Ero sivun ”Uumajan raatihuone” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
7 272 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
en-wikistä käännetty
(en-wikistä käännetty)
| sijainti = [[Uumaja]], {{Ruotsi}}
| koordinaatit = {{Coord|63|49|30|N|20|15|46|E|region:SE_type:landmark|display=inline,title}}
| rakennustyyppi = Raatihuoneraatihuone
| valmistumisvuosi = [[1890]]
| suunnittelija = Fredrik Olaus Lindström
| omistaja = [[Uumajan kunta]]
| runkorakenne =
| julkisivumateriaali = Punainenpunainen tiili
| korkeus =
| kerrosluku =
| huomautukset =
}}
'''Uumajan raatihuone''' ({{k-sv|Umeå rådhus}}) on [[Uumaja]]n kaupungissa, [[Ruotsi]]n itärannikolla sijaitseva [[raatihuone]]. Se rakennettiin RaatihuonetorilleRaatihuoneentorille (Rådhustorget) kaupunkia vuonna [[1888]] pahoin runnelleen suurtulipalon jälkeen, valmistuen vuonna [[1890]]. Raatihuone sijaitsee sillä samalla paikalla, jolle valmistui Uumajan ensimmäinen kaupungintaloraatihuone jo [[1600-luku|1600-luvulla]].
 
Raatihuoneen suunnitteli tukholmalainen [[Fredrik Olaus Lindström]]. Uuden kaupunkialueen kehittämissuunnitelmassa Lindström antoi raatihuoneelle näkyvän paikan joen vieressä, pääsivun ollessa etelään kohti [[Uumajajoki|Uumajajoen]] satamaa.
 
== Historia ==
=== Ensimmäinen raatihuone ===
Nykyisen raatihuoneen suunnitteli Uumajan ensimmäinen kaupunginarkkitehti, tukholmalainen Fredrik Olaus Lindström. Lindström otti rakennukseen vaikutteita [[Alankomaat|hollanti]]laisesta [[renessanssi]]tyylistä, joka mahdollisti tietynlaisen epäsymmetrian rakentamisessa. Raatihuoneen tornit ovatkin hyvin erilaisia muodoltaan ja kooltaan. Rakennuksen julkisivu on punaista tiiltä, joskin ikkunoita ympäröivät alueet sekä muut yksityiskohdat on tehty käyttäen vaaleaa [[Hiekkakivi|hiekkakiveä]].
1600-luvun aikana Uumajassa oli vain muutama julkinen rakennus; [[Uumajan kaupunginkirkko|kirkko]], koulu ja raatihuone.<ref Name=Eriksson-p37 /> Raatihuone sijaitsi [[Rådhustorget]]in (Raatihuoneentori) pohjoispuolella,<ref name=Eriksson-p19 /> ja siellä sijaitsi [[oikeustalo]], kaupungin hallinto ja muita yhteisiä toimintoja.<ref name=Eriksson-p37 /> Raatihuone oli yksikerroksinen rakennus, jossa oli kolme ikkunaa torille päin sekä korkea harjakatto, jonka päällä kattolyhty.<ref name=Eriksson-p19 />
 
=== Toinen raatihuone ===
[[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana kaupunki paloi kokonaan venäläisten takia useaan otteeseen, mutta vuoden 1721 rauhan jälkeen uusi raatihuone rakennettiin Raatihuoneentorin pohjoispäähän.<ref name=Eriksson-p38 /> Uusi raatihuone koostui kahdesta kerroksesta, jossa oli kaksi siipeä, pieni torni kellolla ja tasatunnein lyövällä kellolla. Alakerrassa sijaitsi kaupungin kellari, jossa oli taverna tai ravintola sekä velkavankila. Yläkerrassa oli pallohuone sekä pienempi tila kokoontumisille.<ref name=Eriksson-p38 /> Länsisiivessä oli kaksi huonetta, jotka toimivat opetustiloina.<ref name=Eriksson-p55 />
 
=== Kolmas raatihuone ===
Uusi ja suurempi kaksikerroksinen raatihuone rakennettiin vuonna 1814 Raatihuoneentorin pohjoispuolella olevalle tontille pääjulkisivun osoittaessa etelään. Rakennuksen suunnitteli [[Samuel Enander]], joka oli arkkitehtinä [[Överintendentsämbetet]]issa.<ref Name=Eriksson-p40 /> Vuonna 1776 voimaan tulleen kuninkaallisen rakennusmääräyksen mukaan julkiset rakennukset tulee rakentaa kivestä, mutta Uumajalle myönnettiin erivapaus, ja raatihuone rakennettiin puusta.<ref name=Eriksson-p40 />
 
