg Brandesin oppien mukaisia, ja Bjørnsonin tavoitteena oli nostaa yhteiskunnallisia epäkohtia julkiseen keskusteluun.

Keskeisiä teemoja oli naisasia ja avioliittoon ja avioeroon liittyvät ongelmat, joita Bjørnson käsitteli muun muassa näytelmissä Leonarda (1879) ja Det ny System ("Uusi järjestelmä", 1879). Molemmat ilmestyivät samana vuonna kuin Ibsenin Nukkekoti ja jäivät selvästi tämän varjoon.

Runoilija

Runoilijana Bjørnsonilta tunnetaan parhaiten kansallisromanttinen "Ja, vi elsker dette landet", josta tuli myöhemmin Rikard Nordraakin säveltämänä Norjan kansallislaulu. Kansallisromanttisen runouden lisäksi Bjørnson kirjoitti myös jonkin verran poliittisia agitaatiorunoja sanomalehtiin. Hän julkaisi yhteensä kolme runokokoelmaa, joista tunnetuimpia runoja sisältää Digte og Sange ("Runoja ja lauluja", 1870). Kokoelmassa on kansallisromanttisia luontorunoja ja virsiä.

Yhteiskunnallinen vaikuttaja

Bjørnstjerne Bjørnsonilla on erityisen merkittävä symbolinen asema Norjan 1800-luvun kansakunnan rakentamisessa ja itsenäistymiskehityksessä. Hänet tunnettiin palavana puhujana ja räiskyvänä temperamenttina.

Bjørnson osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun kirjoittamalla eri sanomalehtiin 1850-luvulta lähtien koko ikänsä. Tärkeä aihe oli muun muassa kuolemanrangaistuksen vastustaminen, jota hän vaati useita kertoja läpi 1870- ja 1880-luvun. Bjørnson osallistui myös keskusteluun norjalaisen teatterin ja kansallisen näyttämötaiteen perustamisesta ja toimi Christianian teatterin johtajana 1865–1867.

Skandinavismi oli kosmopoliitti Bjørnsonille läheinen asia, ja hän puhui usein Pohjolan kansojen veljeyden puolesta erityisesti 1860-luvulla. Hän puhui Euroopassa myös kansainvälisen rauhanliikkeen ja pienten kansojen itsemääräämisoikeuden puolesta.

Teoksia

Näytelmiä

  • Maria Stuart i Skottland, 1864
  • Yli voimain
  • Konkurssi (liike-elämän moraalittomuudesta)
  • Paul Lange ja Tora Parsberg (Paul Lange og Tora Parsberg, 1898) poliittinen tragedia
  • Kun viini kukkii (Naar den ny vin blomster, 1909)

Romaanit

  • Liput liehumassa (Det flagger i byen og paa havnen, 1884)
  • Absalonin tukka (Absalons haar, 1894)
  • Jumalan teillä (På Guds veje, 1889)
  • Morsiusmarssi (Brudeslaatten, 1893)
  • Mary (Mary, 1906)

Novellit

  • Thrond, 1856
  • Synnöve Päiväkumpu (Synnøve Solbakken, 1857)
  • Arne (Arne, 1858)
  • Kotkanpesä
  • Iloinen poika
  • Rautatie ja hautuumaa (Jernbanen og Kierkegarden, 1866)
  • Kalastaja-tyttö (Fiskerjenten, 1868)
  • Manghild (Manghild, 1877)
  • Nye Fortællinger, 1894

Runoja

  • Digte og sange, 1870

Lähteet

  1. ↑ Horst Frenz (toim.): Nobel Lectures, Literature 1901-1967. Elsevier Publishing Company, 1967. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ Liukkonen P.: Bjørnstjerne Bjørnson (1832-1910) kirjasto.sci.fi. Viitattu 30.5.2013.

Kirjallisuutta

  • Andersson, Per Thomas: Bjørnstjerne Bjørnson. (2. painos) Norsk litteraturhistorie, 2012, s. 226–234. Oslo: Universitetsforlaget. ISBN 978-82-15-01704-4. (norjaksi)

Aiheesta muualla


Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bjørnstjerne_Bjørnson&oldid=14065899”