Ero sivun ”Persilja” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 88.193.81.103 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Wgn tekemään versioon.
otsikoinnin fiksailua
Rivi 19: Rivi 19:
| commons = Petroselinum crispum
| commons = Petroselinum crispum
}}
}}
'''Persilja''' (''Petroselinum crispum'') on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän ''Apiaceae''-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin [[Välimeri|Välimeren]] itäosista tai [[Aasia]]n länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin [[Eurooppa|Etelä-Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa<ref name="hspersilja">[http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Persilja+poistaa+turvotusta++ja+parantaa+ruokahalua/HS20040614SI1TL01cll Sinikka Piippo: Kasvi lääkitsee: Persilja poistaa turvotusta ja parantaa ruokahalua, Helsingin Sanomat, julkaistu 14.6.2004]</ref>.
'''Persilja''' (''Petroselinum crispum'') on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän ''Apiaceae''-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin [[Välimeri|Välimeren]] itäosista tai [[Aasia]]n länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin [[Eurooppa|Etelä-Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa.<ref name="hspersilja">{{Lehtiviite | www = http://archive.today/lnkwg | Otsikko = Kasvi lääkitsee: Persilja poistaa turvotusta ja parantaa ruokahalua | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Tekijä = Piippo, Sinikka | Ajankohta = 14.6.2004 | Viitattu = 7.5.2014}}</ref>

⚫
Persiljaa tunnetaan kolme tyyppiä, kähäräpersilja (sammalpoimuinen) ''Petroselinum crispum'' var. ''crispum'', silopersilja ''Petroselinum crispum'' var. ''neapolitanum'', ja juuripersilja, ''P. crispum'' var. ''radicosum'' tai ''P. c.'' var. ''tuberosum''.<ref>[http://puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=229 Puutarha.net: Persilja (''Petroselinum crispum'')]</ref><ref name="hspersilja2">{{Lehtiviite | www = http://archive.today/aWk7E | Otsikko = Persilja (Petroselinum crispum) | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 14.6.2004 | Viitattu = 7.5.2014}}</ref>


⚫
Persiljaa tunnetaan kolme tyyppiä, kähäräpersilja (sammalpoimuinen) ''Petroselinum crispum'' var. ''crispum'', silopersilja ''Petroselinum crispum'' var. ''neapolitanum'', ja juuripersilja, ''P. crispum'' var. ''radicosum'' tai ''P. c.'' var. ''tuberosum''.<ref>[http://puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=229 Puutarha.net: Persilja (''Petroselinum crispum'')]</ref><ref name="hspersilja2">[http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Persilja++Petroselinum+crispum/HS20040614SI1TL01clm Helsingin Sanomat: Persilja (''Petroselinum crispum''), julkaistu 14.6.2004]</ref>
== Historia ==
== Historia ==
Alkujaan [[Antiikin Kreikka|kreikkalaiset]] eivät tehneet eroa persiljan ja [[selleri]]n (''Apium graveolens'') välillä, vaan molemmista käytettiin nimeä 'selinon' ja latinassa vastaavasti apium. Myöhemmin annettiin sitten persiljalle nimi 'petroselinon' eli 'kiviselleri'. Selityksenä moiselle nimelle voisi olla, että persiljan siemenet ovat kivikovia ja itävät hyvin hitaasti.
Alkujaan [[Antiikin Kreikka|kreikkalaiset]] eivät tehneet eroa persiljan ja [[selleri]]n (''Apium graveolens'') välillä, vaan molemmista käytettiin nimeä 'selinon' ja latinassa vastaavasti apium. Myöhemmin annettiin sitten persiljalle nimi 'petroselinon' eli 'kiviselleri'. Selityksenä moiselle nimelle voisi olla, että persiljan siemenet ovat kivikovia ja itävät hyvin hitaasti.


[[Antiikin olympialaiset|Antiikin Kreikan olympialaisten]] voittajan kutreille laitettiin persilja- tai selleriseppele.
[[Antiikin olympialaiset|Antiikin Kreikan olympialaisten]] voittajan kutreille laitettiin persilja- tai selleriseppele.

