Ero sivun ”Trilleri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p l |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Aiheesta muualla |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
*<ref name="raitaranta">{{Verkkoviite | Osoite = http://skolbio.fi/uploads/material/Blackout.pdf| Nimeke = Blackout| Tekijä = Raitaranta, Kirsi| Tiedostomuoto = PDF| Julkaisija = www.koulukino.fi|Viitattu = 20.10.2010| Kieli = {{en}} }}</ref> |
*<ref name="raitaranta">{{Verkkoviite | Osoite = http://skolbio.fi/uploads/material/Blackout.pdf| Nimeke = Blackout| Tekijä = Raitaranta, Kirsi| Tiedostomuoto = PDF| Julkaisija = www.koulukino.fi|Viitattu = 20.10.2010| Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
}} |
}} |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
* Juri Nummelin: [http://jurintekstit.blogspot.fi/2007/02/trillerin-historiaa.html Trillerin historiaa]. ''Ulkomaisia trillerikirjailijoita'' -teoksen esipuhe. |
|||
{{tynkä/Kirjallisuus}} |
{{tynkä/Kirjallisuus}} |
||
Versio 25. toukokuuta 2014 kello 18.10
Trilleri on kirjallisuuden tai elokuvataiteen tyylilaji, jonka kerronta keskittyy jännityksen luomiseen ja sen ylläpitämiseen. Trillerin synonyymeja ovatkin jännityselokuva ja jännitysromaani. Trillerin alalajityyppejä ovat muun muassa poliittinen trilleri ja psykologinen trilleri. Useimmiten trilleri kuitenkin sekoittuu muiden lajityyppien ja alalajityyppien kanssa.[1]
Tunnettuja trillerikirjoja ovat muun muassa Dan Brownin Da Vinci -koodi (2003) ja Eoin Colferin Artemis Fowl. Tunnettuja trillerielokuvia ovat muun muassa Uhrilampaat ja Psyko.
Jännityskirjallisuus
Jännityskirjallisuus jaetaan Kaunokin (kaunokirjallisuuden asiasanasto) mukaan eri alalajeihin:
- kovaksikeitetty rikoskirjallisuus
- oikeudenkäyntikirjallisuus
- poliisikirjallisuus
- psykologinen jännityskirjallisuus
- rikoskirjallisuus
- salapoliisikirjallisuus
- seikkailukirjallisuus
- suljettu huone
- vakoilukirjallisuus
Jännityselokuvat
Jännityselokuva lajityyppinä on lähtöisin kirjallisuudesta. Jännitykseen luontiin elokuvatekniikassa käytetään leikkausta, kuvakulmia ja kamera-ajoja. Jännitystä onkin käytetty elokuvakerronnan tehokeinona aina elokuva alkuajoista alkaen. Varhaisen jännistyselokuvan merkittäviä vaikutteita olivat saksalainen ekspressionismi, esimerkiksi Fritz Langin M – kaupunki etsii murhaajaa, ja Alfred Hitchcockin Englannin kauden trillerit (esimerkiksi Puhtauden lunnaat).[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Juri Nummelin: Trillerin historiaa. Ulkomaisia trillerikirjailijoita -teoksen esipuhe.