Ero sivun ”Glaxo Smith Kline” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
| lajityyppi = |
| lajityyppi = |
||
| perustettu = [[2000]] |
| perustettu = [[2000]] |
||
| toimitusjohtaja = |
| toimitusjohtaja = Andrew Witty |
||
| kotipaikka = [[Brentford]], [[Englanti]] |
| kotipaikka = [[Brentford]], [[Englanti]] |
||
| avainhenkilöt = |
| avainhenkilöt = |
||
Versio 8. toukokuuta 2014 kello 14.19
| GlaxoSmithKline plc | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Osake |
LSE: GSK NYSE: GSK |
| ISIN | GB0009252882 |
| Perustettu | 2000 |
| Toimitusjohtaja | Andrew Witty |
| Kotipaikka | Brentford, Englanti |
| Toimiala | lääketeollisuus |
| Tuotteet | ihmislääkkeet |
| Liikevaihto | 25.602 mrd. (2013) |
| Henkilöstö | 99 000 (2013) |
| Kotisivu | Gsk.com |
GlaxoSmithKline (GSK) on kansainvälinen lääketeollisuudessa toimiva pörssiyhtiö. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Lontoossa, Isossa-Britanniassa. Yhtiö muodostettiin vuonna 2000, kun lääkeyhtiöt Glaxo Wellcome ja SmithKline Beecham yhdistyivät.
GlaxoSmithKline on listautunut New Yorkin pörssiin ja Lontoon pörssiin (LSE: GSK, NYSE: GSK).
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Sir Chris Gent ja toimitusjohtaja on Andrew Witty.
GlaxoSmithKline kehittää ja valmistaa alkuperäislääkkeitä sekä rokotteita. Yrityksen pääalueita ovat hengitystie-, keskushermosto-, aineenvaihdunta-, syöpä- ja infektiosairaudet.
GlaxoSmithKlinen historiaa
Joseph Nathan & Co perustettiin Uudessa Seelannissa 1873. 1900-luvun alussa yhtiö alkoi valmistaa maitojauhetta, jolle rekisteröitiin nimi Glaxo. Yhtiön tytäryritykseksi perustettiin Glaxo Laboratories vuonna 1935. Se oli merkittävä penisilliinin tuottaja toisen maailmansodan aikaan.
Vuonna 1880 yhdysvaltalaiset apteekkarit Henry Wellcome ja Silas Burroughs perustivat Lontoossa Burroughs Wellcome & Company -nimisen yhtiön. Wellcome-yhtiön Sir Henry Dale sai 1936 lääketieteen Nobel-palkinnon hermoimpulssien kemiallista välittymistä koskevista tutkimuksistaan. Vuosikymmeniä myöhemmin 1982 Wellcome-yhtiö sai toisen Nobelinsa, kun Sir John Vane palkittiin yhdessä kahden muun tutkijan kanssa tutkimuksistaan, jotka koskivat kipuaistimuksia välittäviä prostaglandiineja.
Glaxo ja Wellcome yhdistyivät vuonna 1995, ja syntyi GlaxoWellcome.
SmithKline Beecham sai alkunsa 1830, kun John K. Smith avasi ensimmäisen lääkekauppansa Philadelphiassa. 1800-luvun lopulla yritysoston yhteydessä tuli uudeksi nimeksi Smith Kline & French. Vuoden 1843 Englannissa Thomas Beecham toi markkinoille Beecham Pills -nimisen ulostuslääkkeen, mistä alkoi syntyä Beecham Group. 1943 perustettiin kokonaan lääketutkimukseen keskittynyt Beecham Research Laboratories.
Vuonna 1963 Smith Kline & French Laboratories osti belgialaisen RIT:n (Recherce et Industrie Thérapeutiques), joka valmisti rokotteita. Yhtiö laajeni myöhemmin muun muassa ostamalla laboratorioita Kanadasta ja Yhdysvalloista. SmithKline yhdistyi Beckman Instruments Inc:n kanssa vuonna 1982. Yhtiön nimeksi tuli SmithKline Beckman.
