Ero sivun ”Ravitsemussuositukset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
tuodaan tänne kuuluvaa sisältöä ravinto-artikkelista
p Linkin muutos korjattuun 2014 suositukseen
Rivi 15: Rivi 15:
Suomessa viralliset ravitsemussuositukset antaa [[valtion ravitsemusneuvottelukunta]] (VRN), joka on [[maa- ja metsätalousministeriö]]n alainen asiantuntijaelin.<ref name="vrn">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ | Nimeke = Valtion ravitsemusneuvottelukunta | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.5.2012 | Kieli = }}</ref> Ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia käytetään muun muassa [[kouluruokailu]]ssa ja [[sairaala|sairaaloissa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stm.fi/hyvinvointi/terveydenedistaminen/ravitsemussuositukset | Nimeke = Ravitsemussuositukset | Tekijä = Sosiaali- ja terveysministeriö | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.5.2012 | Kieli = }}</ref> Tuoreimmat neuvottelukunnan ravitsemussuositukset julkaistiin tammikuussa 2014 ja ne perustuvat pääosin syksyllä 2013 julkaistuihin [[pohjoismaiset ravitsemussuositukset|pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/uudet_ruokasuositukset_vahemman_suolaa_ja_punaista_lihaa_enemman_kalaa_ja_kasviksia/7046464|Nimeke=Uudet ruokasuositukset: vähemmän suolaa ja punaista lihaa, enemmän kalaa ja kasviksia|Tekijä=Aro, Jessikka|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=23.1.2014|Viitattu=24.1.2014}}</ref>
Suomessa viralliset ravitsemussuositukset antaa [[valtion ravitsemusneuvottelukunta]] (VRN), joka on [[maa- ja metsätalousministeriö]]n alainen asiantuntijaelin.<ref name="vrn">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ | Nimeke = Valtion ravitsemusneuvottelukunta | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.5.2012 | Kieli = }}</ref> Ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia käytetään muun muassa [[kouluruokailu]]ssa ja [[sairaala|sairaaloissa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stm.fi/hyvinvointi/terveydenedistaminen/ravitsemussuositukset | Nimeke = Ravitsemussuositukset | Tekijä = Sosiaali- ja terveysministeriö | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.5.2012 | Kieli = }}</ref> Tuoreimmat neuvottelukunnan ravitsemussuositukset julkaistiin tammikuussa 2014 ja ne perustuvat pääosin syksyllä 2013 julkaistuihin [[pohjoismaiset ravitsemussuositukset|pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/uudet_ruokasuositukset_vahemman_suolaa_ja_punaista_lihaa_enemman_kalaa_ja_kasviksia/7046464|Nimeke=Uudet ruokasuositukset: vähemmän suolaa ja punaista lihaa, enemmän kalaa ja kasviksia|Tekijä=Aro, Jessikka|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=23.1.2014|Viitattu=24.1.2014}}</ref>


* [http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.pdf Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014]
* [http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014]


Vuosien 1987 ja 2014 välillä suomalaiset ravitsemussuositukset ovat tarkentuneet energiaravintoaineiden suhteen niin, että niille annetaan nykyisin sekä suositeltava ylä- että alaraja, joka ilmoitetaan osuutena kokonaisenergiansaannista. Proteiinin suositustaso on laajennettu 12–15 energiaprosentista 10–20 prosenttiin, rasvan yläraja on nostettu 30 prosentista 40:een, ja hiilihydraatin alaraja on laskettu 50 prosentista 45:een. Suolan suositusmäärää on laskettu selvästi ja [[Ravintokuitu|ravintokuidun]] vähimmäissuositusmäärää hiukan.<ref>[http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/saantisuositukset_1987-2014.xlsx Energiaravintoaineiden ja suolan saantisuositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuosina 1987, 1998, 2005 ja 2014 julkaisemien ravitsemussuosituksien mukaan], Valtion ravitsemusneuvottelukunta (excel-tiedosto)</ref>
Vuosien 1987 ja 2014 välillä suomalaiset ravitsemussuositukset ovat tarkentuneet energiaravintoaineiden suhteen niin, että niille annetaan nykyisin sekä suositeltava ylä- että alaraja, joka ilmoitetaan osuutena kokonaisenergiansaannista. Proteiinin suositustaso on laajennettu 12–15 energiaprosentista 10–20 prosenttiin, rasvan yläraja on nostettu 30 prosentista 40:een, ja hiilihydraatin alaraja on laskettu 50 prosentista 45:een. Suolan suositusmäärää on laskettu selvästi ja [[Ravintokuitu|ravintokuidun]] vähimmäissuositusmäärää hiukan.<ref>[http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/saantisuositukset_1987-2014.xlsx Energiaravintoaineiden ja suolan saantisuositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuosina 1987, 1998, 2005 ja 2014 julkaisemien ravitsemussuosituksien mukaan], Valtion ravitsemusneuvottelukunta (excel-tiedosto)</ref>