= Persiljalajikkeet =
== Persiljalajikkeet ==
⚫
[[Tiedosto:Wurzelpetersilie Wurzel.jpg|thumb|150px|left|Juuripersiljan juuri.]]
⚫
[[Tiedosto:Petroselinum crispum 002.JPG|thumb|150px|left|Kähärälehtipersilja]]
⚫
[[Tiedosto:Persil vert.JPG|thumb|150px|left|Lehtipersilja]]
Persiljaa on kolmea lajiketta, jotka kuitenkin ovat erilaisista muodoistaan huolimatta samaa lajia.
Persiljaa on kolmea lajiketta, jotka kuitenkin ovat erilaisista muodoistaan huolimatta samaa lajia.
== Juuripersilja ==
⚫
[[Tiedosto:Wurzelpetersilie Wurzel.jpg|thumb|250px| Juuripersiljan juuri]]


Juuripersilja kasvattaa [[porkkana]]n näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa.
Juuripersilja kasvattaa [[porkkana]]n näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa.
== Kähärälehtipersilja ==
⚫
[[Tiedosto:Petroselinum crispum 002.JPG|thumb|250px| Kähärälehtipersilja]]
⚫
Suomessa persiljoista on mausteena suosituin kähärälehtipersilja, mutta [[Välimeri|Välimeren]] seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman makuista sileälehtistä eli silopersiljaa.
== Silolehtipersilja ==
⚫
[[Tiedosto:Persil vert.JPG|thumb|250px| Lehtipersilja]]
Silolehtipersilja oli aiemmin Suomessa vähän käytetty ja harvoin tarjolla mutta on nyttemmin kasvattanut suosiotaan.


⚫
Suomessa persiljoista on mausteena suosituin kähärälehtipersilja, mutta [[Välimeri|Välimeren]] seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman makuista sileälehtistä eli silopersiljaa. Silolehtipersilja oli aiemmin Suomessa vähän käytetty ja harvoin tarjolla mutta on nyttemmin kasvattanut suosiotaan.
⚫
= Persilja mausteena ja yrttinä =

⚫
Persiljaa käytetään yleisesti kastikkeissa ja keittoihin. Se sopii lihan sekä kalan että lintujen mausteeksi ja myös juusto- ja munaruokiin, kasvis- ja pastaruokiin. Kähärälehtipersiljaa käytetään mehevän vihreän värinsä johdosta koristeena voileipäkakuissa ja voileivissä.
⚫
== Persilja mausteena ==
⚫
Persiljaa käytetään yleisesti kastikkeisiin ja keittoihin. Se sopii lihan sekä kalan että linturuokien mausteeksi ja myös juusto- ja munaruokiin sekä kasvis- ja pastaruokiin. Kähärälehtipersiljaa käytetään mehevän vihreän värinsä johdosta koristeena voileipäkakuissa ja voileivissä.


== Kuivattu persilja ==
Kuivattu persilja saattaa sisältää 45 % valkuaista, ja loppu on pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia karoteeneja, [[C-vitamiini]]a ja [[foolihappo|folaattia]]. Siinä on myös pieniä pitoisuuksia muita aineita, kuten A-vitamiinia sekä rautaa ja muita hivenaineita.
Kuivattu persilja saattaa sisältää 45 % valkuaista, ja loppu on pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia karoteeneja, [[C-vitamiini]]a ja [[foolihappo|folaattia]]. Siinä on myös pieniä pitoisuuksia muita aineita, kuten A-vitamiinia sekä rautaa ja muita hivenaineita.