Pohjakerros sisälsi kaupungin kellarin, huutokauppakamarin ja tutkintavankilan. Yläkerrassa itäisellä puolella oli suuri sali ja huone virvokkeille, jutteluhuoneita ja [[atrium]]. Yläkerran länsipuoli oli Ruotsin maistraatin istuntosali ja yhteishuone kaupungin vanhemmille.<ref name=Eriksson-p40 />
 
Yläkerran huoneiden korkeus oli korkeampi kuin alakerran huoneiden, ja rakennuksen julkisivu, joka oli [[empiretyyli]]sen tiukka ja tasainen,<ref name=Eriksson-p42 /> oli rikkaampi yläkerrasta.<ref Name=Eriksson-p40 />
 
==== Uusi muotoilu ====
Uumajassa oli nousukausi 1800-luvun puolivälissä ja julkisiin rakennuksiin tehtiin paljon kaivattuja peruskorjauksia. Raatihuone varusteltiin valkoiseksi maalatulla paneelilla ja julkisivussa oli kuusi [[Doorilainen pylväsjärjestelmä|doorilaista]] jättimäistä [[pilasteri]]a.<ref Name=Eriksson-p42 /> Vuonna 1880 [[lennätin]]asema siirrettiin raatihuoneeseen.<ref Name=Eriksson-p103 />
 
=== Nykyinen raatihuone ===
Nykyisen raatihuoneen suunnitteli Uumajan ensimmäinen kaupunginarkkitehti, tukholmalainen Fredrik Olaus Lindström. Hän oli suunnitellut myös Uumajan kaupunginkirkon vuosina 1889–1890. Lindström otti rakennukseen vaikutteita [[Alankomaat|hollanti]]laisesta [[renessanssi]]tyylistä, joka mahdollisti tietynlaisen epäsymmetrian rakentamisessa.<ref Name=Eriksson-p171 /> Raatihuoneen tornit ovatkin hyvin erilaisia muodoltaan ja kooltaan. Rakennuksen julkisivu on punaista tiiltä, joskin ikkunoita ympäröivät alueet sekä muut yksityiskohdat on tehty käyttäen vaaleaa [[Hiekkakivihiekkakivi|hiekkakiveä]]. Kustannussyistä jotkin osat kuitenkin käyttävät halvempia materiaalia, kuten sopivanvärisellä [[öljyväri]]llä päällystettyä [[valurauta]]a.<ref name=Eriksson-p173 />
 
Raatihuoneen ympäristölle annettiin suuri painoarvo. Muiden asioiden ohessa uusi esplanadi rakennettiin raatihuoneesta pohjoiseen. Myöskin kohti satamaa olevissa lähiöissä puisto rakennettiin antamaan raatihuoneelle – joka sijaitsi joesta ylöspäin – monumentaalinen asema.<ref name=Eriksson-p143 />
 
=== Kaksois-pääsisääntulot ===
Kun [[Stambanan genom övre Norrland]]in rakentaminen saavutti Uumajan vuoden [[1890]] keskivaiheilla, odottamaton ongelma ilmeni. Uuden [[Uumajan keskusrautatieasema]]n sijainniksi oli päätetty paikka raatihuoneesta pohjoiseen päin - toisin sanoen raatihuoneen takaosa. Ei kuitenkaan pidetty mahdollisena, että raatihuoneen takaosa olisi kuningasta kohti, kun hän tulisi junalla rautatien avajaisiin. Näin ollen hyvän aikaa ennen [[Oskar II|Oskar II:en]] saapummista vuonna [[1896]], toinen pääsisääntulo rakennettiin pohjoiseen päin – kohti nykyistä Rådhustorgetia ja raatihuoneella oli näin kaksi pääsisääntuloa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://cityguide.se/umea/attraktioner/?category=attraktioner&article=historia | Nimeke = Umeå | Julkaisu = cityguide.se | Julkaisija = CityGuide Sweden | Viitattu = 11.5.2014 | Kieli = {{sv}}}}</ref>
 