Vuonna 1988 SmithKline BioScience Laboratories osti International Clinical Laboratories, Inc:n. Sekä Smith Kline & Frenchin että Wellcome-yhtiöiden tutkimuslaitoksissa työskennellyt Sir James Black sai yhdessä George Hitchingsin ja Gertrude Elionin kanssa lääketieteen Nobelin tutkimuslöydöksistään, jotka koskivat tärkeitä lääkehoidon periaatteita. Seuraavana vuonna SmithKline Beckman ja Beecham Group päättivät yhdistää voimansa. Syntyi yksi maailman suurimmista tutkivista lääkeyhtiöstä nimeltään SmithKline Beecham.
Vuosikymmentä myöhemmin vuonna 2000 Glaxo Wellcome ja SmithKline Beecham yhdistyivät, ja syntyi GlaxoSmithKline eli lyhyemmin GSK.
Vuonna 2010 sakkoja tuomittiin 750 miljoonaa dollaria, koskien lääkkeiden valmistusta (ei vaikuttavaa ainetta lainkaan tai pitoisuus liian suuri, haitallisia mikro-organismeja, valmistettavat tuotteet myös sekaantuivat keskenään ja samassa pullossa saattoi olla kahta lääkettä kahteen eri vaivaan) ja laadun seurantaa.
Kesällä 2012 GlaxoSmithKline tuomittiin ennätyssuureen 3:n miljardin dollarin sakkoihin luvattomasta markkinoinnista ja tietojen pimittämisestä viranomaisilta. [1]
Kritiikkiä
Sikainfluenssaan käytetyn Pandemrix-rokotteen valmistanut GlaxoSmithKline haki 4. heinäkuuta 2006 patenttia lääkkeelle, josta todettiin olevan hyötyä narkolepsian hoidossa. Patentti hyväksyttiin Euroopassa 12. toukokuuta 2010, ja se tuli lainvoimaiseksi Suomessa 31. elokuuta 2010.[2][3][4]
Britannian petostentorjuntavirasto SFO käynnisti helmikuussa 2007 tutkimukset epäillessään GlaxoSmithKlinen maksaneen lahjuksia Saddam Husseinin hallinnolle Irakissa. Esitettyjen väitteiden mukaan GSK maksoi miljoonan dollarin edestä voitelurahoja saadakseen yhdeksän lääketoimituksiin liittyvää sopimusta itselleen.[5]
Yhdysvaltain kongressin perustama tutkintalautakunta julkaisi marraskuussa 2007 raportin[6], jonka mukaan GlaxoSmithKline oli painostanut Pohjois-Carolinan yliopiston professori John Busea olemaan hiljaa GSK:n valmistaman diabeteslääke rosiglitatsonin (kauppanimi Avandia) kardiovaskulaarisista riskeistä. GSK:n edustajat painostivat Busen allekirjoittamaan dokumentin, jossa hän peruu aiemmat puheensa lääkkeen mahdollisista riskeistä. Tutkintalautakunnan raportin perusteella yksi painostajista oli GlaxoSmithKlinen pääjohtaja Jean-Pierre Garnier. Lautakunnan arvion mukaan GlaxoSmithKlinen kauppaama diabeteslääke Avandia aiheutti markkinoille tultuaan noin 83 000 sydänkohtausta, joista ainakin osa olisi voitu välttää, mikäli lääkkeen riskit olisivat olleet yleisesti tiedossa.
Euroopan lääkevirasto suositti Avandian vetämistä pois markkinoilta, samoin Avandmetin ja Avaglimin, jotka sisältävät samaa vaikuttavaa ainesosaa. Lääke on ollut GSK:n toiseksi myydyin lääke.[7]
Lähteet
- ↑ List of largest pharmaceutical settlements
- ↑ European Patent Specification
- ↑ British Journal of Pharmacology 2009
- ↑ Protocol Summary for H3A106104, GlaxoSmithKine
- ↑ Firms accused of bribing Saddam to be investigated by fraud office 14.2.2007. The Guardian. Viitattu 17.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Committee staff report to the chairman and ranking member. Committee on Finance United States Senate. The intimidation of Dr John Buse and the diabetes drug Avandia (PDFPDF) marraskuu 2007. United States Congressional committee. Viitattu 10.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Diabeteslääke Avandia vedetään Euroopan markkinoilta yle.fi. Viitattu 25.9.2010.