== Persilja yrttilääkinnässä ==
== Persilja yrttilääkinnässä ==
Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty [[reuma]]n hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin sekä voiteena mustelmien ja turvotuksien hoitoon<ref name="hspersilja"/>, minkä tieteellisesti katsotaan johtuvan sen runsaasta [[karoteeni]]- ja C-vitamiinipitoisuudesta.
Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty [[reuma]]n hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin sekä voiteena mustelmien ja turvotuksien hoitoon<ref name="hspersilja"/>, minkä tieteellisesti katsotaan johtuvan sen runsaasta [[karoteeni]]- ja C-vitamiinipitoisuudesta. Tuoreena pureskeltuna persiljan sanotaan raikastavan hengitystä.<ref name="hspersilja"/>


Tuoreena pureskeltuna persiljan sanotaan raikastavan hengitystä.<ref name="hspersilja"/>

== Persiljan haihtuvat öljyt ==
Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita, tärkeimmät niistä ovat [[apioli]] (C<sub>12</sub>H<sub>14</sub>O<sub>4</sub>) ja [[myristisiini]] (C<sub>11</sub>H<sub>12</sub>O<sub>3</sub>). Kasvi sisältää myös [[flavoni|flavoneihin]] kuuluvaa [[apigeniini]]a (C<sub>15</sub>H<sub>10</sub>O<sub>5</sub>), joka on antiseptista ja ehkäisee [[histamiini]]n vapautumista.<ref name="hspersilja"/>
Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita, tärkeimmät niistä ovat [[apioli]] (C<sub>12</sub>H<sub>14</sub>O<sub>4</sub>) ja [[myristisiini]] (C<sub>11</sub>H<sub>12</sub>O<sub>3</sub>). Kasvi sisältää myös [[flavoni|flavoneihin]] kuuluvaa [[apigeniini]]a (C<sub>15</sub>H<sub>10</sub>O<sub>5</sub>), joka on antiseptista ja ehkäisee [[histamiini]]n vapautumista.<ref name="hspersilja"/>


⚫
Persiljalla voi olla myös haittavaikutuksia. Hyvin vaaleaihoisen se voi kosketeltaessa herkistää valolle. Sitä ei pidä käyttää hoidollisesti raskauden aikana eikä myöskään niiden, joilla on mahahaava, tai jos turvotus johtuu munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta.<ref name="hspersilja2"/>
== Persilja voi herkistää ihoa auringonvalolle ==
⚫
Persiljalla on myös haittavaikutuksia. Hyvin vaaleaihoisen se voi kosketeltaessa herkistää valolle. Sitä ei pidä käyttää hoidollisesti raskauden aikana eikä myöskään niiden, joilla on mahahaava, tai jos turvotus johtuu munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta.<ref name="hspersilja2"/>

⚫
== Kirjallisuutta ==
⚫
* Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, 1997.
⚫
* Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, 1999.
⚫
* Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford 1999.


==Lähteet==
==Lähteet==
Rivi 69: Rivi 58:
*[http://plants.usda.gov/java/profile?symbol=PECR2 United States Department of Agriculture (USDA): Petroselinum crispum] {{en}}
*[http://plants.usda.gov/java/profile?symbol=PECR2 United States Department of Agriculture (USDA): Petroselinum crispum] {{en}}
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200015713 Flora of China: Petroselinum crispum] {{en}}
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200015713 Flora of China: Petroselinum crispum] {{en}}

⚫
=== Kirjallisuutta ===
⚫
* Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, 1997.
⚫
* Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, 1999.
⚫
* Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford 1999.


{{Suomalaiset hyötypuutarhakasvit}}
{{Suomalaiset hyötypuutarhakasvit}}

Versio 7. toukokuuta 2014 kello 21.35

Persilja
Silolehtipersilja
Silolehtipersilja
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Persiljat Petroselinum
Laji: crispum
Kaksiosainen nimi

Petroselinum crispum[1]
(P. Mill.) Nyman ex A. W. Hill[1]

Katso myös

  Persilja Wikispeciesissä
  Persilja Commonsissa

Persilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän Apiaceae-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa.[2]

