Ero sivun ”Alasaksa” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p kh |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee alasaksan kieltä. |
{{Tämä artikkeli|käsittelee alasaksan kieltä. Saksan osavaltiota käsittelee artikkeli [[Ala-Saksi]].}} |
||
{{Kieli| |
{{Kieli| |
||
| nimi = Alasaksa |
| nimi = Alasaksa |
||
Rivi 19: | Rivi 18: | ||
| iso3 = nds |
| iso3 = nds |
||
}} |
}} |
||
⚫ | '''Alasaksa''' eli '''alasaksi''' on pohjoisessa [[Saksa]]ssa sekä [[Alankomaat|Alankomaiden]] koillisosissa puhuttava [[kieli]]. Vaikka alasaksa nykymuodossaan on [[saksan kieli|saksan]] [[murre]] tai murreryhmä, se muodostaa [[murrejatkumo]]n lähinnä [[hollannin kieli|hollannin]] kanssa. Yläsaksasta poiketen alasaksassa ja hollannissa ei ole esimerkiksi toteutunut niin sanottua toista germaanista äänteensiirtymistä. |
||
⚫ | |||
⚫ | '''Alasaksa''' eli '''alasaksi''' on pohjoisessa [[Saksa]]ssa sekä [[Alankomaat|Alankomaiden]] koillisosissa puhuttava kieli. Vaikka alasaksa nykymuodossaan on [[saksan kieli|saksan]] murre tai murreryhmä, se muodostaa |
||
⚫ | |||
Muinaisalasaksista on kirjallisia |
Muinaisalasaksista on kirjallisia merkintöjä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksalaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen [[Lyypekki|Lyypekin]] kansliakieltä. |
||
Keskiajalla puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella sekä Hollannissa. Alueen ''[[ |
Keskiajalla alasaksan puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella sekä Hollannissa. Alueen ''[[lingua franca]]na'' keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin; muun muassa [[suomen kieli|suomesta]] on tunnistettu useita alasaksalaisia [[Lainasana|lainasanoja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bentlin, Mikko | Nimeke = Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalais-Ugrilainen Seura | Tunniste = ISBN 978-952-5667-02-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}(tiivistelmä suomen kielellä)</ref> |
||
[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] aikaan [[Raamattu]] käännettiin erikseen alasaksaksi. Hansaliiton heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli. |
[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] aikaan [[Raamattu]] käännettiin erikseen alasaksaksi. [[Hansaliitto|Hansaliiton]] heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli. |
||
Nykyalasaksalle ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu kirjoitusjärjestelmää. Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti [[hollannin kieli|hollannin]] tai [[saksan kieli|saksan kirjakielen]] oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen. |
Nykyalasaksalle ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu kirjoitusjärjestelmää. Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti [[hollannin kieli|hollannin]] tai [[saksan kieli|saksan kirjakielen]] oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen. |
||
Vuonna 1994 [[Euroopan unioni]] tunnusti alasaksan alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksalla on virallinen asema kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, |
Vuonna 1994 [[Euroopan unioni]] tunnusti alasaksan alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksalla on virallinen asema kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, jotka ovat: [[Schleswig-Holstein]], [[Hampuri]], [[Ala-Saksi]], [[Bremen (osavaltio)|Bremen]], [[Nordrhein-Westfalen]], [[Mecklenburg-Etu-Pommeri]], [[Saksi-Anhalt]] sekä [[Brandenburg]]. Kieltä puhutaan myös [[Hessen]]in pohjoisosassa. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 30. huhtikuuta 2014 kello 16.44
Alasaksa | |
---|---|
Oma nimi | nedersaksisch, neddersassisch, nedderdüütsch, plattdüütsch |
Muu nimi | alasaksi |
Tiedot | |
Alue | Saksa, Hollanti, Baltia, Inkerinmaa, Viipurin lääni |
Virallinen kieli | Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt Brandenburg |
Puhujia | 5 miljoonaa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | - |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
germaaniset kielet länsigermaaniset kielet alasaksalaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | - |
ISO 639-2 | nds |
ISO 639-3 | nds |
Alasaksa eli alasaksi on pohjoisessa Saksassa sekä Alankomaiden koillisosissa puhuttava kieli. Vaikka alasaksa nykymuodossaan on saksan murre tai murreryhmä, se muodostaa murrejatkumon lähinnä hollannin kanssa. Yläsaksasta poiketen alasaksassa ja hollannissa ei ole esimerkiksi toteutunut niin sanottua toista germaanista äänteensiirtymistä.
Muinaisalasaksista on kirjallisia merkintöjä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksalaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen Lyypekin kansliakieltä.
Keskiajalla alasaksan puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko Itämeren alueella sekä Hollannissa. Alueen lingua francana keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin; muun muassa suomesta on tunnistettu useita alasaksalaisia lainasanoja.[1]
Uskonpuhdistuksen aikaan Raamattu käännettiin erikseen alasaksaksi. Hansaliiton heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.
Nykyalasaksalle ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu kirjoitusjärjestelmää. Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti hollannin tai saksan kirjakielen oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen.
Vuonna 1994 Euroopan unioni tunnusti alasaksan alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksalla on virallinen asema kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, jotka ovat: Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt sekä Brandenburg. Kieltä puhutaan myös Hessenin pohjoisosassa.
Lähteet
- ↑ Bentlin, Mikko: Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2008. ISBN 978-952-5667-02-8. (tiivistelmä suomen kielellä)
Aiheesta muualla
- Sanakirja Plattmakers
- Sanakirja Drents
- Streektaal-Organisatie in het Nedersaksisch Taalgebied
- Institut für niederdeutsche Sprache e.V.
|