Versio 16. toukokuuta 2014 kello 15.48

Tiedosto:USDA MyPlate green.jpg
Yhdysvaltain maatalousministeriön vuonna 2011 julkaisema MyPlate -ravitsemussuositus, joka korvaa vanhat ruokapyramidit. Lautasella kello kahdestatoista lukien viljat, proteiini, vihannekset ja hedelmät. Lautasen reunalla lisäksi maitotuotteet.

Ravitsemussuositukset kuvaavat väestöjen ja ihmisryhmien energian ja ravintoaineiden tarvetta tai suositeltavaa saantia.[1] Ravitsemussuositusten kirjo on laaja, ja niitä on tarjolla erilaisille kohderyhmille. Ravitsemussuosituksiin voi sisältyä niin ravintoaineiden tarkkoja määrällisiä suosituksia kuin käytännön ruokavalio-ohjeitakin. Uusimpiin ravitsemussuosituksiin on usein otettu mukaan myös liikuntasuosituksia.[1]

Yleisiä ravitsemussuosituksia alettiin julkaista Yhdysvalloissa vuonna 1943, Pohjoismaissa 1980-luvun alussa ja Suomessa vuodesta 1987.[1] Suomessa viralliset ravitsemussuositukset antaa valtion ravitsemusneuvottelukunta.

Ravitsemussuosituksia maittain

Tiedosto:FDBs madpyramide 2011.jpg
Tanskalainen ruokapyramidi vuodelta 2011.

Viralliset ravitsemussuositukset ovat eri maissa usein erilaiset, vaikka kaikki suositukset perustuvatkin tutkimuksiin. Kunkin maan ruokakulttuuri ja maataloustuotanto vaikuttavat sen ravitsemussuosituksiin. Maiden välillä eroavat paljon etenkin alkoholin käyttösuositukset – viinimaissa kuten Kreikassa sallitaan paljon suurempi viinin käyttö kuin muualla – mutta myös rasvoja ja lihaa koskevissa suosituksissa on vaihtelua.[2]

Suomalaiset ravitsemussuositukset

Suomessa viralliset ravitsemussuositukset antaa valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN), joka on maa- ja metsätalousministeriön alainen asiantuntijaelin.[3] Ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia käytetään muun muassa kouluruokailussa ja sairaaloissa.[4] Tuoreimmat neuvottelukunnan ravitsemussuositukset julkaistiin tammikuussa 2014 ja ne perustuvat pääosin syksyllä 2013 julkaistuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin.[5]

Vuosien 1987 ja 2014 välillä suomalaiset ravitsemussuositukset ovat tarkentuneet energiaravintoaineiden suhteen niin, että niille annetaan nykyisin sekä suositeltava ylä- että alaraja, joka ilmoitetaan osuutena kokonaisenergiansaannista. Proteiinin suositustaso on laajennettu 12–15 energiaprosentista 10–20 prosenttiin, rasvan yläraja on nostettu 30 prosentista 40:een, ja hiilihydraatin alaraja on laskettu 50 prosentista 45:een. Suolan suositusmäärää on laskettu selvästi ja ravintokuidun vähimmäissuositusmäärää hiukan.[6]

Erillisryhmien ravitsemussuosituksia Suomessa

Lautasmalli

Lautasmallin mukaan lautasesta pitää ruokaillessa täyttää:[7]

  • puolet vihanneksilla ja kasviksilla
  • neljännes perunoilla, riisillä tai pastalla (hiilihydraattia)
  • neljännes lihalla, kalalla tai munalla (proteiinia)

Suomessa lautasmalli on yleisesti hyväksytty, ja lääkärit ja kansanterveysjärjestöt suosittelevat sen käyttöä.