Persiljaa tunnetaan kolme tyyppiä, kähäräpersilja (sammalpoimuinen) Petroselinum crispum var. crispum, silopersilja Petroselinum crispum var. neapolitanum, ja juuripersilja, P. crispum var. radicosum tai P. c. var. tuberosum.[3][4]

Historia

Alkujaan kreikkalaiset eivät tehneet eroa persiljan ja sellerin (Apium graveolens) välillä, vaan molemmista käytettiin nimeä 'selinon' ja latinassa vastaavasti apium. Myöhemmin annettiin sitten persiljalle nimi 'petroselinon' eli 'kiviselleri'. Selityksenä moiselle nimelle voisi olla, että persiljan siemenet ovat kivikovia ja itävät hyvin hitaasti.

Antiikin Kreikan olympialaisten voittajan kutreille laitettiin persilja- tai selleriseppele.

Persiljalajikkeet

Juuripersiljan juuri.
Kähärälehtipersilja
Lehtipersilja

Persiljaa on kolmea lajiketta, jotka kuitenkin ovat erilaisista muodoistaan huolimatta samaa lajia.

Juuripersilja kasvattaa porkkanan näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa.

Suomessa persiljoista on mausteena suosituin kähärälehtipersilja, mutta Välimeren seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman makuista sileälehtistä eli silopersiljaa. Silolehtipersilja oli aiemmin Suomessa vähän käytetty ja harvoin tarjolla mutta on nyttemmin kasvattanut suosiotaan.

Persilja mausteena

Persiljaa käytetään yleisesti kastikkeisiin ja keittoihin. Se sopii lihan sekä kalan että linturuokien mausteeksi ja myös juusto- ja munaruokiin sekä kasvis- ja pastaruokiin. Kähärälehtipersiljaa käytetään mehevän vihreän värinsä johdosta koristeena voileipäkakuissa ja voileivissä.

Kuivattu persilja saattaa sisältää 45 % valkuaista, ja loppu on pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia karoteeneja, C-vitamiinia ja folaattia. Siinä on myös pieniä pitoisuuksia muita aineita, kuten A-vitamiinia sekä rautaa ja muita hivenaineita.

Persilja yrttilääkinnässä

Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty reuman hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin sekä voiteena mustelmien ja turvotuksien hoitoon[2], minkä tieteellisesti katsotaan johtuvan sen runsaasta karoteeni- ja C-vitamiinipitoisuudesta. Tuoreena pureskeltuna persiljan sanotaan raikastavan hengitystä.[2]

Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita, tärkeimmät niistä ovat apioli (C12H14O4) ja myristisiini (C11H12O3). Kasvi sisältää myös flavoneihin kuuluvaa apigeniinia (C15H10O5), joka on antiseptista ja ehkäisee histamiinin vapautumista.[2]

Persiljalla voi olla myös haittavaikutuksia. Hyvin vaaleaihoisen se voi kosketeltaessa herkistää valolle. Sitä ei pidä käyttää hoidollisesti raskauden aikana eikä myöskään niiden, joilla on mahahaava, tai jos turvotus johtuu munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Petroselinum crispum (TSN 29817) itis.gov. Viitattu 18.4.2012. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Piippo, Sinikka: Kasvi lääkitsee: Persilja poistaa turvotusta ja parantaa ruokahalua. Helsingin Sanomat, 14.6.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.5.2014.
  3. ↑ Puutarha.net: Persilja (Petroselinum crispum)
  4. ↑ a b Persilja (Petroselinum crispum). Helsingin Sanomat, 14.6.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.5.2014.

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

  • Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, 1997.
  • Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, 1999.
  • Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford 1999.
Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset
Kaalit
Kurkkukasvit
Mausteet
Mukulakasvit
Palkokasvit
Sipulit
Muut kasvikset
Yrtit ja mausteet
Yrtit
Muut maustekasvit
Hedelmät:
Siemenet:
Juuret ja maavarsi:
Kuori:
Muut kasvinosat:
Epäorgaaniset mausteet
Maustesekoitukset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Persilja&oldid=14032422”