Ero sivun ”B12-vitamiini” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎B12-vitamiini ihmisen ravinnossa: Viitteen päivitys ja pieni tarkennus suositukseen
Rivi 22: Rivi 22:
Ihminen tarvitsee B<sub>12</sub>-vitamiinia muun muassa [[foolihappo|foolihapon]] valmistamiseen.<ref name="BI4">{{BI4|181}}</ref>
Ihminen tarvitsee B<sub>12</sub>-vitamiinia muun muassa [[foolihappo|foolihapon]] valmistamiseen.<ref name="BI4">{{BI4|181}}</ref>


Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan B<sub>12</sub>-vitamiinia tulisi saada 2&nbsp;[[Mikrogramma|&micro;g]]/vrk, imettävien naisten 2,6&nbsp;[[Mikrogramma|&micro;g]]/vrk. Lapsilla suositus vaihtlee iän mukaan 0,5-1,3&nbsp;[[Mikrogramma|&micro;g]]/vrk<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Nimeke = Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014| Osoite = http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf |Ajankohta = 2014| Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Viitattu = 16.5.2014 }}</ref> Suomalaiset saavat B<sub>12</sub>-vitamiinia keskimäärin riittävästi: naiset 4,5&nbsp;[[Mikrogramma|&micro;g]]/vrk ja miehet 6,6&nbsp;[[Mikrogramma|&micro;g]]/vrk. Suomalaisten tärkeimmät saantilähteet ovat liharuoat, kalaruoat ja maitovalmisteet.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf |Ajankohta = 2008| Julkaisija = Kansanterveyslaitos| Viitattu = 10.10.2008 }}</ref>
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan B<sub>12</sub>-vitamiinia tulisi saada 2&nbsp;[[Mikrogramma|&micro;g]]/vrk, imettävien naisten 2,6&nbsp;[[Mikrogramma|&micro;g]]/vrk. Lapsilla suositus vaihtelee iän mukaan 0,5-1,3&nbsp;[[Mikrogramma|&micro;g]]/vrk<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Nimeke = Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014| Osoite = http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf |Ajankohta = 2014| Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Viitattu = 16.5.2014 }}</ref> Suomalaiset saavat B<sub>12</sub>-vitamiinia keskimäärin riittävästi: naiset 4,5&nbsp;[[Mikrogramma|&micro;g]]/vrk ja miehet 6,6&nbsp;[[Mikrogramma|&micro;g]]/vrk. Suomalaisten tärkeimmät saantilähteet ovat liharuoat, kalaruoat ja maitovalmisteet.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf |Ajankohta = 2008| Julkaisija = Kansanterveyslaitos| Viitattu = 10.10.2008 }}</ref>


Sekaravinnon syöjä saa B<sub>12</sub>-vitamiinia eläinperäisestä ravinnosta, kuten [[liha]]sta, [[kananmuna]]sta, [[maito|maitotuotteista]] ja [[kala]]sta. Puoli litraa maitoa päivässä riittää tyydyttämään aikuisen henkilön B<sub>12</sub>-vitamiinin tarpeen<ref>Elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli. Kansanterveyslaitos. http://www.fineli.fi/</ref>. Lihasta B<sub>12</sub>-vitamiini imeytyy heikommin kuin maitotuotteista. {{lähde}}
Sekaravinnon syöjä saa B<sub>12</sub>-vitamiinia eläinperäisestä ravinnosta, kuten [[liha]]sta, [[kananmuna]]sta, [[maito|maitotuotteista]] ja [[kala]]sta. Puoli litraa maitoa päivässä riittää tyydyttämään aikuisen henkilön B<sub>12</sub>-vitamiinin tarpeen<ref>Elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli. Kansanterveyslaitos. http://www.fineli.fi/</ref>. Lihasta B<sub>12</sub>-vitamiini imeytyy heikommin kuin maitotuotteista. {{lähde}}

Versio 16. toukokuuta 2014 kello 16.05

B12-vitamiini
[[Tiedosto:|275px|]]
[[Tiedosto:|275px|]]
Tunnisteet
IUPAC-nimi α-(5,6-dimetyylibentsimidatsolyyli)kobamidisyanidi
CAS-numero 68-19-9
PubChem CID 184933
Ominaisuudet
Molekyylikaava C63H88O6CoN14O14P
Moolimassa 1355,37 g/mol
Tiheys g/cm3 tai g/dm3
Liukoisuus veteen Liukenee täysin

B12-vitamiini (kobalamiini) on tärkeä nopeasti uusiutuvien solujen, kuten veren valko- ja punasolujen muodostuksessa sekä hermosolujen toiminnassa. Molekyylitasolla sitä tarvitaan homokysteiinin metylaatiossa metioniiniksi sekä haaraketjuisten aminohappojen kataboliassa. Puutos aiheuttaa mm. megaloblastista anemiaa, jota kutsutaan myös pernisioosiksi anemiaksi. Puutoksen eräs alkuoire voi olla kihelmöinti ja tunnottomuus ääreishermostossa kuten sormenpäissä. Pidempiaikainen B12-vitamiinin puutos johtaa peruuttamattomiin vaurioihin elimistössä. Kaikki B-vitamiinit ovat entsyymien tarvitsemien koentsyymien esiasteita.