Arvostelua

Viralliset ravitsemussuositukset ovat kohdanneet kritiikkiä, sillä uudet tutkimustulokset ovat olleet ristiriidassa perinteisten ravintosuositusten kanssa.[8][9] Lautasmallin mukaisessa ravinnonsaannissa valtaosa ravinnosta tulee hiilihydraattien muodossa. Uusien tutkimustulosten varjossa onkin kysytty onko hiilihydraatteihin perustuva ruokavalio terveellisin.[10]

Muita ravitsemussuosituksia

Harvardin ruokapyramidi

Harvardin yliopiston terveystieteen laitoksen Healthy eating plate eli ”terveellisen syömisen lautanen” korostaa vihannesten ja proteiinin osuutta viranomaissuosituksiin nähden ja sisällyttää mukaan ruokaöljyt ja veden.[11]

Harvardin ruokapyramidin mukaan punaista lihaa, voita ja makeisia käytetään vain rajoitetusti. Malliin sisältyvät:[12]

  • päivittäinen liikunta ja painonhallinta,
  • täysjyväviljan käyttö useimmilla aterioilla,
  • kasviöljyt, rasvainen kala (lohi) ja pähkinät,
  • runsaasti kasviksia,
  • 2–3 hedelmää päivässä,
  • pähkinöitä tai papuja 1–3 kertaa päivässä,
  • kalaa, kanaa tai kananmunia 0–2 kertaa päivässä ja
  • maitoa tai kalsiumtabletteja 1–2 kertaa päivässä.

Harvardin ruokapyramidi poikkeaa jossain määrin virallisista suomalaisista ravitsemussuosituksista. Willett kritisoi esimerkiksi voimakkaasti virallisia suosituksia rajoittaa rasvan käyttöä, mikä on hänen mukaansa johtanut siihen, että ainakin Yhdysvalloissa ihmiset ovat käytännössä siirtyneet syömään vähärasvaisia, mutta runsaasti sokeria ja muita raffinoituja hiilihydraatteja sisältäviä ruokia. Willettin mukaan rasvan kokonaismäärän rajoittamisen sijaan tulisi puhua rasvan laadusta. Transrasvoja tulisi välttää hänen mukaansa täysin ja tyydyttyneiden rasvojen määrää rajoittaa merkittävästi. Myös suomalaiset ravitsemussuositukset kehottavat suosimaan tyydyttymättömiä rasvoja.

Proteiineista suositeltavimpia ovat Willettin mukaan kasvikunnan proteiinit, kuten pähkinät, siemenet ja palkokasvit, sekä kala. Punaisen lihan käyttöä tulisi sen sijaan hänen mukaansa rajoittaa, koska se on ”huono proteiinipakkaus” sisältäessään tyydyttynyttä rasvaa.

Lähteet

  1. ↑ a b c Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Ravitsemussuositukset ravitsemusneuvottelukunta.fi. Viitattu 5.5.2012.
  2. ↑ Satu Kaaria: Eri maiden ravitsemussuositukset ovat ristiriidassa 31.10.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.10.2013.
  3. ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Valtion ravitsemusneuvottelukunta ravitsemusneuvottelukunta.fi. Viitattu 5.5.2012.
  4. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriö: Ravitsemussuositukset stm.fi. Viitattu 5.5.2012.
  5. ↑ Aro, Jessikka: Uudet ruokasuositukset: vähemmän suolaa ja punaista lihaa, enemmän kalaa ja kasviksia Yle Uutiset. 23.1.2014. Viitattu 24.1.2014.
  6. ↑ Energiaravintoaineiden ja suolan saantisuositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuosina 1987, 1998, 2005 ja 2014 julkaisemien ravitsemussuosituksien mukaan, Valtion ravitsemusneuvottelukunta (excel-tiedosto)
  7. ↑ Heinonen, Liisa: Aterian lautasmalli Terveyskirjasto. 18.3.2011. Viitattu 5.3.2014.
  8. ↑ Meckling, Kelly A., O'Sullivan, Caitriona & Saari, Dayna: Comparison of a Low-Fat Diet to a Low-Carbohydrate Diet on Weight Loss, Body Composition, and Risk Factors for Diabetes and Cardiovascular Disease in Free-Living, Overweight Men and Women The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism. 2.7.2013. Viitattu 5.3.2014. (englanniksi)
  9. ↑ http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa022637
  10. ↑ http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa0708681
  11. ↑ Healthy eating plate
  12. ↑ The Healthy Eating Pyramid Harvard School of Public Health. Viitattu 5.3.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ravitsemussuositukset&oldid=14049406”