Ero sivun ”Kyproksen maantiede” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
Muinaisina aikona saarella on elänyt paljon kauriita ja villisikoja. Nykyisin ainoa suurikokoinen nisäkäs on [[mufloni]]n sukuinen agrino (''Ovis orientalis ophion''). Uhanalaiset [[valekarettikilpikonna ]] ja [[liemikilpikonna]] pesivät saarella.<ref name="EB"/> |
Muinaisina aikona saarella on elänyt paljon kauriita ja villisikoja. Nykyisin ainoa suurikokoinen nisäkäs on [[mufloni]]n sukuinen agrino (''Ovis orientalis ophion''). Uhanalaiset [[valekarettikilpikonna ]] ja [[liemikilpikonna]] pesivät saarella.<ref name="EB"/> |
||
Kyproksen tasavallan metsäosasto hallinnoi kymmentä luontoaluetta, jotka on tarkoitetu ennen kaikkea virkistysalueiksi. Suurin niistä on yli 9000 hehtaarin laajuinetn Trodoosin metsäpuisto. Puistoalueilla on merkittyjä vaellusreittejä, leirintäalueita ja eväsretkipaikkoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.moa.gov.cy/moa/fd/fd.nsf/DMLparks_en/DMLparks_en#3 | Nimeke = National Forest Parks | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Department of Forests, Cyprus | Viitattu =31.10.2013 }}</ref> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 6. toukokuuta 2014 kello 17.48
Kyproksen saari kuuluu Kyproksen tasavallalle, mutta saaren pohjoisosassa on Turkin vuonna 1974 miehittämä alue, joka on julistautunut itsenäiseksi nimellä Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta. Kypros on Välimeren kolmanneksi suurin saari Sisilian ja Sardinian jälkeen. Sen pinta-ala on 9 251 km² ja asukasluku on noin 871 036 (2009).[1]
Kallioperä ja maastonmuodot
Saaren pohjoisreunaa pitkin koko saaren pituudelta kulkee Kyrenean kalkkivuoret. Niiden eteläpuolella Famagustan ja Morfoun kaupunkien välissä on hedelmällinen Mesaorian tasanko. Lähes puolet saaren pinta-alasta on viljelykelpoista.[2]
Troodosin massiivi muodostaa valtaosan Etelä-Kyproksesta. Kyseessä on hyvin mineraalipitoinen veden alla syntynyt doomi, joka on Kyproksen korkein vuoristo. Saaren korkein kohta, 1 951 metriä korkea Olympos-vuori, sijaitsee Troodoksessa. Myös molempien saaren pääjokien, Pedieaksen ja Karyotin, alkulähteet sijaitsevat massiivilla. Pedieas laskee mereen Famagustanlahdessa ja Karyoti Morfounlahdessa.[2]
Kyproksen metsien vuosisatojen ajan jatkunut tuhoaminen on heikentänyt maaston vedenpidätyskykyä, ja nykyisin kaikki saaren joet kuivuvat kesäksi. Troodos-vuorilta virtaa talvipuolella vuotta jokia eri suuntiin. Maanviljelyn vedentarpeen tyydyttämiseski on rakennettu monia patoja ja kanavia.[3]
Kulttuurimaantiede
Kypros kuuluu maantieteellisesti Lähi-itään, eli Aasiaan, mutta poliittisesti ja kulttuurillisesti sen katsotaan kuuluvan Eurooppaan. Kyprokselta on matkaa Turkkiin 75, Egyptiin 300, Syyriaan 105 ja Rodokselle Kreikkaan noin 380 km[1]. Manner-Kreikkaan matkaa on 770 km.[4]
Kyproksen suurimpia kaupunkeja ovat Limassol (noin 101 000 asukasta vuonna 2011), Strovolos (68 000) Nikosia (55 000) ja Larnaka (51 500).[5]
Ilmasto
-Zypern.png)
Kyproksessa vallitsee välimerenilmasto, jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa.[6] Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee Mesaorian tasangon 29 °C :sta Troodoksen vuorten 22 °C:seen.[7]
Luonto ja luonnonsuojelu
Kyproksen kasvilajien kartoitus on käynnissä. Siellä on tavattu jo 1900 eri kasvilajia ja niiden alalajia, joiden joukossa 140 kotoperäistä lajia. Kyproksen arvostetuin ja kerätyin sienilaji on männynleppärousku. Myös suppilohaperoa kerätään paljon. Kuningasosterivinokas kasvaa villinä Kyproksella.[8]
Kyproksen eläinkuntaan kuuluu noin 30 nisäkäslajia, 25 matelijaa ja sammakkoeläintä, 370 lintulajia, 250 kalajalia ja suunnilleen 6000 hyönteislajia. Se sijaitsee tärkeän lintujen muuttoreitin varrella. Hanhikorppikotka, joka oli aikaisemmin saarella yleinen, on nyt erityisen suojelun kohteena.[8]
Muinaisina aikona saarella on elänyt paljon kauriita ja villisikoja. Nykyisin ainoa suurikokoinen nisäkäs on muflonin sukuinen agrino (Ovis orientalis ophion). Uhanalaiset valekarettikilpikonna ja liemikilpikonna pesivät saarella.[4]
Kyproksen tasavallan metsäosasto hallinnoi kymmentä luontoaluetta, jotka on tarkoitetu ennen kaikkea virkistysalueiksi. Suurin niistä on yli 9000 hehtaarin laajuinetn Trodoosin metsäpuisto. Puistoalueilla on merkittyjä vaellusreittejä, leirintäalueita ja eväsretkipaikkoja.[9]
Lähteet
- ↑ a b Polly Lyssiotis & Vasiliki Kokoti (toim): About Cyprus. Nikosia, Kypros: Press and Information Office, 2007. ISBN 978-9963-38-499-0. (englanniksi)
- ↑ a b Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 191. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
- ↑ Eric Solsten, toim.: Geography: Terrain and drainage Cyprus: A Country Study. 1991. GPO for the Library of Congress. Viitattu 31.10.2013.
- ↑ a b Cyprus Encyclopedia Britannica. Viitattu 31.10.2013.
- ↑ Principal Cities citypopulation. Viitattu 31.10.2013.
- ↑ Cyprus climate Cyprus meteorological service. Viitattu 26.10.2013.
- ↑ Cyprus IUCN. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ a b Flora, fauna & conservation Cyprus department of forests. Viitattu 26.10.2013.
- ↑ National Forest Parks Department of Forests, Cyprus. Viitattu 31.10.2013.