Kobalamiinin kemiallinen rakenne on vitamiineista monimutkaisin. Se on koboltin ja korriinijohdannaisen, kobolttia kelatoivan aineen kompleksi, jossa koboltti on katalyyttinen keskus.

B12-vitamiini esiintyy ravintolisissä yleensä syanokobalamiinin muodossa johtuen yhdisteen pysyvyydestä. Syanidi on peräisin ravintolisän valmistuksessa tehdystä aktiivihiilipuhdistuksesta. Yhdiste metabolisoituu kehossa jättäen jälkeensä pienen määrän syanidia. Syanokobalamiinin kemiallinen kaava on C63H88CoN14O14P, moolimassa 1355,37 g/mol, sulamispiste yli 300 °C ja CAS-numero 68-19-9. Syanokobalamiinille on myös kokonaissynteesi, mutta sen monimutkaisuuden vuoksi sille ei ole kaupallista käyttöä.

Syanokobalamiinia on joissakin valmisteissa myös korvattu metylokobalamiinilla ja adenosyylikobalamiinilla (dibentsoidi) [1].

B12-vitamiini ihmisen ravinnossa

Ihminen tarvitsee B12-vitamiinia muun muassa foolihapon valmistamiseen.[2]

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan B12-vitamiinia tulisi saada 2 µg/vrk, imettävien naisten 2,6 µg/vrk. Lapsilla suositus vaihtelee iän mukaan 0,5-1,3 µg/vrk[3] Suomalaiset saavat B12-vitamiinia keskimäärin riittävästi: naiset 4,5 µg/vrk ja miehet 6,6 µg/vrk. Suomalaisten tärkeimmät saantilähteet ovat liharuoat, kalaruoat ja maitovalmisteet.[4]

Sekaravinnon syöjä saa B12-vitamiinia eläinperäisestä ravinnosta, kuten lihasta, kananmunasta, maitotuotteista ja kalasta. Puoli litraa maitoa päivässä riittää tyydyttämään aikuisen henkilön B12-vitamiinin tarpeen[5]. Lihasta B12-vitamiini imeytyy heikommin kuin maitotuotteista. lähde?

Vastoin yleistä uskomusta idut, tempeh ja merilevät eivät sisällä B12-vitamiinia. Poikkeuksena vain nori-merilevä (Porphyra tenera), mutta kuivaus tuhoaa senkin sisältämän B12-vitamiinin.[6][7] Apteekeista ja luontaistuotekaupoista saa myös vegaaneille sopivaa bakteeriperäistä B12-vitamiinia tablettimuodossa, ja lisäksi elintarvikekaupoista saa kasviperäisiä ruoka-aineksia kuten kasvimaitoja, joihin on lisätty B12-vitamiinia. Myös useimmat energiajuomat sisältävät B12-vitamiinia.


B12-vitamiinin puutostila

B12-vitamiinin puutoksen syy voi olla imeytymishäiriö, jossa ohutsuolen loppuosa ei kykene ottamaan talteen ravinnossa olevaa B12-vitamiinia. B12-vitamiinin kuljetus soluun on monimutkainen tapahtuma, joka edellyttää vitamiinin sitoutumista transkobalamiiniin. Puutostilan voi korjata ruokavaliomuutoksin, lisäravintein tai imeytymishäiriön tapauksessa pistoksena lihakseen. B12-vitamiini varastoituu maksaan yksilöstä riippuen 2-6 vuodeksi, joten sen päivittäinen saanti ei ole välttämätöntä.

Ohutsuolen loppuosa ei kykene ottamaan talteen ravinnon B12-vitamiinia, jos mahalaukku ei tuota ns. sisäistä tekijää. Se onkin mahalaukun ainoa ihmiselle elintärkeä toiminto. Myös nykyisin melko harvinainen lapamato voi aiheuttaa B12-vitamiinin puutoksen, koska se ottaa tarvitsemansa ravintoaineet ihmisen suolensisällöstä. Ohutsuolen loppuosan limakalvovauriot tai ohutsuolen loppuosan poisto esimerkiksi Crohnin taudissa haittaavat imeytymistä.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Alternatives to Cyanocobalamin: Methylcobalamin & Dibencozide
  2. ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 181. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  3. ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 16.5.2014.
  4. ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
  5. ↑ Elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli. Kansanterveyslaitos. http://www.fineli.fi/
  6. ↑ http://www.vegaaniliitto.fi/vegaia/2005/kesa/b12.html
  7. ↑ http://www.healthscience.org/index.php?option=com_content&view=article&id=508:seaweed-and-b12&catid=102:jeff-novicks-blog&Itemid=267

Aiheesta muualla


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=B12-vitamiini&oldid=14049428”