=== Syvennys raatihuoneen länsipäädyssä ===
2. heinäkuuta 1892 [[Viktor Rydberg]] ja [[Georg von Rosen]] kirjoittivat suosittelukirjeen Uumajan kaupunginvaltuustolle kuvanveistäjä [[Oscar Berg]]istä. Berg oli kiinnostunut luomaan patsaan oikeuden kuningattaresta, [[Justitia]]sta. Patsas oli sisällytettynä piirustuksissa korkealla länsipuolella, vanhan poliisiaseman sisäänkäynnin yläpuolella, joka on nyt muurattu umpeen. Vuonna 1888 riehuneen tulipalon vuoksi kaupungilla oli suuret uudelleenrakentamiskustannukset, ja kaupunginvaltuusto päätti, että sillä ei ollut varaa patsaaseen. Vuonna 1895 ehdotus hyväksyä [[Helmer Osslund]]in veljen Eli Aslundin luoda patsas 500 kruunulla hylättiin myös samasta syystä. Siten raatihuoneen länsipääty on yhä tyhjänä ilman patsasta.<ref>{{cite journal| author=Karin Eriksson |title=Varför är nischen på västra rådhusgaveln i Umeå tom och vad har Viktor Rydberg med det att göra? |url=http://www.vbm.se/assets/files/Pdf/Vbn_history_69f/1969_2.pdf |format=pdf |year=1969 |journal=Västerbotten: Västerbottens läns hembygdsförenings årsbok |volume=2 |location=Uumaja |publisher=Västerbottens läns hembygdsförening |pages=92–93 }}</ref>
 
==== Monikäyttöinen rakennus ====
Raatihuoneessa oli kokoustila kaupunginvaltuustolle sekä toimistotilat. Läntinen osa rakennuksesta oli alun perin varattu oikeudelliselle järjestelmälle ja johtojärjestelmälle, jossa poliisiasema ja pidätetyt pääkerroksessa ja oikeussali yläkerrassa. Myöhemmin koko läntinen osa rakennuksesta tuli Uumajan käräjäoikeuden käyttöön. Muutaman vuoden ajan pohjakerroksessa oli lennätinlaitos ja postitoimisto sekä kellarissa huutokauppakamari.<ref name=Eriksson-p169 />
 
== Kustaa II Adolfin rintakuva ==
[[Tiedosto:Umeå stadsarkiv-1924-Gustav II adolf byst avtäckes.jpg|thumb|Kuva rintakuvan julkistustilaisuudesta.]]
Storgatanin[[Storgatan]]in ja raatihuoneen eteläpuolella sijaitsevien kaksoisportaiden välissä sijaitsee [[Kustaa II Adolf]]ista tehty pronssinen rintakuva, joka on pystytetty graniittiselle [[sokkeli]]lle. Sokkelissa on medaljonki, jossa on [[monogrammi]] GARS (''Gustavus Adolphus Rex Sueciae'') Otto Strandmanin tekemä noin kolmimetrinen rintakuva paljastettiin 20.8. elokuuta 1924 [[Västerbottenin rykmentti|Väster­bottenin rykmentin]] 300-vuotispäivänä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Sculpture Guide Umeå | Vuosi = 2006 | Sivu = 30–31 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Västerbottens konstförening | Tunniste = ISBN 978-91-631-8462-8}}</ref>
 
== Lähteet ==
<references>
* <ref name=Eriksson-p19>Eriksson (1975), s. 19</ref>
* <ref name=Eriksson-p37>Eriksson (1975), s. 37</ref>
* <ref name=Eriksson-p38>Eriksson (1975), s. 38</ref>
* <ref name=Eriksson-p40>Eriksson (1975), s. 40</ref>
* <ref name=Eriksson-p42>Eriksson (1975), s. 42</ref>
* <ref name=Eriksson-p55>Eriksson (1975), s. 55</ref>
* <ref name=Eriksson-p103>Eriksson (1975), s. 103</ref>
* <ref name=Eriksson-p143>Eriksson (1975), s. 143</ref>
* <ref name=Eriksson-p169>Eriksson (1975), s. 169-170</ref>
* <ref name=Eriksson-p171>Eriksson (1975), s. 171</ref>
* <ref name=Eriksson-p173>Eriksson (1975), s. 173</ref>
</references>
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Umeå rådhus}}
* [http://www.byggnadskultur.umea.com/historia6.html Raatihuoneen historiaa Uumajan rakennuskulttuurin sivustolla] {{sv}}
 
{{Käännös|:en:Umeå Town Hall}}
{{Tynkä/Arkkitehtuuri}}
 
[[Luokka:Ruotsin hallintorakennukset]]

Navigointivalikko